Liian pasiiviset isovanhemmat?

[Rieputarallaa]

[QUOTE="vieras";24586400]Te ketkä ette ikinä saa hoitoapua, isovanhemmilta, kuka lapsianne hoitaa pakkotilanteissa? Kai on joitakin tilanteita, kun lasta ei vain voi ottaa mukaan?[/QUOTE]

No joskus, jos hyvä tuuri käy, miehen sisko voi hoitaa. Mutta yleensä asiat on vaan sumplittava niin, että toinen on kotona lapsen kanssa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24586391]Komppaan! Nimimerkillä ilman apua 8 vuotta [/QUOTE]

Komppaan komppaajaa. Ilman apua 11 vuotta.


Jos lapsenlapsia tulee niin otan ne pistäytymään silloin kun minulle sopii. Voimme askarrella joulukortteja ja leipoa kakkusia. Perushoidon tekee vanhemmat ja vauva-aikana voin ottaa yöksi jos nään et vanhemmilla ei pysy käärö sylissä. Jos tulen lapsen kanssa kivasti juttuun niin voi olla kauemminkin ja useamminkin mut mitään riiviötä en ala paimentamaan. Ugh.

 

["vieras"]

ei ole isovanhemmilla velvollisuutta ei mutta kyllä sitä voi vanhempana olla surullinen,jos ei isovanhempia kiinnosta...tietenkin omat lapset ovat tärkeitä ja haluaisi heille mahdollisimman monta ihanaa huolehtivaa ihmistä ympärille!!! meillä sama tilanne,että on vain yksi mummo ja sitäkään ei kiinnosta meidän lapset,joka on erittäin surullista ja joo ei ole velvollisuuttakaan...ihmetyttää vaan kun kuitenkin häntä kiinnostaa muitten sukulaisten lapset...joka myötä ajan saatossa katkeroituu väkisinkin!!!!

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24586400]Te ketkä ette ikinä saa hoitoapua, isovanhemmilta, kuka lapsianne hoitaa pakkotilanteissa? Kai on joitakin tilanteita, kun lasta ei vain voi ottaa mukaan?[/QUOTE]
Ei ole ollut sellaista pakkotilannetta. Ja exä on ystävällisesti tarvittaessa hoitanut mun esikoistanikin, vaikkei olekaan esikoisen vaan ainoastaan kuopuksen isä. On hoitanut koirat ja kissatkin siinä sivussa, jos olen joutunut olemaan yön yli työmatkalla. Mutta vain yhden kerran olen joutunut, muutoin olen tullut illaksi kotiin siihen asti, kunnes lapset pärjäsivät täällä yön keskenäänkin.

 

[Mep]

Ei isovanhemmilla ole mitään velvoitetta olla lastenlasten kanssa.

Ompa ikävä ajattelutapa!
Minä ainakin toivon saavani olla läsnä toivottavasti joskus tulevien lastenlasten kanssa. Huonokuntoisilta isovanhemmilta ei tietenkään odoteta samaa aktiivisuutta kuin normi60v. isovanhemmilta, mutta iso menetys se on niille joita ei lapsenlapset näe edes jotenkin säännöllisesti, mikäli välimatka ei ole kohtuuton.

Meilläkin on yksi helposti väsyvä mummi (toinen liian sairas, vaarit kuolleet), mutta kerran vkossa-kahdessa nähdään silti porukalla. Joskus hoitaa mun jumpan tms. ajan.

 

["shihtzu"]

Meillä tilanne on se, että mun vanhemmat joutuvat hoitamaan lapsia nyt ajoittain muutaman tunnin kerrallaan ja isäni on tästä aina naama nurinpäin. Tosin se on kaikeasta muustakin aina naama nurinpäin,jos jotain pitää tehdä. Hän on eläkkeellä, niin hänen ei kuulemma tarvitse mitään enää tehdä ja äitini taas on asiasta ihan eri mieltä. Se että isäni aina silloin tällöin hoitaa noita poikia muutaman tunnin ei pitäisi olla ylivoimainen homma. Muuten istuisi vaan sohvalla ja lipittäisi kaljaa, nyt ei sitä voi tehdä.

