Lokakuiset 2007 (3)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lumi81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Juuli; Kyselit tota pottailu asiaa, aika alussa mekin ollaan tässä pottailussa, mutta voitto se on kun sai tytön kakkaamaan eka kerran pottaan, niin sitten alkoi tulla usemapikin "pottakakka". Esikko nykyään ilmoittaa kakastaan, jolloin otetaan vaipat ja housut pois ja saa mennä potalle. Meidän esikoinenkin on sellainen piilossa kakkaaja, että tykkää omassa rauhassa toimittaa tälläiset, joten ovi laitetaan kiinni (vähän raolleen) ja annetaan tytön tehdä tarpeet. Meillä eka kerran kakka tuli pottaan niin kun isi huomasi tytön tuhertavan omassa huoneessa kakkaa, vei potan tytön huoneeseen ja sanoi että pottaan kakataan ja tyttö itse työnsi ovea kiinni ja sieltä se änkääminen alkoi kuulua ja ilo oli suurimmillaan kun yhdessä taputeltiin tytön hienolle suoritukselle. Nyt kakka tehdään oikeastaan missä vaan pottaan, mutta ajatuksena kuitenkin olisi, että kun pottaaminen luonnistuu hyvin kakkaamiset siirettään kokonaan vessaan. Ennen ensimmäistäkään kakkaa lueskeltiin juuri kirjoja potalla ja tehtiin potassa istumiseta mukava juttu.

No nyt kuulostaa tyttö heräilevän, enpä tämän enempää kerkeä mitään kirjoittaa =))

Niiskulainen rv 9+1
 
Susanne, oliko niin (en pääse tästä takaisinpäin kurkkaa), että sun LA on 4.10. ja nyt on 9 + 0... Olenko nyt taas ihan sekaisin. Kun vikat menkat oli joulukuun puolella, niin viikolla 1 tuli eka viikko täyteen. Ja nyt viikolla 9 tuli tiistaina 9. viikko täyteen, eli ois 9 + 2 ja LA kuitenkin laskurin mukaan 2.10. (joka on just seur pv viikolla 40, kun 40. vk tullut täyteen...)
 
Mulla siirty päivällä tuo la, kun kävin neuvolassa eli 3.10 olisi laskettuaika, mutta olen ollut niin saamaton, että en ole saanut sitä vaihdettua. Np-ultrassahan se taas voi sitten muuttua =).
 
Onnittelut Tehotytölle hyvästä sykkeestä masussa!

Jelli: Soitin varsinaisen hoidon tehneelle Felicitas-klinikalle Helsinkiin ja siellä rauhoiteltiin, että yleensä pakastealkioilla onnistuneessa raskaudessa luge-lääkitystä jatketaan 12 viikolle asti, mutta että tuoresiirrossa lääkityksen voi hyvin lopettaa pian plussatuloksen jälkeen. Eli ystäväni panikoi turhaan, kun heillä plussa tuli juuri pakastealkion kautta ja sai minutkin aivan pelästymään. Mutta kaikki siis hyvin ja paras vaan luottaa lääkäreihin!

7 yötä vielä ultraan. Mä olin jo jäämässä töistäkin viikonlopun viettoon, kun menin kaikesta em. aivan sekaisin! ;)

Iikka rv 6+1
 
Älä ole huolissas, on varmaan ihan normaalia tuntea kaikenlaisia tunteita tai olla tuntematta mitään raskauden eri vaiheissa. Meillä yritystä oli takana melkein vuosi ja vauva oli siis todella toivottu, mutta kyllä muakin jännittää ja pelottaakin uuden elämäntilanteen edessä. Lähinnä siis tämä raskaus, siitä selviytyminen (verenpainetautia sairastavana huolehdin tietty siitäkin), synnytys, miten synnytyksen jälkeen selviytyy kun niin paljon puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta yms. Ei tietysti pidä maalata mitään kauhukuvia itelleen vaan yrittää ajatella positiivisesti, mutta luonnollista on varmaan pieni huolestuminen myös. Keskenmenoa pelkään myös ja huomaan tarkkailevani itteäni aika tavalla. Viime yönä oon puhunu ja houraillu unissani, heh! Sulho-parka, saako lie nukuttuakaan tän raskauden aikana!;)

Tsemppiä ja jaksamista kaikille!

tuleva äityli ja nyytti rv 5+3
 
Oireettomampi päivä ja heti on huolestuminen ihan eri luokkaa...Tai siis tajusin tänään, että rinnat eivät kyllä ole olleet muutamaan päivään kipeät, pahaa oloa e ollut tänään ja ainoana oireena on ollut mahan nipistely ja välillä menkkamaiset kouristukset melko voimakkainakin. Näitähän minulla on ollut siirrosta asti. Hitto, olisipa ultra äkkiä, niin pääsisi tästä tuskasta!!

Oliko se Susanne, joka ed. sivulla kyseli ratsastuksesta. Itsellähän ei snnytyksen jälkeisestä ratsastuksesta ole tietoa, mutta skenen aika hyvin tietävänä on kokemusta, että ainakaan ennen lopputarkastusta ei saa ratsastaa. Sitten riippuu pitkälti omasta kropasta, miten voi aloittaa. Toinen, koko ikänsä ratsastanut, pystyi jatkamaan vasta kolmisen kuukautta synnytyksen jälkeen ja toinen, pitkän tauon pitänyt, hyppäsi selkään lopputarkastuksesta seuraavanan päivänä. Tietty kelit huomioon ottaen, eli ei varmastikaan kamalalla pakkasella kannata mennä, ette palellu rinnat.
 
Olen muuten havainnut itseleni hyväksi urheilumuodoksi lumikenkäilyn! Ei tul tärinää, joka minulla reippaassa kävelyssä kovalla sai alavatsan nipistelyn kiihtymään. Lumikenkäilyssä irtoaa kunnon hiki, mutta ei tärisytä, kun lunta on pohkeeseen asti. Voi edetä rauhalliseen tahtiin ja silti pysyy syke tarpeeksi ylhäällä!

No niin, hyvää yötä!
 
Susanne: aloin ratsastaa n.2kk synnytyksen jälkeen. Toivuin kaikin puolin nopeasti synnytyksestä ja tikkejäkin oli vaan jotain kaksi, eli ei ollut mitään estettä. Muutenkin aloin liikkua heti kotiutumisen jälkeen ja oli kyllä ihana sitten aloittaa vanha harrastus uudestaan. Se onkin ollut mulla nyt se "ihan oma juttu", joka kivasti piristää omaa oloa. Jaahas tyttö kutsuu -->

 
Ultsu palailehan kertomaan miten siellä verikokeissa ilmeni, olen kovasti toivonu, että kaikki olisi hyvin ja vauva kehityy siellä.

Ihanaa muutama päivä on ollut jo virkeä olo. Tänään siivoilin ja touhuilin esikon kans kauheana. Miehen vanhemmat ovat tänään tulossa yökylään ja ajateltiin lähteä elokuviin miehen kans, niin saavat olla esikoisen kanssa mummo ja ukki, kun niin vähän saavat olla. Miehen vanhemmat käyvät noin kerran kuussa yleensä päivällä tai ovat yhden yön ja eihän siinä kerkeä oikein tutustua lapsenlapseen, minun mielestäni.

Minulla on ruvennut jo nyt tuntumaan siltä, että olisi ihana saada toinen pikkuinen jo syliin ja rinnalle ja upota vauvantuoksuiseen arkeen =). Esikoisen aika tuo tunne tuli vasta tosi myöhään ja silloikaan ei tuntunut näin voimakkaana, johtui varmaan siitä, että enemmän sitä jännitti miten uuden tulokkaan kanssa pärjää ja onko hyvä äiti. Kyllä tietenkin jännittää nytkin vähän miten kahden pienen kanssa pärjää ja kyllähän se vauva-arki aika rankaa on välillä yövalvomisineen. Eniten tosiaan huolettaa vauva-arjessa se väsyminen ja kuitenkin pitää päivällä jaksaa olla esikoisen kanssa, ei auta nukkua silloin kun vauvakin, jos ei satu niin hyvä tuuri, että kumpikin lapsi nukkuu yhtäaikaa.

Mutta eipäs tässä muuta kummempaa täältä suunnalta.
 
voi kauheata.. tää päivä on ollut aika kaamea... olo on fyysisesti kunnossa mutta nyt mä oikein itsekkin pelästyin miten mä oikein yhtäkkiä hermostun... ja aivan syyttä suotta. sitten jo hetken päästä mä nauroin asialle... taitaa hormoonit tehdä tepposiaan...
nuorimmainen kaatoi maitolasinsa pöydälle ja mä paasasin kuin olisi jotain tosi pahaa tapahtunut. korotin jopa ääntäni =( vanhempi lapsikin katsoi että mikä äitiä oikein vaivaa kun tollai huutaa... sitten tietysti tuli ihan todella kaamea olo kun sillain melttosin ja tuli itku ja painuin vessaan itkemään... sitten takaisin äkkiä pyytämään lapsilta anteeksi.... kaamea äiti =(
mies tuli töistä ja sai samantien omansa osansa... ei kiva...

onko teillä muilla ollut noita mielialavaihteluita kuinka paljon? mä jo ajattelin että jos en tietäisi olevani raskaana niin hulluksi mä itseni luokittelisin... ja tää oli vasta eka päivä kun näitä tuli.. kääx kunnei vaan jatkuis...
 
Maxiina: Minä olen "normaalissakin" tilassa melko raivokas aina ajoittain. Nyt on kuitenkin ollut havaittavissa sellaisia sekunnin tuhannesosassa nousevia myrskyjä, jotka ovat todella kirpeitä. Esim. jos mies ei lähtenytkään kanssani saunaan vaan meni isänsä kanssa, sain aivan jumalattoman raivarin, huusin ja viskelin tavaroita ja muuta kesyä. sitten itseäkin nauratti moinen älyttömyys.

Ihanaa, viikonloppu edessä. Kävin tallillakin hommailemassa, ratsastelin, minkä pystyin. Käynnissä, kevyessä ravissa ja kevyessä istunnassa laukkaa pystyn menemään. Hevostani on vaan aikas hankala ratsastaa, kun ei oikein voi istunnalla vaikuttaa, kun hää on niin reipas.

Viikonloppuna pitää vaan tehdä jonkin verran töitä. Menen pitämään ratsastustuntiakin ja palaveeraan oman hevosen ratsastuksesta seuraavan vuoden aikana. Mennään lisäksi jompana kumpana päivänä rakenna ja asu -messuille katselemaan. Talo on tulossa kesäkuun alussa ja pitäisi saada ideoita yms.

Eipä tällä erää muuta!

Jelli ja Enttinen rv 6+2
 
Mullakin ihan kamalaa kiukuttelua ollut viime päivät, onneksi on ymmärtäväinen mies! Yritän sitten vastapainoksi häntä huomioida jotenkin positiivisesti kiukuttelun välissä, ettei raukka kokonaan masennu kun saa joka päivä kuulla kunniansa... No, nyt yritän saada vähän opiskeluhommia tehtyä, helposti tulee surffattua täällä vauvapalstoilla vaikka pitäisi tehdä ihan muuta!!
 
