Miksi minä olen tälläinen kuin olen?

Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallamuspurkuna:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ulos kiltin tytön vaatteista
http://yle.fi/akuutti/arkisto2004/090304_c.htm

Minä tuota lueskelinkin yksi ilta mutta en taida pystyä tuohon. Jos päätän pystyä enkä pystykään niin lannistun :(

Päivä kerrallaan pienin askelin... ja ÄLÄ syyllistä itseäsi :hugh:

... siis :hug: tuonne loppuun

Kiitos, olet kiltti :hug:
Olen tuolle ystävällenikin niin monta kertaa luvannut muuttua vahvaksi ja aina pettänyt hänet. En vaan taida enää uskaltaa yrittää. En halua enempää pettää minulle rakkaita ihmisiä. :(

 
Nyt alat tännemeille purkamaan ajatuksia, saat ainakin jollekin niitä purkaa ja aina täällä joku vastaa. :hug:

sä olet liian kiltti, mutta sille ei taida itse voida mitään. otat joskus ja lähdet ulos, vaikka tekis pahaa kun miehesi jää kotiin. sä tarviit itelleskin aikaa, eihän tosta mitään mutten tule.
 
Tarvitsisiko hänen ollakaan kauhean innoissaan? Ja semmoisen vinkin antaisin sulle, että mieti ensin hetki, että mitä itse haluat, ennenkuin vastaat toiselle. Eli opettele hissukseen sanomaan "ei". Sen oppii kyllä, kun kuuntelet itseäsi tarkoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja liirah:
Nyt alat tännemeille purkamaan ajatuksia, saat ainakin jollekin niitä purkaa ja aina täällä joku vastaa. :hug:

sä olet liian kiltti, mutta sille ei taida itse voida mitään. otat joskus ja lähdet ulos, vaikka tekis pahaa kun miehesi jää kotiin. sä tarviit itelleskin aikaa, eihän tosta mitään mutten tule.

Nyt olen ihan kuules repässy ja ostin äidilleni synttärilahjaksi ( ja itselleni ) liput konserttiin =) Mies jää lasten kanssa siksi aikaa kotiin. =)
Ja tuntuu toisaalta todella hienolta, mutta toisaalta jopa säälin miestäni kun joutuu jäämään lasten ja eläinten kanssa yksin. Mutta lähden kuitenkin, en voi enää peruakaan ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:
Tarvitsisiko hänen ollakaan kauhean innoissaan? Ja semmoisen vinkin antaisin sulle, että mieti ensin hetki, että mitä itse haluat, ennenkuin vastaat toiselle. Eli opettele hissukseen sanomaan "ei". Sen oppii kyllä, kun kuuntelet itseäsi tarkoin.

No ei nyt innoissaan, mutta en kyllä tosiaan haluais sitäkään että hän jotenkin erilailla minuun tuon tiedon jälkeen suhtautuis :/
 
Se tästä kaikesta tekeekin niin vaikeaa. Kun haluan olla ystävänä sellainen kuin kukakin ystävä minut haluaa, vaimona sellainen kuin mieheni haluaa vaimoltaan, äitinä sellainen kuin on paras lapsilleni, yritän muuntautua kaikkien makuun :snotty:
 

Yhteistyössä