Muita, joiden seksihalut lopahtaneet kun vauva tuli taloon?

["ongelma"]

Siinäpä tuo kysymys. Mies on selvästi loukkaantunut ja luulee, että hänessä on jotakin vikaa. Näin ei kuitenkaan ole. Seksi mieheni kanssa on ollut aina mitä parhainta. Ennen harrastin myöskin itsetyydytystä lähes joka päivä, jos mieheni ei ollut saatavilla, nyt ei kiinnosta enää mikään. Seksi ei vaan käy mielessä enää ollenkaan. Kokemuksia? Millä selittää miehelle, että olen väsynyt ja haluja ei vaan ole? Saadaan riita tästä aiheesta lähes joka päivä eikä enää jaksaisi tätä. Lapsemme on jo yli vuoden ikäinen.

 

[haluton täälläkin]

Kuopus 1v eikä haluja ole ollut tippaakaan vuoden aikana. Kuivakin olen eikä yhdyntä onnistu ilman liukasteita. Kurjaa . Haluaisin niin haluta taas, mut kun ei niin ei..

 

[himpatti]

Tämmöstähän se! Johtunee hormoneista. Kyllä se helpottaa, joskus. Tosin välttämättä ei palaa ihan entiselleen. Ei ainakaan allekirjoittaneella...

 

[meillä]

meillä meni 10kk kolmannen jälkeen ennenkun taas teki mieli...
niin kauan oltiin ilman...
nyt kun pienin 2,5v on halut oikeen räjähtäneet päälle ja seksikin on parempaa mitä KOSKAAN aiemmin...
kai tolloin pienimmän ollessa vauva oli niin hehkistä kun oli kolme alle 4-vuotiasta...

 

[Empuuu]

Mulla loppui tai ainakin väheni radikaalisti seksihalut jo raskausaikana, lapsi on pian vuoden. Ennen mä olin se halukkaampi osapuoli. Luulen, että imetys vaikuttaa aika paljon omalla kohallani. Pitää toivoa, että halut palaa kun imetys loppuu.

Sekin vielä vaikuttaa seksielämään, että kahdenkeskistä aikaa on vain iltaisin, kun lapsi nukkuu. Eikä ne halut ikävä kyllä kelloa katso, miestä haluttaa yleensä "väärään aikaan". Ja onhan tässä väsymystä ja kaikkee molemmilla. Meillä ei onneksi riidellä.

 

["aapee"]

Kuopus 1v eikä haluja ole ollut tippaakaan vuoden aikana. Kuivakin olen eikä yhdyntä onnistu ilman liukasteita. Kurjaa . Haluaisin niin haluta taas, mut kun ei niin ei..

Niinpä. :/ Mäkin haluaisin olla oma itseni. Ennen seksi oli kuitenkin mielestäni todella iso osa hyvää parisuhdetta. Nyt loukkaan miestäni vaikka en tahtoisi. Meneekö tämä vaihe ehkä ohi, kun lapsi kasvaa?

 

[Suzyanne]

Tämmöstähän se! Johtunee hormoneista. Kyllä se helpottaa, joskus. Tosin välttämättä ei palaa ihan entiselleen. Ei ainakaan allekirjoittaneella...

Täällä yksi myös. Lapsi jo kohta 2 v....

 

[plupp]

mullakin katos halut.. nyt lapsi 2v ja halut palanneet mutta tuo fyysinen puoli takkuaa on kuivuutta ym joka tekee yhdynnästä epämukavaa... :/

 

["aapee"]

Kiitos vastauksista. Mulla imetys tyssäsi alkuunsa. Raskausaikana halut olivat aivan mahdottomat, jopa miehelle liikaa. Sitten, kun lapsi oli ehkä 3-4kk tämä alkoi pikkuhiljaa, eli välillä seksiä halusi, välillä ei ollenkaan. Nyt sitten viimeiset kuukaudet ovat olleet lähes seksittömiä.

 

[näinkin]

meillä on se haluttomampi osapuoli mies....

 

["jeps"]

Meillä ihan sama tilanne, lapsi nyt 1-vuotias ja tuntuu että halut ovat melkein vähenemään päin edelleen. Imetys ei onnistunut myöskään minulla. Minua oikein naurattaa välillä, kun mies on ottanut niin marttyyrimaisen asenteen, vaikka olen pyytänyt häntä odottamaan, että jos tilanne vaikka korjaantuisi myöhemmin. Uskon että jos saisin nukkua parit pitkät yöunet peräkkäin, tilanne saattaisi ehkä olla eri, mutta tiedä häntä. Väsynyt olen joka tapauksessa.

Minä olen välillä suostunut seksiin, vaikka en oikeasti olisi halunnut. Saan kyllä itseni jonkunasteisesti innostumaan, mutta ei seksi ole kuitenkaan ollenkaan sellaista kuin se normaalisti on. Oletteko te tehneet niin vai sanoneet ei joka kerta? Ei siitä kyllä oikein kiva olo jää, jos ei oikeasti haluta.

 

["jooh"]

meillä on se haluttomampi osapuoli mies....

Meilläkin näin. En kestä! Ja haluttomuutensa johtuu siitä kun olen liian kostea, nyt vielä otti masennuslääkkeet ja meni halun lisäksi kyvyt. Joten sori, en osaa samastua teihin kuivuuden ja haluttomuuden runtelemiin sisariin Mutta tsemppiä.

 

["aapee"]

[QUOTE="jeps";23548430]Meillä ihan sama tilanne, lapsi nyt 1-vuotias ja tuntuu että halut ovat melkein vähenemään päin edelleen. Imetys ei onnistunut myöskään minulla. Minua oikein naurattaa välillä, kun mies on ottanut niin marttyyrimaisen asenteen, vaikka olen pyytänyt häntä odottamaan, että jos tilanne vaikka korjaantuisi myöhemmin. Uskon että jos saisin nukkua parit pitkät yöunet peräkkäin, tilanne saattaisi ehkä olla eri, mutta tiedä häntä. Väsynyt olen joka tapauksessa.

Minä olen välillä suostunut seksiin, vaikka en oikeasti olisi halunnut. Saan kyllä itseni jonkunasteisesti innostumaan, mutta ei seksi ole kuitenkaan ollenkaan sellaista kuin se normaalisti on. Oletteko te tehneet niin vai sanoneet ei joka kerta? Ei siitä kyllä oikein kiva olo jää, jos ei oikeasti haluta.[/QUOTE]

Mä olen kanssa suostunut seksiin, vaikka ei olisi kiinnostanutkaan. Ja jotenkin tuosta tulee sellainen olo, että se on vain yksi asia muiden joukossa, jota minulta vaaditaan ja joka on tehtävä. Eli ei kiva olo ollenkaan.
Eniten ärsyttää miehen painostus. Välillä annan juuri siksi, että saisin seuraavana päivänä olla rauhassa, mutta en saa kyllä olla. Joka päivä sama jankutus aiheesta, ja minä ainakin hermostun nimenomaan siitä, jos jostakin aiheesta jankutetaan vaikka olisin jo kertonut mielipiteeni kymmenen kertaa. Välillä olen niin raivona, että tekisi mieli sanoa miehelle että etsii jostakin naisen, joka haluaa seksiä ja jättää minut rauhaan. Ymmärrän kyllä miestäni ja hänen tarpeitaan, mutta en saa itseäni pakotettua haluamaan seksiä.

 

["Hanna"]

Minulla lopahti jo raskausaikana, sillä kärsin ympärivuorokautisesta huonovointisuudesta ja oksentelusta synnytykseen asti. Halut palasivat vasta 1,5 vuotta synnytyksen jälkeen.