Iltaa vaan kaikille,

Käyn pikaisesti pistäytymässä vaikkei mulla ole vieläkään (!) mitään kerrottavaa. Kävin siis sekä maanantaina että torstaina verikokeissa ja lääkäri oli luvannut soittaa mulle tämän päivän aikana tuloksista, vaan eipä ole kuulunut mitään. Joten asia jäänee ensi viikon alkuun. Soitin tosin labraan ja kuulin sieltä lukuja, mutta ei ne siellä osanneet sen enempää sanoa mitään. Äsken yritin netistä surffata tietoa, mutta vähän ristiriitaiselta vaikuttaa sekin, joten parempi ehkä nyt vaan odottaa. Huomaan, ettei netissä kannata muutenkaan mitään lääketieteellisiä juttuja surffailla, sitä löytää vain kamalia juttuja.

Mutta kävi miten kävi, tulen heti kertomaan kun tiedän jotain uutta. Ja kiitokset teille kaikille myötätunnosta! Ja toivon joka tapauksessa, että teillä muilla kaikki menee parhain päin.

Viikonloppuja!!!
 
Täällä ilmoittautuu myös yksi, joka on tällä viikolla saanut ihan mielettömän itkukohtauksen täysin tyhjästä ja äksyillyt miehelle muutenkin. Hiukan hirvittää, mitä tästä vielä tuleekaan, kun olen näin mahdoton jo näin alussa…

Ja mistäs muusta täällä olikaan juteltu… Kesälomista en vielä oikein tiedä. Ehkä pari viikkoa kesällä (kesäkuu?) ja pari viikkoa sit syyskuussa ennen äitiysloman alkua. Mutta saa nyt nähdä. Tämä raskaus on vielä niin alussa, että en vielä uskalla tuollaisia asioita kovasti suunnitella.
Vauvan sukupuolta ei luultavasti haluta etukäteen tietää. Mutta voihan senkin suhteen mieli vielä matkan varrella muuttua. Mulle sukupuolella ei ole mitään väliä, mutta tiedän miehen salaa toivovan poikaa. ;-)

Ultsu: toivotaan, että kaikki kääntyy vielä parhain päin. Harmi, että joudut elämään viikonlopun epätietoisuudessa. Mutta toivotaan tosiaan, että ensi viikko tuo positiivisia uutisia tullessaan.

Tehikselle onnittelut sykkeestä!

Tuleva äityli: ihan samanlaisia ajatuksia/pelkoja täälläkin on mielessä käynyt, vaikka lapsi todellakin on toivottu ja tervetullut. Lienee aika tavallista, että uusi ja outo asia hiukan aluksi jännittää…

Ilona 5+5
 
Mullakin rv 6-7 oli eniten noita mielialanmuutoksia, silloin mm. puotin kahvikupin lattiaan, kun mies ei tajunnut, että haluan olla petissä vierekkäin ja ehkä touhuta jotain mukavaa yhdessä viikoloppuna, kun tyttö nukkuu =). Mies suunnitteli silloin kaiken näköistä muita "omia" rästitöitä tehtäväksi ja ei huomioinut minua. Sitten olen nakannut lattiaan hiililapion, kun esikoinen oli mommolassa ja meillä piti olla yhteinen ihana päivä, mutta jotenkin se kaatui minun taas suuriin odotuksiin ja loukkaannuin kun kaikki ei mennyt niin kuin minun mielikuvissa. Mutta ei sen enempää tavaraa kuitenkaa ole lennelly. Kyllä itsekkin on aika ihmeissään tälläisestä käytöksestä, kun yleensä ei ole tapana heitellä tavaroita suutuspäissään. Nyt alkaa olla jo mielen tyyntymistä havaittavissa, onneksi.
 
Sellaista vielä piti kysymän, että onko kukaan jolla tämä tulokas on jo toinen tai usemapi miettinyt kaksostenrattaita tai sisaristuinta hankkimista? Meillä kuitenkin esikoinen on vasta vähän päälle kaksi, kun vauva tulee, oon miettinyt, että mikä olisi paras vaihtoehto kulettaa kahta pientä lasta jalan.
 
