microtia, kuppikorva, hörökorva tms

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä lapsen toinen korva erilainen kuin toinen. Vähän pienempi. Neuvolassa ja lastenlääkäri synnärillä ei oo sanonu muuta kuin että pieni epämuodostuma. Eikä siitä ole mitään haittaa.... myöhemmin voi tarpeen mukaan leikkauksella vähän korjata.
 
[QUOTE="kjh";24804048]Tuttavaperheessä lapselta puuttuu toinen korvanlehti kokonaan. Kuulo toimii, enkä tiedä muitakaan ongelmia. Myöhemmin tehdään korvanlehti.[/QUOTE]
Sama tilanne täälläkin eikä myöskään muita ongelmia.
 
kaverin lapsella oli syntyessään toinen ihan hörökorva ja toinen normaali. ystäväni yritti kovasti saada korvaa korjatuksie heti lapsen synnyttyä että olisi sitten saanut kotiin terveen ja normaalin lapsen eikä olisi tarvinnut muistella juttua enää.
no ei saanut tahtoaan läpi ja korjataan myöhemmin.
 
kaverin lapsella oli syntyessään toinen ihan hörökorva ja toinen normaali. ystäväni yritti kovasti saada korvaa korjatuksie heti lapsen synnyttyä että olisi sitten saanut kotiin terveen ja normaalin lapsen eikä olisi tarvinnut muistella juttua enää.
no ei saanut tahtoaan läpi ja korjataan myöhemmin.
Kyllä minusta tuossa tapauksessa lapsi on terve ja normaali.
 
[QUOTE="vieras";24804141]Kyllä minusta tuossa tapauksessa lapsi on terve ja normaali.[/QUOTE]

Ymmärrän, että äitiä on tilanne sillä hetkellä häirinnyt, ennen kuin on tottunut asiaan. Itsekin olen aina sukupuolen ja terveyden kanssa jännittänyt yhtä paljon sitä, onko lapsella mitä ulkoisia "erikoisuuksia ".
 
Netistä löytyy todella vähän tietoa ns. lievistä tapauksista. Monessa paikkaa sitten juuri näitä, kun puuttuu kokonaan korvalehti ja korvakäytävä ym.
Meillekin lääkäri sanoi, että on vaan persoonallinen ja vähän erilainen, mutta äitinä tässä " murehtii " ja etsii tietoa.
 
kaverin lapsella oli syntyessään toinen ihan hörökorva ja toinen normaali. ystäväni yritti kovasti saada korvaa korjatuksie heti lapsen synnyttyä että olisi sitten saanut kotiin terveen ja normaalin lapsen eikä olisi tarvinnut muistella juttua enää.
no ei saanut tahtoaan läpi ja korjataan myöhemmin.

Kaikki reagoivat eri tavoin yllättävissä tilanteissa...
 
Nyt kun tuli aihe esiin niin miten vanhempina suhtaudutte erilaiseen korvaan? Mainitsetteko siitä jos joku kysyy, vai kysymättäkin? "Piilotteletteko" sitä jotenkin?

Itse huomaan tottuneeni erilaiseen korvaan, mutta piilottelevani sitä. esim. vauvalla on lakki päässä kaupassa jne. En halua että lapseni joutuu turhaan vieraiden ihmisten ihmettelevän huomion kohteeksi.
 
Vanhimman pojan korvat ovat eriparia, toisessa se korvan "kuppi" on noussut kuprulle, korvakäytävä on ahdas ja pitää putsata tosi usein koska muuten vaikku valuu ulos. Näyttää vain erikoiselta, ei pahalta ja olenkin joskus miettinyt että koska poika syntyi keskosena, taisi vain jäädä hienosäätö kesken :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toinen äiti;24804329:
Nyt kun tuli aihe esiin niin miten vanhempina suhtaudutte erilaiseen korvaan? Mainitsetteko siitä jos joku kysyy, vai kysymättäkin? "Piilotteletteko" sitä jotenkin?

Itse huomaan tottuneeni erilaiseen korvaan, mutta piilottelevani sitä. esim. vauvalla on lakki päässä kaupassa jne. En halua että lapseni joutuu turhaan vieraiden ihmisten ihmettelevän huomion kohteeksi.

Huomaan myös monesti pitäväni lastani niin sylissä, että se erilainen korva on minuun päin.
Lapsi vielä melkein kalju, niin erottuu hyvin. Kun alkaa hiukset kasvamaan, niin varmana sitten ei niin huomaakaan.
Olen kyllä esittänyt korvan, kun kaverit ja suku kävivät vauvana lasta katsomassa, niin ei tarvinnut kenenkään sitten itsekseen sitä ihmetellä.
 
Samoin olen sukulaisille ja ystäville siitä maininnut kun ovat olleet ekaa kertaa vauvaa katsomassa. Eikä kukaan ole siitä sen koommin puhunut.

Eniten mietityttää tilanteet vieraiden ihmisten kanssa. Esim. "harrastuksissa" ja kerhoissa tms. Ei oikein tiedä pitäisikö siitä jotain mainita vai ei...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toinen äiti;24804625:
Samoin olen sukulaisille ja ystäville siitä maininnut kun ovat olleet ekaa kertaa vauvaa katsomassa. Eikä kukaan ole siitä sen koommin puhunut.