Kohta he lähtevät taas pariksi kuukaudeksi etelän lämpöön ja siellä ei tartte tehdä mitään ja isäni on vaan onnellinen kun äitinikään ei siellä voi tehdä mitään.

 

["vieras"]

No joskus, jos hyvä tuuri käy, miehen sisko voi hoitaa. Mutta yleensä asiat on vaan sumplittava niin, että toinen on kotona lapsen kanssa.

Näin. Mitä pakkotilanteet edes on? Meillä on varmaan ollut yksi pakkotilanne seitsemän vuoden aikana: kun lapsi syntyi ja toinen tartti hoitajaa. Jos hoitajaa ei olisi järjestynyt, olisi lapsi saapunut maailmaan ilman isääkin.

Kun vanhempi on ollut sairaalassa/ matkoilla/ hautajaisissa jne, toinen vanhempi on hoitanut. Kun lapsi on loukkaantunut/ sairas/ pelaa tärkeässä matsissa tms. joko toinen vanhempi lähteee mukaan tai koko perhe lähtee mukaan.

 

["vieras"]

No joskus, jos hyvä tuuri käy, miehen sisko voi hoitaa. Mutta yleensä asiat on vaan sumplittava niin, että toinen on kotona lapsen kanssa.

Etkö halua siis vaivata isovanhempia, vai eivätkö he rupea hoitamaan?

 

[Ken guru]

Ompa ikävä ajattelutapa!
Minä ainakin toivon saavani olla läsnä toivottavasti joskus tulevien lastenlasten kanssa. Huonokuntoisilta isovanhemmilta ei tietenkään odoteta samaa aktiivisuutta kuin normi60v. isovanhemmilta, mutta iso menetys se on niille joita ei lapsenlapset näe edes jotenkin säännöllisesti, mikäli välimatka ei ole kohtuuton.

Meilläkin on yksi helposti väsyvä mummi (toinen liian sairas, vaarit kuolleet), mutta kerran vkossa-kahdessa nähdään silti porukalla. Joskus hoitaa mun jumpan tms. ajan.

Toki toivoa saa, mutta silti isovanhemmilla ei ole mitään velvoitetta hoitaa lapsenlapsiaan. Tottakai se on kiva kaikille jos hoitavat, mutta velvoitetta ei ole, eikä sitä heiltä voi siis vaatia/olettaa.

 

["shihtzu"]

[QUOTE="vieras";24586481]Näin. Mitä pakkotilanteet edes on? Meillä on varmaan ollut yksi pakkotilanne seitsemän vuoden aikana: kun lapsi syntyi ja toinen tartti hoitajaa. Jos hoitajaa ei olisi järjestynyt, olisi lapsi saapunut maailmaan ilman isääkin.

Kun vanhempi on ollut sairaalassa/ matkoilla/ hautajaisissa jne, toinen vanhempi on hoitanut. Kun lapsi on loukkaantunut/ sairas/ pelaa tärkeässä matsissa tms. joko toinen vanhempi lähteee mukaan tai koko perhe lähtee mukaan.[/QUOTE]

No mulla pakkotilanteet on työkeikat, hierojalla käynnit, hammaslääkärissä käynnit ja muut vastaavat, niihin tarvin hoitoapua, kun ei sitä lasten isästä ei noissa tilainteissa apua ole.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24586481]Näin. Mitä pakkotilanteet edes on? Meillä on varmaan ollut yksi pakkotilanne seitsemän vuoden aikana: kun lapsi syntyi ja toinen tartti hoitajaa. Jos hoitajaa ei olisi järjestynyt, olisi lapsi saapunut maailmaan ilman isääkin.