Niiskulainen: meillähän esikko ei ehdi edes 1 1/2:sta vuotta täyttää siihen mennessä kun tän olis oletettavasti tarkoitus tulla, joten taitaa sisarusrattaat olla aika ehdoton hankinta. Ei varmasti jaksa pikku esikoinen loka-marraskuun ravassa kovin pitkästi tallustaa. On miehen kanssa puhuttu hankinnoista ja tarkoitus olisi vaihtaa autokin farmari-malliseen, että mahtuu koko perhe rattaineen hyvin kyytiin. Tällaisia suunnitelmia meillä nyt on, mutta kunhan nyt ekaksi varmistuisi se onko mahassa elämää.

Voi kyllä Ultsua nyt piinataan :(. Mitähän lienee lääkärin mielessä liikkunut, kun ei ole tuloksia soittanut :/.

Entu ultraan piinaavat 15 yötä........
 
Tietty pitää hankkia joku systeempi lasten kuljetukseen, jos kävellen liikkuu, mietin tuossa, että pitäisikkö hankkia jo valmiina oleviin yhdistelmä rattaisiin sisaristui vai ostaa sisarrattaat/kaksostenrattaat.

Meillä onneksi ei auto tarvitse ruveta katselemaan, kun aika vasta vaihettiin pienenpi henk.auto isoon farmariin, lähinnä siitä syystä, kun meillä on koira. Uudelle tulokkaalle on vielä oma huone, mutta pidämme vielä sitä vierashuoneena ja laitellaan kuntoon vauvalle, sitten kun laps on jo syntynyt.
 
Meillä on kaksi autoa, koska työvuorot on niin erilaiset. Oonkin vähän miettinyt että oisko järkevää sumplia turvaistuinta ees taas vai hankkia molempiin omat... Nyt muuten olen pitkästä aikaa virkeämpi! Ihanaa jos tuo hurja väsymys vähän hellittäisi!
 
MissPiggy: Meillä on kokemusta turvaistuinten siirtelystä sikäli, että ei ole omaa autoa, joten aina jos johonkin pitää autolla mennä niin pitää se istuin uudestaan kiinnittää. Minusta turvakaukalo on tosi helppo siirtää autosta toiseen ja yleensähän se ei olekaan kiinteästi autossa vaan vauva tuodaan kaukalossa autosta sisälle (siis kaukalo on se, johon vauva mahtuu noin ensimmäiset 6-9kk). Niitä en hankkisi kuin yhden, varsinkin kun käyttöikäkin on niin lyhyt. Mutta varsinaisen turvaistuimen kiinnitys onkin hankalampaa puuhaa, ainakin sen mikä meillä on. Jos olisi kaksi autoa (ja tarpeeksi rahaa), niin hankkisin ehkä kaksi istuinta. Paitsi että ehkä niitä on olemassa sellaisiakin, jotka on helpompi kiinnittää.

Kaksos/sisarusvaunujen hankintaa oon myös miettinyt, mistähän saisi halvalla, kun näyttää käytetytkin maksavan jotain 300e! Jotenkin hullua minusta maksaa noin paljon käytetyistä vaunuista, mutta uudet tietty maksaa vielä enemmän. Ja sitten nuo halpismallit, pitäisi vähän tietää minkälaisia ne ovat ominaisuuksiltaa, kun kaksi muksua ja kauppakassit kyydissä ei välttämättä millään ihan huonoilla rattailla edes tuolla lumisohjossa pääse... Ja sitten pitäisi olla vielä sen verran kapeat, että mahtuu bussiin, hisseihin, tms. Vaikeaa... Ehdottomasti oon kuitenkin sisarusrattaita hankkimassa, kun talvikin on tulossa sitten lokakuussa jo, niin ei kaksivuotias vielä hirveän pitkiä matkoja varmaan jaksa kävellä, voisi kauppareissut kestää aika kauan...
 
Heippa taas!