Eniten mietityttää tilanteet vieraiden ihmisten kanssa. Esim. "harrastuksissa" ja kerhoissa tms. Ei oikein tiedä pitäisikö siitä jotain mainita vai ei...

Pienet lapset eivät varmaan osaa asiaa edes välttämättä ihmetellä. Eli voisin itse ehkä kertoa kerhon/harrastuksen ohjaajalle ja jos joku siellä ihmettelee, niin saisivat sitten vastata kysymykseen.

Meillä tyttö ja varmana tulee vähän hiuksilla, pannoilla ym sitä peiteltyä. Mutta pitää yrittää niin tahattomasti, ettei lapsi ajattele, että hänen korvaansa hävettäisiin tai ei hyväksytä. Vaan äiti ajattelee parasta, ettei tule kiusaamisia.
 
Onko teillä noi lapset ihan pieniä vielä? Tuttuja muistoja tuli noista jutuista ja itsekin kyyneliä vieritin joskus asian kanssa. Ja otin nokkiini tokaisuista: "vitsi mitkä korvat" ym ja itkin vähän lisää. KOvasti jo odotin aikaa kun korva voitaisiin leikata ja surin jo etukäteen koulukiuasmisia ym. Mut arvaatteks mitä... Mä tajusin tän ketjun takia etten ole lapsen korvia miettinyt enää aikoihin, vuosiin. Lapsi on nyt neljä vuotias =)
 
Meillä myös tyttö, 8kk nyt.

Pienet lapset varmaan kysyvät ja asias ja kun saavat vastauksen niin leikit jatkuu ja korva unohtuu, mutta lähinnä mietittänyt lasten vanhemmille asiasta puhuminen "vauvaharrastuksissa".

On mietityttänyt myös se että mitäs sitten kun tulee se aika kun tyttö haluaa korvikset.... Mutta siihen on vielä niin monta vuotta aikaa ettei tiedä vaikka silloin olis muodissa ihan luomulookki eikä kukaan haluaisi korviksia ja lävistyksiä. :D
 
Onko teillä noi lapset ihan pieniä vielä? Tuttuja muistoja tuli noista jutuista ja itsekin kyyneliä vieritin joskus asian kanssa. Ja otin nokkiini tokaisuista: "vitsi mitkä korvat" ym ja itkin vähän lisää. KOvasti jo odotin aikaa kun korva voitaisiin leikata ja surin jo etukäteen koulukiuasmisia ym. Mut arvaatteks mitä... Mä tajusin tän ketjun takia etten ole lapsen korvia miettinyt enää aikoihin, vuosiin. Lapsi on nyt neljä vuotias =)

Ihana kuulla, että korva asia unohtunut :)
Itsekin olen asian hyväksynyt ja alkuitkujen jälkeen alkaa vähän unohtumaan ja ei enää joka syötöllä katsele korvaa :)
On korva tässä vähän vahvistunut, kun aluksi lörpötti ihan kaksin kerroin.
Meillä vauva nyt 2kk ikäinen.
 
Tuosta ei kyllä paljoa tietoa löydy vaikka sitä tuskissaan alussa etsi vaikka mistä. Lääkäri on sanonut, että siihen olisi hyvinkin voinut liittyä jotain muutakin, mutta että meijän tapauksessa on kysymys vaan kehityshäiriöstä.

Sitäkään ei tiedä mistä se johtuu. Geenivirhe tai näin olen ymmärtänyt.
 
[QUOTE="äiti minäkin";24804937]Tuosta ei kyllä paljoa tietoa löydy vaikka sitä tuskissaan alussa etsi vaikka mistä. Lääkäri on sanonut, että siihen olisi hyvinkin voinut liittyä jotain muutakin, mutta että meijän tapauksessa on kysymys vaan kehityshäiriöstä.

Sitäkään ei tiedä mistä se johtuu. Geenivirhe tai näin olen ymmärtänyt.[/QUOTE]

Itse löysin googlella muutaman jutun ja ne oli niin masentavia. Juuri, että vaikuttaa moneen asiaan ja pitäisi tehdä perusteelliset tutkimukset, jos poikkeava korva. Lääkäri ei taas ollut ollenkaan huolissaan, kun meidät sairaalasta kotiutti.
 
Kun kertoo jollekin että "miedän tytön toinen korva on vähän pienempi ja erilainen" niin joskus kysytään että miksi ja mistä se johtuu... Niin hankalaa vastata kun ei itsekään tiedä. :/

Minä syyllistin itseäni aluksi että en syönyt raskausaikana vitamiineja purkista tms. ihan tyhmistä asioista...
 
meillä poju on eskarissa, ei oo kiusattu.
toinen korva on semmonen lähes pyöreä, pienenä oli toooosi paljon erikokoinen kuin toinen ja lurpallaan vissii ekan kk.
synnärillä asia paljastui mulle kun poika oli n.vuorokauden kun tempaisin siltä lakin pois päästä. eka ajatus oli: miks tästä ei ole mainittu mitään O.o ja kutsuin hoitajan että mikäs tää on, eikö tämmösistä pitäs mainita heti.

no nyt tosiaan tilanne on se että onahn ne erilaiset, mutta milloin molemmat korvat näkyy yhtäaikaa kunnolla :D
 

Yhteistyössä