?
*
Vieras
Herään aamuisin 5.45, herätän lapsen 6.20 ja lähden tarhan kautta töihin, jossa olen n. 7.15. Töistä lähden 15.15 ja haen lapsen tarhasta ja ajetaan kotiin.
Mies herää kun herää. Aloittaa työt ehkä klo 10 tai 11 ja tekee pari hommaa päivän aikana ja välissä on taukoja. Joskus lopettaa työt ajoissa, mutta välillä vika työ alkaa klo 17 ja loppuu 19-20 välillä.
Lapsi menee nukkumaan klo n.20-20.30, jonka minä hoidan useimmiten. Sitten siinä on reilu tunti-1,5 vapaata aikaa, jolloin mies usein istuu koneella hoitamassa asioita tai muuta ja sitten pitääkin minun jo lähteä nukkumaan.
Mies tulee nukkumaan kun tulee. Ei yleensäkään ennen puolta yötä kun ei väsytä.
Perjantaisin olen jo viikon jäljiltä niin väsynyt, että nukahdan sohvalle jo viimeistään 21-22 aikaan. Mies valvoo aamuyön puolelle.
Tänäänkin mies oli töissä ja asioita hoitelemassa liki koko päivän. Tuli kotiin 20.30 aikaan ja ilmoitti, että hänen pitää lähteä kylille illalla. Pakko päästä vähän tuulettumaan. Lähti tuntia myöhemmin. Huominen menee hänen nukkuessaan krapulaansa ja väsymystään.
Nyt tuntuu, että väsy painaa päälle ja itken ja itken. En jaksa. Itselläni ei ole täällä kuin yksi ystävä kenen kanssa voin viihteelle lähteä. Hänkin kolmen lapsen äiti, joista nuorin on alle vuoden. Joten ei kovin helposti hänkään pääse mihinkään. Nyt v*tuttaa, itkettää, päätä särkee. En vaan jaksa, muttei ole vaihtoehtoakaan. Kaipaan sekä välillä tuulettumista, mutta myös lepoa ja omaa miestäni.
Mies herää kun herää. Aloittaa työt ehkä klo 10 tai 11 ja tekee pari hommaa päivän aikana ja välissä on taukoja. Joskus lopettaa työt ajoissa, mutta välillä vika työ alkaa klo 17 ja loppuu 19-20 välillä.
Lapsi menee nukkumaan klo n.20-20.30, jonka minä hoidan useimmiten. Sitten siinä on reilu tunti-1,5 vapaata aikaa, jolloin mies usein istuu koneella hoitamassa asioita tai muuta ja sitten pitääkin minun jo lähteä nukkumaan.
Mies tulee nukkumaan kun tulee. Ei yleensäkään ennen puolta yötä kun ei väsytä.
Perjantaisin olen jo viikon jäljiltä niin väsynyt, että nukahdan sohvalle jo viimeistään 21-22 aikaan. Mies valvoo aamuyön puolelle.
Tänäänkin mies oli töissä ja asioita hoitelemassa liki koko päivän. Tuli kotiin 20.30 aikaan ja ilmoitti, että hänen pitää lähteä kylille illalla. Pakko päästä vähän tuulettumaan. Lähti tuntia myöhemmin. Huominen menee hänen nukkuessaan krapulaansa ja väsymystään.
Nyt tuntuu, että väsy painaa päälle ja itken ja itken. En jaksa. Itselläni ei ole täällä kuin yksi ystävä kenen kanssa voin viihteelle lähteä. Hänkin kolmen lapsen äiti, joista nuorin on alle vuoden. Joten ei kovin helposti hänkään pääse mihinkään. Nyt v*tuttaa, itkettää, päätä särkee. En vaan jaksa, muttei ole vaihtoehtoakaan. Kaipaan sekä välillä tuulettumista, mutta myös lepoa ja omaa miestäni.
