Mitä ajatella ja miten jatkaa eteenpäin??

[berg]

Jaa sä olet se tapaus. Hei, älä hitossa ota miestäsi takaisin, samassa tilanteessa olet taas jonkun ajan kuluttua, kunhan se "alkuhuuma" välillänne uudelleen laantuu. Sekavat tunteet ovat ihan ymmärrettäviä, tehän olette olleet erossa vasta nelisen kuukautta. Kyllä se siitä! Koeta keskittyä muihin juttuihin elämässäsi.

 

[astrolabe]

Laittaisin blokin yhteydenotoille. Sanoisin, että lasta koskien voi laittaa tekstareita, muutoin ei kiinnosta.

 

[Elizabeth Bennet]

Mä olisin tullut hulluksi, jos pitäisi naapurista katella miehen uutta onnea. Olisin saman tien muuttanut johonkin pois siitä. Miten sä kestät siinä olla?

 

["vieras"]

Enkä ole muuten edes sanonut että olisin valmis ottamaan hänet takaisin, olen sanonut että olen tunteideni ja ajatukseni kanssa sekaisin.. kirjoitin että olen päättänyt ettemme enää palaa yhteen.

No mikä tässä ketjussa sitten on pointtisi?
Varmasti olet tunteiden ja ajatusten kanssa sekaisin.
Sinua ja miestä yhdistää ikuisesti se yhteinen lapsi. Mutta ei kaikkea pidä antaa anteeksi.

Toisaalta taas; jos miehelläsi oli jonkunnäköinen kriisi, ja hän todella aidosti osaa pyytää anteeksi, ehkä jossain tapauksessa voisikin palata perheen takia yhteen. Kaikki on mahdollista rakkaudessa. Kyllä luulen että aika moni petetty vaimo antaa anteeksi, jos rakastaa tarpeeksi ja haluaa ehyen perheen. Mutta onko tuo mies luotettava? Ja miten pystyt asumaan naapurissa, kun hän on tehnyt tuollaisen tempun. Aika viilipytyltä vaikutat. Etkö myöskään ole vihainen tuttavallesi, sille naapurin naiselle? Erittäin kummallinen kuvio. Ei kai mies ole mikään narsisti?
Onko hänellä minkäänlaisia empaattisia tunteita sinua ja kokemaasi kohtaan?

 

[ajatukset sekaisin]

Kuinkahan kauan heillä ehti olla peliä jo.. Naapuriinhan on aika helppo livahtaa tilaisuuden tullen.

Oliko tää nainen sinkku ja lapseton, vai erosiko hänkin jostakin?

Sinkku oli muttei lapseton. Siinä se sauma oli tutustua kun minä tein vuorotöitä ja isä lapsen kanssa kotona + kesä = paljon ulkona naapurin ja sen lapsen kanssa samaan aikaan.

 

[Elizabeth Bennet]

Mielenkiinnosta vielä kyselen, että vikittelikö tuo nainen aktiivisesti miestäsi vai oliko miehesi se, joka iski sen naisen? Vai tiedätkö edes? Olet tainnut olla aika sokea , tai liian luottavainen.

Toisaalta, luottaahan pitäisi voida..

 

["vieras"]

Kiitos.

Kaikkein hämmentävintä tässä on tällä hetkellä se, että kun emme olleet tekemisissä lähes ollenkaan, oli jo "päässyt yli" hänestä.. mutta nyt kun mies alkoi avautua minulle tuntemuksistaan ja lähetellä tekstiviestejä, niin tuntui kuin olisin taas ihastunut häneen, joka on taas ristiriidassa siihen, kuinka huonosti ja arvottomasti minua on kohdeltu. Miten voin olla "ihastunut" ihmiseen, joka on loukannut minua pahiten maailmassa?
Tottakai siis edelleen rakastan miestä, kaikesta huolimatta, mutta jotenkin minusta tuntuu että rakkaus merkitsee minulle ihan eri asioita kuin miehelle..