Tänään onkin jo huomattavasti "seesteisempi" päivä sen eilisen myrskyn jälkeen... Mulla on niiiiin paha olo juuri sen takia että mä äksyilin lapsillekin, mies kyllä ymmärtää mutta lapset tuskin vielä.. ei olla edes kerrottu lapsille vielä että syksyllä on talossa uusi leikkikamu, pienempi tuskin ei edes sitä osaisi sillä tavalla ajatella mutta vanhempi ymmärtäisi kyllä. Täytyy varmaan kohta ottaa puheeksi heidän kanssaan =)

Mä oon kanssa ajatellu tuota vaunuhommaa, miten olisi parasta. silloin kun esikoinen sai pikkusiskon niin heidän ikäerokseen tuli noin 2vja 9kk eikä tuplavaunuja tarvittu, isompi oli sen verran reipas kävelijä että jaksoi noi kauppareissut ym. hyvin ja oppi siinä nopeasti ajamaan fillarillakin niin lähikauppamatkat alkoi sujumaan vikkelään. ja talvisin (jos vaan on lunta, silloin oli ihan kohtuudella) niin käytiin pulkalla.
mut nyt ikäeroksi tulee noin 2,5kk ja mä en usko että nuorimmainen olisi vielä siinä iskussa vielä silloin että kävelyt kauppaan kiinostaisi. tietysti siinäki on tulossa talvi ja pulkassa istuskelu on tullut tutuksi tänätalvena ja pitää siitä mutta silti, onhan siinä syksy ja mistäs sitä tietää kuinka vähäluminen ensi talvi on, ettei siihen kannata paljon varautua. mut mä oon miettinyt sitä jalkajuttua (sille on jokin fiksukin nimi, ei tuu mieleen juuri nyt) mahtaisko sellainen olla kätevä. tai sitten sisaristuin. tai sitten ne tuplarattaat =) vaikea juttu sekin, onneksi on aikaa miettiä.

autonvaihdon mä olen jättänyt vallan miehen vastuulle. meille on pakko vaihtaa farmariautoon, ei mahduta muuten tähän nykyiseen. nytkin on ahdasta kun kaikki siihen sulloudutaan+kaikki kamat ja kassit päälle. tiukkaa tekee. mutta mies saa miettiä tuota autojuttua, mä sitten vasta loppukädessä päätän hyväksytyynkö vai ei ;)

jaahas, pikkuinen heräs päikkäreiltä, pitää mennä.
iloista viikonloppua kaikille =)

maxiina ja pikku-I rv 7+1
 
Mukavaa sunnuntaipäivää!
Meillä iskä ja isot lähtivät laskettelemaan. Täytyy tästä pikkumiehen kanssa lähteä kohta kans tuonne ihanaan talvisäähän vähän lenkille.

Ultsu, pidetään kovasti peukkuja! Ikävä, ettet saanut tilanteeseen vielä selvyyttä. Jännityksellä täällä odotellaan ja toivotaan...

Noista mielialanvaihteluista täällä ollut puhetta. Mulla ei koskaan ole raskaana ollut mitenkään erityisesti. Ehkä tyttöä odottaessa vähän enempi. Mutta toisaalta huomaan, että ihan ilman raskauttakin väsyneenä helposti pinna palaa. Nyt tuota väsymystäkin on usein, niin onhan toi räjähdys vähän herkässä :-)

Meillä ikäeroksi toivottavasti tulee se 2v 3kk. Noilla a-sarjalaisilla ikäeroa on 2v 4kk. Sillon meillä oli käytössä Emmaljungan yhdistelmät+sisaristuin. Niistä ei enää ole menopeleiksi, ullakkokamaa lähinnä... Kaksostenrattaita olen ajatellut. Tykkään liikkua paljon kävellen! Pehmeä kantokoppakin on jo olemassa, joten käytettynä ajattelin jostakin ne rattaat hommailla. Nyt harmittaa, että toimin välittäjänä yhden tutun sukulaisen rattaiden myynnissä yhdelle toiselle tutulleni. Aivan huippukuntoiset Emmaljungan kaksostenrattaat 80eurolla :-/

