V
vierailija
Vieras
Mulla on sellainen tilanne, että mun pitäisi päättää erotako 2 vuoden suhteesta vai jättää kotikaupunki ja muuttaa miehen perässä muualle.
Ajatus ahdistaa mua hirveästi, että joutuisin lähtemään täältä. Mun koko elämä on täällä enkä haluaisi muuttaa pois. Mies ei myöskään ole valmis lähtemään samoista syistä ja hänellä se olisi hieman vaikeampaa oman asunnon ja vakituisen työpaikan vuoksi. Mitään kompromissia ei ole, että muutettaisiin esim. puoliväliin. Välimatka on niin pitkä etten pystyisi käymään kotikaupungissa esim. töissä tai tapaamassa vanhempia ja ystäviä arkisin.
Järki ja ahdistus sanoo että mun on jäätävä, mutta ei ole helppo päätös luopua tärkeästä ihmisestäkään. Vaikkakin tuntuu epäreilulta, että hän kieltäytyy tekemästä samaa elämänmuutosta ja sysää päätöksen jatkosta yksin mun harteille. Onko joku ollut joskus samassa tilanteessa? Miten asiat menivät lopulta?
Ajatus ahdistaa mua hirveästi, että joutuisin lähtemään täältä. Mun koko elämä on täällä enkä haluaisi muuttaa pois. Mies ei myöskään ole valmis lähtemään samoista syistä ja hänellä se olisi hieman vaikeampaa oman asunnon ja vakituisen työpaikan vuoksi. Mitään kompromissia ei ole, että muutettaisiin esim. puoliväliin. Välimatka on niin pitkä etten pystyisi käymään kotikaupungissa esim. töissä tai tapaamassa vanhempia ja ystäviä arkisin.
Järki ja ahdistus sanoo että mun on jäätävä, mutta ei ole helppo päätös luopua tärkeästä ihmisestäkään. Vaikkakin tuntuu epäreilulta, että hän kieltäytyy tekemästä samaa elämänmuutosta ja sysää päätöksen jatkosta yksin mun harteille. Onko joku ollut joskus samassa tilanteessa? Miten asiat menivät lopulta?