Tässä sanoit että "olit jo päässyt yli hänestä". Eli muutamassa kuukaudessa pääsit yli siitä mitä hän sinulle teki? Ei minusta vaikkuta oikealta rakkaudelta.

 

["vieras"]

Oletteko edelleen naimisissa?

 

[ajatukset sekaisin]

[QUOTE="vieras";27863817]No mikä tässä ketjussa sitten on pointtisi?
Varmasti olet tunteiden ja ajatusten kanssa sekaisin.
Sinua ja miestä yhdistää ikuisesti se yhteinen lapsi. Mutta ei kaikkea pidä antaa anteeksi.

Toisaalta taas; jos miehelläsi oli jonkunnäköinen kriisi, ja hän todella aidosti osaa pyytää anteeksi, ehkä jossain tapauksessa voisikin palata perheen takia yhteen. Kaikki on mahdollista rakkaudessa. Kyllä luulen että aika moni petetty vaimo antaa anteeksi, jos rakastaa tarpeeksi ja haluaa ehyen perheen. Mutta onko tuo mies luotettava? Ja miten pystyt asumaan naapurissa, kun hän on tehnyt tuollaisen tempun. Aika viilipytyltä vaikutat. Etkö myöskään ole vihainen tuttavallesi, sille naapurin naiselle? Erittäin kummallinen kuvio. Ei kai mies ole mikään narsisti?
Onko hänellä minkäänlaisia empaattisia tunteita sinua ja kokemaasi kohtaan?[/QUOTE]

Tuota kriisiä itsekin mietin, sen takia ketjun aloitus, mitä jos mies olisi nyt "oppinut läksynsä" omien sanojensa mukaan..

Olen mielenterveyshoitaja, joten siitä ehkä viilipyttymäinen suhtautuminen.

Olen vihainen naapurin naiselle enkä haluaisi että lapseni on hänen kanssaan tekemisissä, mutta arvaatteko, onko minulla vaihtoehtoja?

Miehellä on empaattinen suhtautuminen kokemaani järkytykseen, mutta en tiedä onko se aitoa?

Olen tottunut saamaan liikaa paskaa niskaani,

 

[ajatukset sekaisin]

Mielenkiinnosta vielä kyselen, että vikittelikö tuo nainen aktiivisesti miestäsi vai oliko miehesi se, joka iski sen naisen? Vai tiedätkö edes? Olet tainnut olla aika sokea , tai liian luottavainen.

Toisaalta, luottaahan pitäisi voida..

Luottavainen olenkin, mutta mielestäni luottamisessa ei ole mitään väärää.

Mieheni oli lapsen kanssa iltavuoroinani kotona lapsen kanssa, miten ihmeessä voin silloin kontrolloida missä on lapsen kanssa ja kenen kanssa samaan aikaan ulkona?

Yhteinen päätös oli kuulemma, naisen mukaan mieheni vietteli.

 

[ajatukset sekaisin]

[QUOTE="vieras";27863838]Tässä sanoit että "olit jo päässyt yli hänestä". Eli muutamassa kuukaudessa pääsit yli siitä mitä hän sinulle teki? Ei minusta vaikkuta oikealta rakkaudelta.[/QUOTE]

"olin päässyt yli hänestä" lainausmerkeissä siksi, että kuvittelin näin, mutta näin ei ilmeisesti ollutkaan :/

 

["vieras"]

Tuota kriisiä itsekin mietin, sen takia ketjun aloitus, mitä jos mies olisi nyt "oppinut läksynsä" omien sanojensa mukaan..

Olen mielenterveyshoitaja, joten siitä ehkä viilipyttymäinen suhtautuminen.

Olen vihainen naapurin naiselle enkä haluaisi että lapseni on hänen kanssaan tekemisissä, mutta arvaatteko, onko minulla vaihtoehtoja?

Miehellä on empaattinen suhtautuminen kokemaani järkytykseen, mutta en tiedä onko se aitoa?

Olen tottunut saamaan liikaa paskaa niskaani,

Jos nyt otatkin miehesi takaisin, niin muuttakaa ainakin pois sieltä, että saatte "uuden alun". En voisi kuvitella tuossa tilanteessa asua siinä. Mitäs kun tulee ensimmäinen riita yhteenpalaamisen jälkeen, uhkaako mies että menee naapuriin?

Ja minä en kyllä TO-DEL-LA-KAAN antaisi lapsen olla siellä naisen luona. Niin no, mitä muutakaan voit? Minkä ikäinen lapsi?

 

["vieras"]

Mitenköhän todennäköistä on että ei pettänyt, mieskö muka vain ihan ystävänä vietti aikaa tuon naisen kanssa ja sitten vain päättivät muuttaa yhteen.. todella uskottavaa.

 

["vieras"]

"olin päässyt yli hänestä" lainausmerkeissä siksi, että kuvittelin näin, mutta näin ei ilmeisesti ollutkaan :/

Tai sitten olit, mutta mies osaa manipuloida sinua.. Ole tarkkana nyt ja tunnustele aitoja tunteitasi! Mitä jos mies tekee saman tempun uudestaan? Sitten syytät itseäsi että miksi otit takaisin.

 

["Elina"]

Ei minulla takeita olekaan.

Pettänyt ei kuulemma, mutta yhteenmuutosta päätettiin yhdessä uuden naisen kanssa vielä kun me olimme yhdessä..

joo... mitä enemmän kerron, sitä enemmän alkaa tuntua että JSSAP

Eli ukko valehteleekin vielä sinulle kirkkain silmin. Kukaan täysijärkinen ei tuota usko.

Minä en ainakaan muuttaisi miehen kanssa yhteen, jos en olisi koeajanut häntä.

 

[Elizabeth Bennet]

Luottavainen olenkin, mutta mielestäni luottamisessa ei ole mitään väärää.

Mieheni oli lapsen kanssa iltavuoroinani kotona lapsen kanssa, miten ihmeessä voin silloin kontrolloida missä on lapsen kanssa ja kenen kanssa samaan aikaan ulkona?

Yhteinen päätös oli kuulemma, naisen mukaan mieheni vietteli.

Mies on saattanut vietellä, mutta nainen on voinut olla ovela ja "antaa ymmärtää" jo hyvän aikaa. Kesällä pihoilla on helppo vähän vilauttaa paljasta pintaa jne.

Kurjan tempun sulle tekivät :hug:, en tiedä voisinko mitenkään antaa anteeksi.

Onkohan uusi vosu nyt tietoinen, että haluaisi sittenkin sinut? Luulisi hänenkin kiemurtelevan mustasukkaisuudesta, kun sä oot siinä naapurissa, kun vanha suola alkaa janottaa.

 

[ajatukset sekaisin]

[QUOTE="vieras";27863902]Jos nyt otatkin miehesi takaisin, niin muuttakaa ainakin pois sieltä, että saatte "uuden alun". En voisi kuvitella tuossa tilanteessa asua siinä. Mitäs kun tulee ensimmäinen riita yhteenpalaamisen jälkeen, uhkaako mies että menee naapuriin?

Ja minä en kyllä TO-DEL-LA-KAAN antaisi lapsen olla siellä naisen luona. Niin no, mitä muutakaan voit? Minkä ikäinen lapsi?[/QUOTE]

Lapsi on 3,5v.

Itsekin ajattelin juuri tuota, että pitäisi muuttaa jonnekin hemmetin kauas, että voitaisiin edes yrittää.

Mutta tuskinpa sellainen olisi sen arvoista tuollaisen miehen vuoksi.

 

[ajatukset sekaisin]

[QUOTE="vieras";27863909]Tai sitten olit, mutta mies osaa manipuloida sinua.. Ole tarkkana nyt ja tunnustele aitoja tunteitasi! Mitä jos mies tekee saman tempun uudestaan? Sitten syytät itseäsi että miksi otit takaisin.[/QUOTE]


Senpä takia en halua ottaa takaisin, koska en ikinä voisi lapselle tehdä sellaista. Tai ottaa sitä riskiä.

