Siis aivan, nuo luettelemani piirteet sopivat varmasti ihan yhtä hyvin nais- kuin miespuolisiinkin persoonallisuushäiriöisiin. Vasta jälkeenpäin tajuaa miten kuluttava ja henkisesti raskas suhde hänen kanssaan oli, hirveästi meni energiaa hänen ""oikkujensa"" kestämiseen. Tunsin itsenikin aivan jakomielitautiseksi, koska en ymmärtänyt mitä ihmeen pahaa hänelle olin tehnyt, kun hän oli niin vihamielinen minua kohtaan. Kaikki mitä tein oli hänen mielestään väärin, oli ihan sama yritinkö tukea tai auttaa tms, aina tein väärin. Silti hän välttämättä halusi olla kanssani ja väitti rakastavansa, vaikka käytännön elämässä kaikki mitä tein ja edustin oli hänen mielestään täysin perseestä. Hän soitteli minulle kuukausi kaupalla eromme jälkeen ja halusi minut takaisin, mutta onneksi mittani oli niin täynnä että tunteet olivat kuolleet ja olin saanut sen verran välimatkaa suhteeseen, että en enää mistään hinnasta olisi palannut hänen kanssaan yhteen.
Suhde jätti jälkensä, nyt olen melkein liiankin varovainen jos huomaan pieniäkin ex-poikaystäväni kaltaisia piirteitä miehessä. En aio enää koskaan alistua vastaavalle kohtelulle, sen olen päättänyt. Onneksi kuitenkin valtaosa miehistä on ns. normaaleja ja heillä on empatiankykyä ja aitoja tunteita.