Autot meillä meni uusiksi jo kolmannen syntyessä ;-)
Perhe-& reissu- & isännän työautona 7 hengen tila-auto.
Mulla Pösö 407 farkku. Pääasiassa turvaistuin on mun autossa, koska enimmäkseen sillä pienen kanssa kuljen. REMMIT on MOLEMMISSA autoissa, se helpottaa penkin siirtämistä!
Meillä kyllä vähän suunnitelmia, että toi tila-auto tulis mun käyttöön ja isäntä vaihtais tuon mun Pösön dieselpakettiautoon, jolla kulkis PITKÄT työmatkat.
Mutta näitä ehtii miettiä onneksi vielä :-)

Höh, mulla on alkanu hiukset rasvottua! Moista vaivaa ei ole ikuna ennen ollut.
Olen aina ollut hyvin kuivakka tapaus :-D Kaikkea ne hormonit teettää...

Nyt toppatakkia niskaan ja pihalle. Moiks!

Tehis rv 8
 
Täällä alkaa kohta rv 10! Oli hauska lukea, että muillakin vaihtelee mielialat (en ole siis ainoa!). Sanallisia iskuja tulee ladattua monta kertaa päivässä, hermot tahtoo mennä, kun asiat ei mene niinkuin on suunnitellut, sitten saattaa tulla itku pikkuasioistakin...IIIIhanaa. Lisäksi jotkut ihmiset hermostuttavat. Joo, ja täällä kans oli ennen kuontalo karhea ja melko kuiva, mutta nyt sais olla pesemässä kuontaloa kerran päivässä (tosin en viitsi).

Esikoista odotetaan..toisaalta hyvä, kun ei ole muita lapsia kärsimässä mielialoista.. :)

Mutta mukavaa odotusta kaikille !
 
Hei!
Hiihtoloma lopussa ja vihdoin kotona! Mies on vatsataudissa, toivottavasti ei tartu! Mies on kyllä saanut lomalla viettää erityisen paljon aikaa itsekseen ja kavereiden kanssa. Yhdessä ei keretty tekee yhtään mitään. Mut tänään pidettiin esikoisen kanssa kiva äiti-tytär päivä, kun mies nukkui koko päivän. Harmi kyllä kun loma meni niin nopeesti eikä yhtään keretty viettää perheen kesken laatuaikaa. Miehen kanssa ei oikein mitään keretty jutella..Toisaalta hyvä, nyt toisen seuraa jo vähän kaipais, mut nyt taas tuo sairastelu vaikeuttaa..
Tytön oli tarkoitus päästä mummolaan pariksi yöksi todella todella piitkästä aikaa, mut taas peruuntui! Onneksi ei keretty vielä puhua siitä sille sen enempää.

Minä sitten sain ajan ensimmäiseen ultraan! 3.4 enää reilu 4 viikkoa!! Jospa sitten pääsisi piinasta, jospa siellä olisi elämää... Kiva kun täällä synnyttyssairaala on n.50 min ajomatkan päässä, siellä siis myös ultrat. Sain vielä ajan puol 8 aamulla, niin hieman hankalaksi menee, mutta ehkä se vaiva maksaa hyvän palkan.

Mieliala vaihtelut tullut täälläkin tutuiksi. Eikä oikein mitään tekis mieli syödä vaikka olisi kaamea nälkä, mutta täälläkin hedelmät menee, harmi vain kun olen monille hedelmille allerginen.

Nukkumatti kutsuu ja aamulla aikainen herätys!

Ninni rv 7
 

Similar threads

T
Viestiä
110
Luettu
3K
U
N
Viestiä
117
Luettu
3K
I
L
Viestiä
143
Luettu
3K
T
L
Viestiä
168
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Neilikka Ajatuksista
N

Yhteistyössä