Kun vanhempi on ollut sairaalassa/ matkoilla/ hautajaisissa jne, toinen vanhempi on hoitanut. Kun lapsi on loukkaantunut/ sairas/ pelaa tärkeässä matsissa tms. joko toinen vanhempi lähteee mukaan tai koko perhe lähtee mukaan.[/QUOTE]

Ilmeisesti kumpikaan vanhemmista ei ole töissä? Vai onko sellainen työ, että sieltä voi olla pois noin vain?

 

["Tytön äippä"]

Olen 5-vuotiaan tytön 28v yh. Isä on lapsen kanssa yhtenä iltana viikossa 4h-5h kerrallaan. Isän vanhemmat ajavat kerran kuussa 300km matkan meille päiväksi olemaan tytön kanssa ja yleensä lähtevät kaupungille tai johonkin tapahtumaan niin saan silloin 6-7h omaa aikaa.

Oma äitini tai hänen luona asuva 20v siskoni hoitavat tyttöä jos joskus on joku meno. Baarissa käyn noin kerran kuussa tai kahdessa ja sillon tyttö on mun äidin luona yökylässä.

Tänä kesänä ja viime kesänä tyttö oli myös viikon putkeen miehen vanhempien luona siellä 300km päässä. Isovanhemmat hakivat tytön ja isä haki tytön kotiin. Molempien vanhemmille tyttö on ainut lapsenlapsi.

Kiitollinen olen että kaikki isovanhemmat (paitsi mun isä harmillisen usein viikonloppuisin humalassa vaikka tyttö olis mun vanhempien luona yökylässä) ovat kiinnostuneita hoitamaan tyttöä.

 

[Rieputarallaa]

Ompa ikävä ajattelutapa!
Minä ainakin toivon saavani olla läsnä toivottavasti joskus tulevien lastenlasten kanssa. Huonokuntoisilta isovanhemmilta ei tietenkään odoteta samaa aktiivisuutta kuin normi60v. isovanhemmilta, mutta iso menetys se on niille joita ei lapsenlapset näe edes jotenkin säännöllisesti, mikäli välimatka ei ole kohtuuton.

Meilläkin on yksi helposti väsyvä mummi (toinen liian sairas, vaarit kuolleet), mutta kerran vkossa-kahdessa nähdään silti porukalla. Joskus hoitaa mun jumpan tms. ajan.

Totta kai jokainen toivoo, ja iloinen asiahan se on, jos isovanhemmat jaksavat ja haluavat olla lastenlastensa kanssa. Mutta kylmä fakta on, että mitään velvoitetta isovanhemmilla ei ole.

 

[hohhoijaa..]

Te joiden lapset eivät ole koskaan olleet isovanhemmillaan hoidossa, tekeekö se teistä jotenkin parempia äitejä? Minusta tuo on harmillista kuulla, ite olen erittäin kiitollinen omille ja mieheni vanhemmille kun ovat niin kiinnostuneita lapsenlapsistaan! Itsellänikin on ollut lapsena ja edelleen hyvät välit omiin isovanhempiin.. Meidän esikoinen on yökylässä vuoden aikana 2-4 kertaa mutta muutenhan vastuu on meillä vanhemmilla.. Osa yökyläreissuista on vain siksi kun miehen vanhemmat toivovat sitä.

 

[Rieputarallaa]

[QUOTE="vieras";24586492]Etkö halua siis vaivata isovanhempia, vai eivätkö he rupea hoitamaan?[/QUOTE]

Kaikki isovanhemmat (minun äitini ja miehen vanhemmat) asuvat vähintään 150 kilometrin päässä, ikää on jo paljon ja kunto huono. Ei heistä kenestäkään ole pikkuväen hoitajiksi, kun itse tarvitsevatr huolenpitoa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24586501]Ilmeisesti kumpikaan vanhemmista ei ole töissä? Vai onko sellainen työ, että sieltä voi olla pois noin vain?[/QUOTE]

Molemmat töissä. Vakavampiin tilanteisiin on olemassa poissaolon mahdollisuus nimeltä 'pakottavat perhesyyt'. Muut hoidetaan tilanteen mukaan. Laitetaan menot illaksi, rukataan työaikoja esim. olemalla iltaa tai viikonloppua töissä jne. Ei ole avaruusmatikkaa. Kun ei ole hoitajia, toimitaan näin.

