miksi mies tulee mukaan synnytykseen?

[ap]

Tuli vaan tuosta toisesta ketjusta mieleen, kun siellä alettiin miehiä hiiriksi haukkumaan, jos eivät synnytykseen mukaan halua... että minkä takia se mies sitten siellä on mukana?

Mulle itselleni olisi kyllä ollut ihan yks ja sama, olisiko mies mukana ollut. Ja mukaan tulo oli siis ihan vain ja ainoastaan hänen oma valintansa. Eli oli siellä omaa elämystään/kokemustaan hakemassa ja jos ei olisi halunnut tulla, niin sitten olisin sen vauvan ihan yhtä hyvin maailmaan saattanut ilman häntä.

 

[Pessi]

Mulle ainakin mies oli maailman tärkein tuki.
Onneksi oli mukana, että sai viettää poikamme kanssa sen 4h minkä mä jouduin olemaan yksin heräämössä.

 

[vieras]

Mulle ainakin mies oli maailman tärkein tuki.
Onneksi oli mukana, että sai viettää poikamme kanssa sen 4h minkä mä jouduin olemaan yksin heräämössä.

peesii.

ilman miestä en ois jaksanu.

 

[Mahoton mirri]

Koska synnytettiin yhdessä yhteistä lasta. Toi minulle turvan tunnetta.

 

[4n äiti]

No koska mies on lapsen ISÄ niin tottahan toki hänen kuuluu olla mukana lapsensa syntymän hetkellä. Itselle ainakin on ollut erittäin suuri henkinen tuki kun mies on ollut hieromassa selkää, pitämässä kädestä, juttelukaverina, mehun antajana, ja tottakai: saanut heti myös kontaktin uuteen vauvaan! Meillä siis mies ollut mukana jokaisessa synnytyksessä eikä vaihtaisi kokemuksiaan pois!

 

[Iloinen Possu]

No tukena. Mutta kyllä se lapsi syntyy ilman miestäkin.

 

[Kowalski]

Koska se lapsi, joka syntyy, on myös miehen.

En mä omaani sinne olisi pakottanut todellakaan, mutta kivaahan se oli että oli seuraa . Mies itse taas tahtoi ehdottomasti olla näkemässä sekä tyttärensä että poikansa syntymän.

 

[bud]

Kyllä mäkin menisin miehen mukaan, jos se synnyttäis. Omituinen on ihminen, joka ei halua nähdä lapsensa syntymää. On se meinaan maailman hienoin ja upein asia.

 

[leijona76]

Mulle miehen läsnäolo oli tärkeää ja tarpeellista. Ei hlökunnalla ollu aikaa auttaa ja hieroa jne. Ne vaan käväs välillä kääntymässä. Mies toi juotavaa, oli seurana, hieroi supistusten aikana jne. Ja oli se henkinen tuki. Molemmat haluttiin että on mukana. Kukin sen tekee tyylillään ja joku haluaa, toinen ei.

 

[tulia]

Mulle myös mies oli tukena. Yhteisiä ovat olleet lapsetkin.

 

[Besserwisser]

Meille molemmille oli alunalkaenkin itsestään selvää se, että yhteisten lasten syntyminen on koettava yhdessä, mies minun tukenani.

 

[leijona76]

Mulle ainakin mies oli maailman tärkein tuki.
Onneksi oli mukana, että sai viettää poikamme kanssa sen 4h minkä mä jouduin olemaan yksin heräämössä.

tämäkin vielä.Sai vauva olla isän kanssa kokoajan kun minä heräämössä.

 

[harmaana]

Tukena! Ja onhan se lapsi yhtälailla sen miehenkin.
Jos mies voisi hoitaa tämän raskauden ja synnytyksen niin ehdottomasti menisin mukaan miehen synnytykseen, koska olisihan se minunkin lapseni ja haluisin olla mieheni tukena, koska rakastan häntä...

 

[nii]

Musta on kiva että haluaa olla mukana kun lapsi tulee maailmaan...toisaalta osaan rentoutua paremmin kuin kukaan ei hermoile vieressä. Musta olisi kiva kun mies tulisi vasta ponnistusvaiheessa mukaan, silloin kaipaan oman miehen kättä puristeltavaksi.

 

[Maine Coon/]

Mulle myös mies oli tukena. Yhteisiä ovat olleet lapsetkin.

Yhteisiä ne lapset ovat meilläkin...5 lasta, aviossa kohta 19v, mutta silti en ole koskaan miestä kaivannut synnytykseen mukaan.Ekaan kielsin jopa tulemasta.Taidan olla tosi outo tapaus tämän asian suhteen

 

[vieras]

musta ne miehet jotka vetoo "ettei vaan pysty" on todellakin säälittäviä hiiriä.

Lastit on kyllä pystyny naisen sisälle heittämään mut ei pysty sit olemaan toisen tukena kun nainen kokee elämänsä suurimman helvetin.

