Nyt taisi tulla romahdus

["Apua"]

Viime viikko on ollut liian raskas. Lähiomainen tekee kuolemaa, ex vie huoltajuuskiistan uudestaan oikeuteen ja nykyinen mies ilmoitti, ettei ole onnellinen eikä jaksa enää auttaa kodin laittamisessa, eikä kestä yhteiseloamme ei aio kuitenkaan muuttaa pois, kun lapsemme syntyy kuukauden päästä.
Nyt on liikaa ja tuntuu,ettei kukaan voi auttaa. Mies herätti eilen, kun rättiväsyneenä olin saanut nukahdettua, itkemällä, ettei jaksa enää auttaa minua kodin laittamisessa.
En kestä tätä. Heräsin tunti sitten, kun tuntui, etten todellakaan jaksa herätä enää kun tuntuu että kaikki on yhtä helvettiä.

 

[Läheltä seurannut]

Hei!

Kyllä asiat kuule vielä selviävät ja tulee vielä päivä, että olet lapsesi kanssa ihan onnellinen. Olen hyvin läheltä seurannut huoltajuuskiistaa ja eroa ihka oikeasta narsistista ja hänen vuosia kestänyttä pelotteluaan ja ahdisteluaan. Siitä kuitenkin selvittiin ja tilanne rauhoittui ja meillä on ollut hyvin onnellisia vuosia. Ota nyt tunti kerrallaan. Sinä ja lapsesi olette nyt tärkeimmät. Te selviätte kyllä.

 

["Apua"]

Voi kun saisi tuommoisesta tunteesta edes jotenkin kiinni....

 

["Apua"]

Tuntuu että suurin ongelma on nyt tuo uusi kies. On muuttunut raskauden aikana ihan sekopääksi. En usko että voidaan enää jatkaa näin, mutta ei se suostu muuttamaankaan....

 

["vieras"]

Muuta sinä pois!

 

["Apua"]

[QUOTE="vieras";28292487]Muuta sinä pois![/QUOTE]
En pysty näin raskaana muuttamaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="Apua";28292489]En pysty näin raskaana muuttamaan.[/QUOTE]

Ai miksi et?

Ei kaii raskaus mikään este ole?

 

["Apua"]

[QUOTE="vieras";28292497]Ai miksi et?

Ei kaii raskaus mikään este ole?[/QUOTE]

Ei ole tukiverkkoa eikä paljoa rahaa, paineet koholla ja raskausmyrkytys uhkaa...

 

["vieras"]

[QUOTE="Apua";28292506]Ei ole tukiverkkoa eikä paljoa rahaa, paineet koholla ja raskausmyrkytys uhkaa...[/QUOTE]

No apua saa jos vain pyytää. Puhu neuvolassa asiasta niin eiköhän sieltäkin jotain apua saa. Ja varmaan sun poismuutto on vauvankin edenmukaista , koska jos sinä ressaat niin vauvakin voi huonosti.
Kyllä kaikkeen pystyy jos tahtoa riittää.

 

["Apua"]

[QUOTE="vieras";28292515]No apua saa jos vain pyytää. Puhu neuvolassa asiasta niin eiköhän sieltäkin jotain apua saa. Ja varmaan sun poismuutto on vauvankin edenmukaista , koska jos sinä ressaat niin vauvakin voi huonosti.
Kyllä kaikkeen pystyy jos tahtoa riittää.[/QUOTE]

Ei tässä kyllä mikään neuvola auta. Huoltajuuskiistan takia en voi pyytää sossustakaan apua...

 

["Apua"]

Nosto

 

["osmo"]

Onpa hieno mies sulla.

 

[Kyllä se vielä paistaa]

Kyllä sinä selviät, ihminen on vahva, ongelmat on tehty voitettaviksi.
Huonosta äijästä hankkiudut eroon, se on ensimmäinen homma, se vie sulta energiaa eikä anna sitä, mene vaikka kirkon diakonin luo keskustelemaan, saat apua ja linkkejä eteenpäin.

