Tulee sivullinen tekstiä
Mulla on maailman paras aviomies ja ihana isä lapsillemme. Hän on minulle se oikea, tunnen sen luissa ja ytimissä. Hän on hellä ja huomaavainen, puhuu ja pussaa. On auttanut minua läpi vaikean synnytyksen jälkeisen masennuksen. Joskus kysyin häneltä eikö häntä ala jo "tympiä" kun aina vaan itken...Hänen vastaus oli että itket tai et, olet minun rakas juuri tuollaisena. Yhdessähän meidän on tämä läpi käytävä ja tämä maistuu elämältä.
Konkreettisestikin hän auttoi paljon. Minun oli pakko aloittaa synnytyksen jälkeisen komplikaation vuoksi sellainen lääkitys että en saannut imettää. Näin ollen mies päätti että minä nukun yöt ja hän syöttää vauvan ja niin teimmekin. Kaikenetuon lisäksi hän jaksoi käydä töissä. Onneksi tosin meillä on hyvin nukkuva vauva joten ei hänkään ihan äärirajoille joutunut.
Mitäs muuta? Hän on varsin komea ja lihaksikas, "oikeaa lihasta" työllä tehtyä

, ihanat vihreät silmät löytyy. Omakotitalomme hän rakensi omin käsin, arvostan suuresti hänen kädentaitojaan ja kykyä oppi oikeastaan mitä vaan mihin asiaan tarttuu. Hän ei pelkää työtä. Hänellä on elämän arvot kohdallaan, perhe aina etusijalla...Taloudellisesti ajatteleva ihminen, ei sorru typeryyksiin.
Ei tuijota telkkaa illat pitkät, ei surfaa netissä eikä pelaa pelejä- Hän on aina läsnä, hän on niiiiiiin rakas. Olen onnellisin nainen maanpäällä. Toivon kädet ristissä että häntä ei viedä koskaan pois minulta ja lapsilta.