 

[Iloinen Possu]

Mulle myös mies oli tukena. Yhteisiä ovat olleet lapsetkin.

Yhteisiä ne lapset ovat meilläkin...5 lasta, aviossa kohta 19v, mutta silti en ole koskaan miestä kaivannut synnytykseen mukaan.Ekaan kielsin jopa tulemasta.Taidan olla tosi outo tapaus tämän asian suhteen

Kohta sulle joku sanoo että mikä oikeus sulla on kieltää miestä tulemasta lapsensa syntymään... :xmas:

 

[Gluteus maximus]

halusin mukaan elämäni tärkeimmän ihmisen tueksi ja turvaksi eli mieheni! :heart: Hän oli tosiaan tukenani, auttoi, jutteli, kuunteli ja auttoi jaksamaan sen pitkän ajan mitä kumpikin synnytys kesti. En olisi yksin jaksanut millään!

 

[hyytikyppynen]

Me tuossa joku aika sitte miehen kans mietittiin asiaa. Se sano että haluaa olla paikalla ja mie sanoin että haluan sen olevan paikalla. Ja se, miksi haluan... Se ihminen nyt vain ymmärtää parhaiten minua, vaikken sanoiskaan mittään. Se on mulle muutenki elämässä korvaamaton tuki ja turva, niin henkisesti ko fyysisestikki. Ja mulle se lapsen syntymä on sellanen hetki että haluan miehenki olevan sitä jakamassa.

Aikoinaan ko esikoista ootin, tunsin jotenki niin syvää katkeruutta exää, lapsen isää kohtaan että sanoin mielummin räjähtäväni entä ko ottasin sen sinne synnytykseen :xmas: Eipä siinä, hätäsektioonhan se raskaus päätyki...

 

[Pessi]

Me ei kyllä edes keskusteltu aiheesta, että tuleeko mukaan vai ei.
En voisi kuvitellakaan ettei "nyky-isää" kiinnostaisi nähdä lapsensa syntymää.

 

[mie]

Minustakin oli mukava, että mieheni oli mukana kummassakin synnytyksessä, mutta minulle oli myös erittäin tärkeä se, että hän oli siellä omasta halusta. Jos hän ei olisi halunnut tulla, en olisi kyllä pakottanutkaan enkä vedännyt herneitä nenään.

Kuinka moni on ollut mukana jonkun toisen synnytyksessä? Ei se vierestä katsominen ja tukena oleminen ole niin helppoa ja yksinkertaista kun sen kuvittelisi olevan

 

[vieras]

halusin mukaan elämäni tärkeimmän ihmisen tueksi ja turvaksi eli mieheni! :heart: Hän oli tosiaan tukenani, auttoi, jutteli, kuunteli ja auttoi jaksamaan sen pitkän ajan mitä kumpikin synnytys kesti. En olisi yksin jaksanut millään!

sama.

mun mies tsemppas koko ajan Ja ponnistuvaiheessa muistan vaan ne miehen tsemppaukset ja tuen ja kannustuksen. Ja ne halit ja pusut kun vauva vihdoin syntyi.

Ihan tuli itku kun tämän kirjoitin

 

[Kovajänis]

Himputin tylsää siellä olis jos yksin makoilisi. Ja mies on ollut todella ensisijainen puolenpitäjä ja viestinvälittäjä kun itse muissa maailmoissa loppuvaiheessa varsinkin

 

[Maine Coon/]

Mulle myös mies oli tukena. Yhteisiä ovat olleet lapsetkin.

Yhteisiä ne lapset ovat meilläkin...5 lasta, aviossa kohta 19v, mutta silti en ole koskaan miestä kaivannut synnytykseen mukaan.Ekaan kielsin jopa tulemasta.Taidan olla tosi outo tapaus tämän asian suhteen

Kohta sulle joku sanoo että mikä oikeus sulla on kieltää miestä tulemasta lapsensa syntymään... :xmas:

niin saattaa käydä, mutta ei mies siitä nokkiinsa ottanut...ymmärsi kyllä...tietää ja tuntee mut niin hyvin, että kun olen todella kipee, niin haluan olla yksin hiljaisessa omassa maailmassani.Hyvä kun joten kuten kätilön tai lääkärin siedän tehdä tehtävänsä ja tutkimukset.En vaan synnytyksessä halua ketään lähelleni.

 

[laila]

musta ne miehet jotka vetoo "ettei vaan pysty" on todellakin säälittäviä hiiriä.

Lastit on kyllä pystyny naisen sisälle heittämään mut ei pysty sit olemaan toisen tukena kun nainen kokee elämänsä suurimman helvetin.

Ota huomioon, että kaikille se synnytys ei ole "elämän suurin helvetti". Pari tuntia synnärillä vauvaa pyöräyttämässä ja muutama tunti tarkkailussa, sit kotiin perheen luokse.