 

["Tuutikki"]

Hei. Musta sun kannattaa keskittyä nyt itseesi ja tulevaan lapseesi, että pysytte terveenä, ja kaikki menee hyvin. Älä kanna koko maailman taakkoja puenillä harteillasi, päivä kerrallaan, ja nyt sun oma ja vauvan terveys on tärkeintä. Eksään et ehkä voi vaikuttaa, anna jokaisen tehdä omat ratkaisut ja katso mitä tapahtuu. Kyllä sinä selviät ja edessä on vielä vaikka miten ihania juttuja ja elämää! Sulla on tunteet pinnassa monista syistä, mutta ole itseäsikin kohtaan ymmärtäväinen. Myös sun mies sanoi, ettei hän jaksa ja itki sitä, hänelläkin on vaikeutensa tai kriisi. Tue myös häntä tai ymmärrä, voitte tukea toinen toisianne, niin kaikki paranee! Uskon ja oon aika varma, että tämä on sulle vain huono "päivä", joskus voi olla vaikeaa vaikka vuosikin, mutta joskus myös aivan ihanaa! Ole kiitollinen niistä sukulaisista ja ystävistä, joita sulla on, hae tukea eri ihmisistä vaikka mitä vain juttelemalla, kaikki sosiaalisuus on hyvä, älä jää yksin. Pura tunteita mihin vain, ei ne ikuisesti kestä, ne vaihtelee miljoona kertaa päivässä ainakin mulla Muistan sua rukouksin. Haleja paljon!! Halaa sitä miestäkin, se kuulostaa siltä, että se tarvii sitä myös, ja samalla säkin saat itsekin tarvitsemasi halin Pieniä isoja asioita, ihmiset tarvitsevat toisiaan ja toisiltaan kärsivällistä rakkautta ja anteeksiantoa, ja ne korjaa paljon. Saatpa nähdä!

 

["viiraska"]

Onko mies väsynyt tai masentunut omia aikojaan, vai reagoiko sinun vaikeuksiisi? Laita hänet hakemaan apua itselleen vaikka mielenterveystoimiston kautta. Perheneuvola on toinen paikka, josta voitte elämän kriisien kasaantuessa hakea tukea. Ainakin käydä haistelemassa, saako sieltä tukea vai tuomioita. Ja on jotain neuvontapuhelimiakin, ainakin MLL:llä, joihin voi soittaa ja jutella, jos tuntuu ettei jaksa.
Tärkeysjärjestyksen miettiminen - yhdessä - voi auttaa hahmottamaan asioita. Tärkeintä on nyt teidän perhe ja vauva, eikö niin? Toiseksi tärkeintä on varmaan saatella sitä poislähtijää. Keskity niihin. Parisuhde voi odottaa, mutta senkin suhteen kannattaa tehdä suunnitelma, milloin ja miten sitä aletaan ratkomaan. Esim. että päätöksiä lähtemisestä/jäämisestä ei tehdä ennen kuin syksyllä. Oikeusjuttu on iso juttu, mutta kuitenkin se etenee omalla painollaan, hanki asianajaja jos ei vielä ole. Siihen ei tällä hetkellä kannata tuhlata pattereita. Kodin laitto on tällä hetkellä huolista pienimpiä, se voi päin vastoin olla voimavara, kun saa jotain konkreettista tehtyä.

 

[natasja]

mikäs sillä sun nykyisellä miehellä on kun ei jaksa? Pitäsköhän hänen hakee tösitä saikkua jotta pystyy selvii perheensä tukemisesta.

Jos vain pystyn minä voin auttaa, olen melkoisia kriisejä itsekkin saanut kokea elämässä,voisin siis kuunnella,jutella,auttaa siinä kodinhoidossa ja toki lastenkin hoidossa.

itse aikanaan jäin lähes täysin yksin, odotin esikoista,hänen isänsä oli pettänyt minua ja jättikin 2viikkoa ennen lapsen syntymää. Lisäksi kaverit oli muutaman vuoden nuorempia(ja ovat alkaneet saamaan lapsia oikeastaan vasta hiljattain,joten pikku hiljaa ovat kömpineet takaisin kaveripiiriin), niin lähes kaikki kaverit ja ystävät hylkäsi(kun en enään päässytkään mihinkään ilman huutavaa nyyttiä), Vauva oli erittäin haastaa,herätti öisin 20min-1tunnin välein,joka yö..päivisin nukku huonosti,missään ei viihtynyt yksin,kukaan ei auttanut,kukaan ei käynyt kylässä.