 

["vieras"]

Te joiden lapset eivät ole koskaan olleet isovanhemmillaan hoidossa, tekeekö se teistä jotenkin parempia äitejä?

Anteeks? Mihin suuntaan sä nyt yrität tätä keskustelua johdattaa?

 

[Ken guru]

Te joiden lapset eivät ole koskaan olleet isovanhemmillaan hoidossa, tekeekö se teistä jotenkin parempia äitejä? Minusta tuo on harmillista kuulla, ite olen erittäin kiitollinen omille ja mieheni vanhemmille kun ovat niin kiinnostuneita lapsenlapsistaan! Itsellänikin on ollut lapsena ja edelleen hyvät välit omiin isovanhempiin.. Meidän esikoinen on yökylässä vuoden aikana 2-4 kertaa mutta muutenhan vastuu on meillä vanhemmilla.. Osa yökyläreissuista on vain siksi kun miehen vanhemmat toivovat sitä.

Hohhoijjaa? Kyllästyttääkö vai pidätkö itseäsi muita fiksumpana?

Mielestäni olet vetänyt ketjun viesteistä ihan omia johtopäätöksiäsi. Itse en ainakaan kenenkään viestistä saanut sellaista käsitystä, että kukaan piti itseään parempana vanhempana tämän asian tiimoilla.

 

["vieras"]

Eikös ap:ta harmittanut myös se, etteivät isovanhemmat halua tavata, käydä kylässä, ei hän mielestäni ollut pelkästään lastenhoitoautomaattia vailla. Ei tietenkään kenelläkään ole velvollisuutta tavata ja antaa aikaansa lapsilleen tai lapsenlapsilleen saatiko olla hoitovastuussa lapsenlapsistaan. Mutta eipä ole niillä lapsilla ja lapsenlapsillakaan velvollisuutta käydä tapaamassa ja auttaa käytännön asioissa sitten kun isovanhemmat tulevat siihen ikään, että sellaista kaipaavat, mikä itse kunkin olisi hyvä muistaa kun mummoikä alkaa lähestyä...

 

["vieras"]

Te joiden lapset eivät ole koskaan olleet isovanhemmillaan hoidossa, tekeekö se teistä jotenkin parempia äitejä? Minusta tuo on harmillista kuulla, ite olen erittäin kiitollinen omille ja mieheni vanhemmille kun ovat niin kiinnostuneita lapsenlapsistaan! Itsellänikin on ollut lapsena ja edelleen hyvät välit omiin isovanhempiin.. Meidän esikoinen on yökylässä vuoden aikana 2-4 kertaa mutta muutenhan vastuu on meillä vanhemmilla.. Osa yökyläreissuista on vain siksi kun miehen vanhemmat toivovat sitä.

Ei todellakaan. En ole varmaan ainoa, joka kokisi olevansa parempi ja jaksavampi äiti jos olisi edes isovanhempien tuki takana.

Hirvittävän raskas on tilanne, jossa huolehditaan samaan aikaan pienistä lapsista ja omista vanhemmista. Se tulee monella eteen ihan äkkiä.

 

["mä"]

[QUOTE="Henna";24585994]Liian pasiiviset isovanhemmat? Onko muilla kokemuksia aivan liian passiivisista isovanhemmista? [/QUOTE]

Kyllä, valitettavasti on kokemusta. Mieheni äiti oli niin passiivinen ja toisaalta luonteeltaan läheisyyttä sietämätön, ettemme mitenkään saaneet häntä liikkumaan enemmän. Hän menehtyi äkillisesti. Sydän pysähtyi, kun hän meni pävälevolle. Hän oli tuolloin80-vuotias.