 

["vieras"]

Mies on saattanut vietellä, mutta nainen on voinut olla ovela ja "antaa ymmärtää" jo hyvän aikaa. Kesällä pihoilla on helppo vähän vilauttaa paljasta pintaa jne.

Kurjan tempun sulle tekivät :hug:, en tiedä voisinko mitenkään antaa anteeksi.

Onkohan uusi vosu nyt tietoinen, että haluaisi sittenkin sinut? Luulisi hänenkin kiemurtelevan mustasukkaisuudesta, kun sä oot siinä naapurissa, kun vanha suola alkaa janottaa.

Jep, kurjalta kuulostaa. Mä ehkä tossa tilanteessa yrittäisin keksiä jonkun hyvän "koston"molemmille. Vaikka postilaatikko täyteen pskaa, tai jotain.
Tai annat miehen uskoa että olet ottamassa takaisin, ja tyhennätkin asunnon siinä välissä, ja sitten kun hän tavaroineen olisi oven takana, olisit jo muuttanut pois.
Siinä saisi se nainenkin vähän nenilleen.

 

[ajatukset sekaisin]

Mies on saattanut vietellä, mutta nainen on voinut olla ovela ja "antaa ymmärtää" jo hyvän aikaa. Kesällä pihoilla on helppo vähän vilauttaa paljasta pintaa jne.

Kurjan tempun sulle tekivät :hug:, en tiedä voisinko mitenkään antaa anteeksi.

Onkohan uusi vosu nyt tietoinen, että haluaisi sittenkin sinut? Luulisi hänenkin kiemurtelevan mustasukkaisuudesta, kun sä oot siinä naapurissa, kun vanha suola alkaa janottaa.

Niinhän se kuulemma onkin mustasukkainen, ja jo pelkästään sen takia, että meidän pitää lapsen vuoksi olla tekemisissä.

 

[Rosabella]

Vai vielä naapuri. Mä en pystyisi asumaan noin lähellä

 

[petetty osapuoli]

Kannattaa nyt katsoa rauhalliseen tahtiin oisko suhteessanne enaa mitaan pelastettavaa. Ei kannata heti ottaa takaisin asumaan yhteiseen kotiin vaan menna pikkuaskelin. Voi ymmartaa tuskaasi ja ymmarran ettei luottamus niin vain palaa.

Itse sain tietaa huhtikuussa etta mieheni on pettanyt minua jo vuoden 2011 kevaasta asti toisen naisen kanssa. Meilla just talo valmistunut ja 3vuotias lapsi. Mies ei myonna etta hanella toinen vaikka tiedan sen 100%:n varmasti. Han sanoo etta se on vain mielikuvitustani. Tiedan kuka nainen on kyseessa ja mieheni ystava on kertonut asiasta (mies ei sita tieda) ja oma ystavanikin on nahnyt kyseisen naisen mieheni kanssa. Mutta ei vaan tunnusta. Asun valimeren maassa ja tilanne todella vaikea. Jos lahden lapseni kanssa suomeen niin se on lapsikaappaus, jos haen eroa niin se voi kestaa yli 2 vuotta ja voin jopa menettaa lapseni, ainakin valiaikaisesti, eli oikeusprosessin ajaksi. Ei siis ole ulospaasya niin vaan. Taalla en voi yksinhuoltajana parjata, jos siis muuttaisin vuokra-asuntoon lapsen kanssa. Ja miehella ei ole rahaa maksaa mulle omaisuudesta, eika suostu eroon. Jos suostuisi niin ero olisi puolessa vuodessa selva. Lasta ei suostu myos mulle antamaan, ainakaan toiseen maahan joten tanne on jaatava koska lapsestani EN luovu. Mies vaan jatkaa toista suhdetta ja mina olen lapsen kanssa kotona. Han tulee sitten yolla viereeni nukkumaan kun tulee toista ja sen toisen luota. Taa on ihan jarkyttavaa!