Oli vain yksi ihminen joka kävi kerran viikossa kahvilla. Silloin jos koskaan olis tarvinnut välittäviä ihmisiä, mutta nykyään uskon että tuolla oli tarkoitus! (aikaa 9vuotta tapahtuneesta), minä tiedän mitä se on, niinpä nykyään autan kaikkia joita vain pystyn,en halua kenenkään kokevan samaa. (lisäksi tuo kokemus muutti urasuunnitelmat,lähdinkin opiskelemaan sosionomiksi )

 

[natasja]

Ai niin, piti sanoman että parisuhteen vaikeuksiin ja ylipäätänsä tukea elämään saa kirkon perheneuvojalta!

tai perheneuvolasta. Mutta itse suosittelisin ensimmäistä!

 

["vieras"]

[QUOTE="Apua";28292544]Ei tässä kyllä mikään neuvola auta. Huoltajuuskiistan takia en voi pyytää sossustakaan apua...[/QUOTE]

Neuvola tai terveyskeskus osaa ohjata sut sellaiselle taholle mikä pystyy auttamaan! Vaikka psykiatrian asiakkaaksi, jossa taas on omat sosiaalityöntekijät!

 

[natasja]

[QUOTE="Apua";28292451]Tuntuu että suurin ongelma on nyt tuo uusi kies. On muuttunut raskauden aikana ihan sekopääksi. En usko että voidaan enää jatkaa näin, mutta ei se suostu muuttamaankaan....[/QUOTE]

mitä tarkoitat tällä? Hakeutukaan sinne kirkon perheasianneuvottelukeskukseen, selvittämään parisuhteenne somlut,se on ihan mahdollista vaikka tällä hetkellä tuntuiskin helpommalta luovuttaa.

 

["vieras"]

Minusta tuo miehesi tapa herättää sinut keskellä yötä kertoo miehen isosta hädästä ja väsymyksestä. Mitä hän tarkoitti sillä, ettei jaksa auttaa sinua kodin laittamisessa? Miten hänen on pitänyt kotia laittaa? Nyt vaan molemmat vähän hengitätte ja mietitte tulevaisuuttanne. Olisiko teillä mitään mahdollisuutta lähteä vaikka viikolopuksi ilman lapsia jonnekin rentoutumaan. Pieni irtiotto arjesta voisi olla paikallaan.

 

[LUOMUNEITO]

voimia sulle:hug:
olen myös sitä mieltä, että kannattaa hakea apua esim. perheneuvolasta.
apua saa aina, ko vain jaksaa hakea.
olette ehkä kumpikin liian väsyneitä, joten suosittelen yhteistä rentoutumista ja ajan viettoa perheenkesken. ei niillä kotihommilla ole niin kiirusta, etteikö ehtisi viettää aikaa yhdessä ja nauttia toisten seurasta. tiskit ja siivous kyllä odottavat
arki helpottuu monesti aivan pienellä asioilla, joten kannattaa kokeilla esim. yhdessä ruuanlaittoa tai vastaavaa. silloin tekeminen ei tunnu raskaalta ja yhdessä touhuaminen on mukavampaa kuin yksin pakertaminen=) parisuhde saa lääkettä samalla, kun toimitte yhdessä ja jaatte vastuun.
toivon että asiat entisen kanssa selviää ja saat aikaa ja voimia hoitaa nykyistä suhdetta ja perhettä:hug:

 

["vieraana"]

Tsemppiä, me selvitään kyllä! Mun mies jätti mut pari vk sitten ja olen myös raskaana. Samaan aikaan ilmeni muutakin ikävää. Lisähuolta tuo miehen uhkailut huoltajuuden viemisestä jne. Mutta kun niitä hänen juttujaan kuuntelee ja katsoo hänen toimintaansa, saan siitä voimia. Ei siis tarvitse pelätä että tuollaiselle ihmiselle annettaisiin pieni lapsi.

 

["3421"]

AP: Onko tänään paremmin?

 

["Apua"]

[QUOTE="3421";28296661]AP: Onko tänään paremmin?[/QUOTE]

Eilen asianajaja ilmoitti, että ex hakee yksinhuoltajuutta ja mies räkäisi päin naamaa. Enemmän kiristää, mutta keskityn nyt asioiden hoitamiseen asia kerrallaan, vietan ianan päivän lasten kanssa ja rukoilen.

 

["Apua"]

Uskoon varmaan joutuu nyt sitten urahtamaan tässä...