Muutto kotipaikkakunnalta miehen perässä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Mulla on sellainen tilanne, että mun pitäisi päättää erotako 2 vuoden suhteesta vai jättää kotikaupunki ja muuttaa miehen perässä muualle.

Ajatus ahdistaa mua hirveästi, että joutuisin lähtemään täältä. Mun koko elämä on täällä enkä haluaisi muuttaa pois. Mies ei myöskään ole valmis lähtemään samoista syistä ja hänellä se olisi hieman vaikeampaa oman asunnon ja vakituisen työpaikan vuoksi. Mitään kompromissia ei ole, että muutettaisiin esim. puoliväliin. Välimatka on niin pitkä etten pystyisi käymään kotikaupungissa esim. töissä tai tapaamassa vanhempia ja ystäviä arkisin.

Järki ja ahdistus sanoo että mun on jäätävä, mutta ei ole helppo päätös luopua tärkeästä ihmisestäkään. Vaikkakin tuntuu epäreilulta, että hän kieltäytyy tekemästä samaa elämänmuutosta ja sysää päätöksen jatkosta yksin mun harteille. Onko joku ollut joskus samassa tilanteessa? Miten asiat menivät lopulta?
 
Minkä ikäinen olet?
Ja mitä kaikkea joutuisit jättämään?

Ei se uuteen kaupunkiin muuttaminen mikään maailmanloppu olo. Tärkeintä on, että löytää töitä, ja sitä kautta saa uudesta elämästä kiinni.
 
Työtä löytäää mutta ei ehkä tukiverkkoa ja ystäviä.Jos ei ole kovin sosiaalinen niin uusien ystävien hankinta aikuisiällä ei ole helppoa.Ei uusi työ aina tuo uusia ystäviä eikä harrastukset ym.
Minusta mies on epäreilu kun sysää kaiken sinun niskaasi. Tuolla perusteella voisitte kumpikin jättää omat elämät ja aloittaa uudestaan yhdessä jossain muualla.Uudet työt ja uudet asunnot ja muut.
Teet kummin tahansa sen päätöksen kanssa on elettävä eikä jälkikäteen ruveta syyllistämään ja syyttämään niin miestä kuin itseäsikään.
 

Yhteistyössä