Mieheni isä, joka oli eronnut aikoja sitten anopistani ja mennyt uusiin naimisiin, oli myös elintavoiltaan suunnattoman suuria virheitä tekevä: hän tupakoi ja veti viinaa niin kauan kuin sai semmoisen lääkityksen, ettei pystynyt juomaan. Viimeiseet 17 vuotta hän sairasti diabetestä, josta ei pitänyt huolta, vaan söi vaimon itselleen ostamat pekonitkin jääkaapista. Hän oli holtiton luonteeltaan. Tänä kesänä hän sitten menehtyi.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24586545]Molemmat töissä. Vakavampiin tilanteisiin on olemassa poissaolon mahdollisuus nimeltä 'pakottavat perhesyyt'. Muut hoidetaan tilanteen mukaan. Laitetaan menot illaksi, rukataan työaikoja esim. olemalla iltaa tai viikonloppua töissä jne. Ei ole avaruusmatikkaa. Kun ei ole hoitajia, toimitaan näin.[/QUOTE]

Joo, no kaikilla ei ole noin joustava työpaikka, pelkästään jo työmatka voi aiheuttaa melkoisia ongelmia. Toki jos mennään aivan äärettömyyksiin, niin ainahan työpaikkaa voi vaihtaa (jos on mistä vaihtaa..).

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24586550]Eikös ap:ta harmittanut myös se, etteivät isovanhemmat halua tavata, käydä kylässä, ei hän mielestäni ollut pelkästään lastenhoitoautomaattia vailla. Ei tietenkään kenelläkään ole velvollisuutta tavata ja antaa aikaansa lapsilleen tai lapsenlapsilleen saatiko olla hoitovastuussa lapsenlapsistaan. Mutta eipä ole niillä lapsilla ja lapsenlapsillakaan velvollisuutta käydä tapaamassa ja auttaa käytännön asioissa sitten kun isovanhemmat tulevat siihen ikään, että sellaista kaipaavat, mikä itse kunkin olisi hyvä muistaa kun mummoikä alkaa lähestyä...[/QUOTE]
Mun vanhempani käyvät tosi harvoin meillä kylässä. Suurin syy lienee ollut se, että me ollaan käyty riittävän usein heillä kylässä. Meidän suvussa vietetään niin synttärit kuin nimpparitkin, joten syyskuu on vuodessa ainoa, jolloin ei ole vähintään yksiä perhejuhlia.

Saatoin lukea aloittajan viestit väärinkin, mutten huomannut, että isovanhemmat olisivat toistuvasti kieltäneet ap:tä perheineen käymästä kylässä.

 

[kikatus]

ei siitä tarvii alkaa vetämään bad mama - superäiti linjausta että kenen lapsi on vähiten hoidossa missään..

Mun lapset on paljon mun äidillä, vaikka on jo 60v. On hyväkuntoinen ja tahtoo hoitaa lapsiaan, en mee väliinkään.
Jos nää mun lapsoset on yhtä nopeita sikiämään kun minä niin saatanpa olla mummo jo nelikymppisenä. Jaksampa ainakin touhuta lastenlasteni kanssa mielin määrin

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24586593]Joo, no kaikilla ei ole noin joustava työpaikka, pelkästään jo työmatka voi aiheuttaa melkoisia ongelmia. Toki jos mennään aivan äärettömyyksiin, niin ainahan työpaikkaa voi vaihtaa (jos on mistä vaihtaa..).[/QUOTE]

Ei ole joo, ei ole ollut itselläkään vaan on tarvinnut vaihtaa moneen kertaan. Mutta pointti siis se, että oman elämän järjestely on ainoa tapa selvitä silloin kun hoitajia ei ole. Kuinkas muutenkaan?

Mulla on ollut hammaslääkärissäkin lapsi mukana, oli kyllä jo 5v silloin. Hammaslääkärille vähän pahoittelin tilannetta, mutta hän sanoi, että on täällä kolmekin lasta odotellut joskus, että ei ole harvinaista. Lapsi istui tunnin lukemassa Aku ankkoja ja hampaat tuli kuntoon. Eikä ole tarttenut enää kysellä, miksi hampaita pitää pestä