 

["Vieras"]

"kun ei saa sitä mitä haluaa, täytyy tyytyä vähempään."

Tuohan kuulostaa siltä, että etsii koko ajan parempaa, niin sinun kanssasi kuin nykyisessä suhteessaan. On valmis aina "tyytymään vähempään", kunnes tulee jotain parempaa vastaan.

Mielestäni pitkässä, vakituisessa, arkistuneessa suhteessa voi aina tulla hetkellisesti "parempaa", jännittävämpää vastaan. Jokaisessa suhteessa on hetket, jolloin arki vastustaa. Tässä vaaditaan sitoutumista, TAHTOA rakastaa ja uskoa siihen, että suhde kantaa eteenpäin. Mielestäni miehen asenteessa on aika pahasti vikaa, jos on valmis jättämään perheensä paremman toivossa.

Mutta jos harkitset yhteenpaluuta, en missään nimessä ottaisi miestä takaisin suoraan vieraan naisen luota, vaan minäkin vaatisin miehen olemista ensin sinkkuna, yksin asumista jne. jolloin hän todella voi todistaa, mitä on valmis tekemään suhteenne eteen. Ehkäpä parisuhdeterapiaa.

 

[Elizabeth Bennet]

[QUOTE="vieras";27863956]
Tai annat miehen uskoa että olet ottamassa takaisin, ja tyhennätkin asunnon siinä välissä, ja sitten kun hän tavaroineen olisi oven takana, olisit jo muuttanut pois.
Siinä saisi se nainenkin vähän nenilleen.[/QUOTE]

Kieltämättä olisi aika herkullista, jos ap sanoisi miehelle, että joo palataan yhteen, antaa sen pistää poikki naapurin muijan kanssa, ja sitten sanoisi, että luulitko idiootti ihan tosissaan..?

 

["vieras"]

Kannattaa nyt katsoa rauhalliseen tahtiin oisko suhteessanne enaa mitaan pelastettavaa. Ei kannata heti ottaa takaisin asumaan yhteiseen kotiin vaan menna pikkuaskelin. Voi ymmartaa tuskaasi ja ymmarran ettei luottamus niin vain palaa.

Itse sain tietaa huhtikuussa etta mieheni on pettanyt minua jo vuoden 2011 kevaasta asti toisen naisen kanssa. Meilla just talo valmistunut ja 3vuotias lapsi. Mies ei myonna etta hanella toinen vaikka tiedan sen 100%:n varmasti. Han sanoo etta se on vain mielikuvitustani. Tiedan kuka nainen on kyseessa ja mieheni ystava on kertonut asiasta (mies ei sita tieda) ja oma ystavanikin on nahnyt kyseisen naisen mieheni kanssa. Mutta ei vaan tunnusta. Asun valimeren maassa ja tilanne todella vaikea. Jos lahden lapseni kanssa suomeen niin se on lapsikaappaus, jos haen eroa niin se voi kestaa yli 2 vuotta ja voin jopa menettaa lapseni, ainakin valiaikaisesti, eli oikeusprosessin ajaksi. Ei siis ole ulospaasya niin vaan. Taalla en voi yksinhuoltajana parjata, jos siis muuttaisin vuokra-asuntoon lapsen kanssa. Ja miehella ei ole rahaa maksaa mulle omaisuudesta, eika suostu eroon. Jos suostuisi niin ero olisi puolessa vuodessa selva. Lasta ei suostu myos mulle antamaan, ainakaan toiseen maahan joten tanne on jaatava koska lapsestani EN luovu. Mies vaan jatkaa toista suhdetta ja mina olen lapsen kanssa kotona. Han tulee sitten yolla viereeni nukkumaan kun tulee toista ja sen toisen luota. Taa on ihan jarkyttavaa!

Mitä hittoa, no lähde ja äkkiä! Kyllä saat oman lapsesi viedä kotimaahasi! Sanot että menet tapaamaan isovanhempia, etkä tulekaan takaisin.