Mä oon baaris osa-aikaanen työntekijä. Siinä työs joskus kiristää pinnaa todella paljo joidenki ihmisten käytös. Toki pyrin hillittemään itteni, mutta joskus on vain pakko sanoa tiukasti eikä siltikää mee jakeluun.
Sitte taas hoitotyös vanhusten tai kehitysvammaasten kans mulla ei pala pinna. Mä jaksan kuunnella sitä toisen kiukuttelua, jaksan odottaa että toinen saa asiansa sanottua änkytykseltään, en suutu jos toinen on sotkenu. Eikä näilläkää ihmisillä asia pakosta mee heti jakeluun, mutta mä selitän asian uudestaan eikä se mua haittaa.
Ihmettelen, että miten mä jaksan enemmän noilta vanhuksilta ja vammaasilta ku kännisiltä. Eikä se ny tosiaan tarkoota, että baarityös tiuskin heti kaikille vaan mielessäni ajattelen, että ei saatana. Hoitotyös tuota olotilaa ei tuu, mä vain odotan sen ajan mitä toinen vaatii.
Että onko se känni se joka saa mut ärsyyntymään.
Ja onhan toki baarityös hyvätki puolet, suurin osa asiakkaista on niitä mukavia. Joidenki kans tulee heitettyä läppää vähä joka asiasta.
Sitte taas hoitotyös vanhusten tai kehitysvammaasten kans mulla ei pala pinna. Mä jaksan kuunnella sitä toisen kiukuttelua, jaksan odottaa että toinen saa asiansa sanottua änkytykseltään, en suutu jos toinen on sotkenu. Eikä näilläkää ihmisillä asia pakosta mee heti jakeluun, mutta mä selitän asian uudestaan eikä se mua haittaa.
Ihmettelen, että miten mä jaksan enemmän noilta vanhuksilta ja vammaasilta ku kännisiltä. Eikä se ny tosiaan tarkoota, että baarityös tiuskin heti kaikille vaan mielessäni ajattelen, että ei saatana. Hoitotyös tuota olotilaa ei tuu, mä vain odotan sen ajan mitä toinen vaatii.
Että onko se känni se joka saa mut ärsyyntymään.
Viimeksi muokattu: