Olenko liian tiukka lapselle vai mitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äittee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"äittee"

Vieras
Kun on ollut puhe jo kolmannen luokan(+1ja2lk) alusta lähtien että HETI koulun jälkeen läksyt ja lapsi ei ole niitä miljoonista kehoituksista huolimatta tehnyt (on luvattu vaikka mitä, uhkailtu ottaa jotakin pois ja otettukin pois ym.).
Tapahtui näin kerran..
Lapsi oli kotiintuloajasta myöhässä jo 20min.- Hän soittaa voiko mennä taidekouluun?Vastaus oli edelleenkin ei (Hänhän osallistuu jo yhteen kouluajan ulkopuolella olevaan kouluun + 3eri kerhoon viikossa). No hän saapui tällä kertaa vain puoli tuntia myöhässä sovitusta kotiintuloajasta(koulumatka kestää ekaluokkalaisellakin 8min.).
Näin hänet ikkunasta kun tuli pihaan (olin silloin sisällä hänen pikkuveljensä kanssa läksyjä tekemässä ja pienimmät telmusivat siinä vieressä).
Mikä murhe minulle tuli kun kuulin vain oven käyvän mutta lasta ei näy missään (oli heittänyt vappuviuhkan sisälle ja reppu oli ulkona). Noin tunnin kuluttua ilmestyy kaverinsa kanssa kyselemään saako lähteä kaverille?.
Sanoin että toi ei oikein onnistu kun meillähän on ollut puhe että tullaan kotiin suoraan koulusta ja läksyt HETI (ettei ne unohdu) ja kun et tehnyt näin niin tänään ei minnekkään pääse,katsellaan joku toinen päivä.
Hän meni pihalle tekemään läksyjään ja ajatteli että pääsee vaikka ei tullut koulusta suoraan kotiin ja ei myös tehnyt läksyjä heti vaan jos hän nyt tekee niin pääsee. Sanoin ettei voi mennä vaikka tekisi läksyt nyt ,koska meillä on kaikilla koululaisilla sama sääntö ja sitä kaikkien täytyy noudattaa.
Hän suuttui paukkoi ovia,käveli kengät jalassa sisällä,intti että menenpäs,minä menen ja sillä selvä! Paukkasi ulko oven ja lähti,mun sanomisista huolimatta.

OLLAAN NIIIN PULASSA TON KANSSA ETTEI TOSIKAAN,
PALJON JÄÄ TEKEMÄTTÄ YHTEISIÄ ASIOITA.
PUHELIMEEN EI VASTAA KUN VIESTEJÄ LAITTAA TAI SOITTAA.
MITÄ ME TEHDÄÄN,TUNTUU NIIIIN PAHALLE KUN KOKO KASVATUS ON PILALLE MENNY. ILMEISESTI LELLITTY TIEDOSTAMATTA JA PERIKSI ANNETTU NIINKUIN KUVAILINKIN..
Mut mein ekaluokkalainenkin ymmärtää ettei noin voi tehdä.
OLEN NIIN LOPPU JA OLEN JO KOULUTERVEYDENHOITAJAAN OTTANUT YHTEYTTÄ+KÄVIN KOULULÄÄKÄRILLE KERTOMASSA+NYT TERVEYDENHOITAJA MIETTII MENEEKÖ KOULUPSYKOLOGILLE VAI PERHENEUVOLAN PUOLELLE SIIS KUN MINULLE ALKAA OLLA IHAN SAMA MINNE KUNHAN APUA TULEE, MUTTA ASIA ERIKSEEN ETTÄ MILLOIN SITÄ APUA TULEE?!
 
Lisään vielä että kuitenkin iltamyöhällä läksyt yleensä tekee siinä klo 20jälkeen tai jopa kello 22.
Ei lue kokeisiin ja saa silti hyvät numerot,ei lue lukuläksyjäänkään. Ihmettelen miten sillä voi olla noin hyvät numerot vaik ei lue niihin kokeisiin.
 
Sinä annoit taa periksi. Lapsi sai mennä. Sinun pitää toimia niin, että hänellä ei ole mitään mahdollisuutta olla tottelematta. Minä olisin hakenut takaisin ja sanonut painokkaasti, että EI, sinä et mene yhtään mihinkään.

Lapsi käveli ylitsesi ja tekee sen joka kerta. Koska hänellä ei ole rajoja. Tai on, mutta ne voi ylittää. Aseta raja ja pidä se. Se on sinun tehtävä.

Sinun pitää vain olla selkeä, määrätietoinen ja varma.
 
Jos ei noudata sääntöjä niin järjestä niin että lapsi viedään ja haetaan koulusta kunnes menee perille että tullaan eka suoraan kotiin. Luulisi ettei kauaa halua olla kuin pikkulapsi talutusnuorassa.
 
Jos minä sanon ettei mennä niin sitten ei mennä. Siskonkin murkku meni lasioven läpi eikä siltikään päässyt mihinkään, onneksi oli kypärä päässä. Sulla ei nyt oikein ole kasvatusasiat hanskassa.
 
hmm... en sano tätä pahalla vaikka voi kuulostaakin siltä. miksi et hakenut sitä lasta sisälle? en toki tiedä kokonaistilannetta... mullakin on erittäin haastavaluonteinen lapsi ja usein koen että kasvatus on mennyt pieleen. mutta sama pätee meillä että läksyt pitää tehdä ennen ku mihinkään lähtee ja heti koulun jälkeen. ja jos ei vastaa puheluihin ei vähään aikaan tarvii mihinkään mennä. ja tuosta kuvailemastasi käytöksestä tulis ilman muuta kotiarestia.
 
[QUOTE="Vieras";28385269]Jos lapsi lähtee ilman lupaa/ ei tule sovittuna aikana kotiin niin sinä haet sen kotiin. Et voi antaa tuommoisen jatkua.[/QUOTE]

Entä kun ei aina kerro edes minne menee, lähtee vain sanomatta mitään.
Silloin kun hän oli pienempi kannoin hänet ja hän huusi ja rimpuili,mutta nyt en enää jaksa.
 
[QUOTE="äittee";28385295]Entä kun ei aina kerro edes minne menee, lähtee vain sanomatta mitään.
Silloin kun hän oli pienempi kannoin hänet ja hän huusi ja rimpuili,mutta nyt en enää jaksa.[/QUOTE]

Että ihminen voi olla kädetön!!!!!!!
 
niin ja noihin rajojen asettamiseen ja niistä kiinnipitämiseen liittyen lisäisin, että varaudu siihen, että kun alat pitää rajoista kiinni etkä anna lapsen tehdä oman päänsä mukaan, varaudu siihen että lapsi vastustaa rajusti. mutta silloin päätä pysyä entistäkin lujempana. tsemppiä, kyllä sä selviät!
 
[QUOTE="jenni";28385294]hmm... en sano tätä pahalla vaikka voi kuulostaakin siltä. miksi et hakenut sitä lasta sisälle? en toki tiedä kokonaistilannetta... mullakin on erittäin haastavaluonteinen lapsi ja usein koen että kasvatus on mennyt pieleen. mutta sama pätee meillä että läksyt pitää tehdä ennen ku mihinkään lähtee ja heti koulun jälkeen. ja jos ei vastaa puheluihin ei vähään aikaan tarvii mihinkään mennä. ja tuosta kuvailemastasi käytöksestä tulis ilman muuta kotiarestia.[/QUOTE]

Ei kuulosta pahalta ollenkaan viestisi.
Meillä on otettu joskus känny pois, kaverikielto, nyt otettiin polkupyörä kokonaan pois (saa vasta 2vko päästä). Mutta ei tehoa mikään,siksi ajattelin apua hakea koska piiskaa ei saa nykyään käyttää (itse kyllä lapsena olen sitäkin saanut ja ei ole pahaksi ollut). Lapsi on jo mun kokoinen (olen itse pieni 153cm) niin tuo kantaminen ei enää onnistu ja hän huutaa kans.
 
[QUOTE="mamma";28385321]Vahdit sitä lasta kuin haukka ja heti kun sovitusta poiketaan palautat oikeille raiteille. Ei siinä muu auta. Olet ollut liian lepsu etkä todellakaan liian tiukka.[/QUOTE]

Näin minä ensin teinkin ja teen edelleen. En tiedä mikä nyt on?! Kaipa se että en voi häntä enää kantaa tai siirtää huoneeseensa koska on tosiaan jo mun itteni kokoinen ja vahva.
Hän on niin lujapäinen ja eikä hän edes nolostu jos koululle menee hakemaan (on se jo tehty).

Välillä mietin sitä ADHD:tä mutta kun ei ole koulunumeroissa ongelmia. Kaverisuhteissa kuulemma on ja sen takia jopa koululla asti käyty juttelemassa ja hän oli vaan tyytyväinen kun koululla käytiin.
 
[QUOTE="äittee";28385295]Entä kun ei aina kerro edes minne menee, lähtee vain sanomatta mitään.
Silloin kun hän oli pienempi kannoin hänet ja hän huusi ja rimpuili,mutta nyt en enää jaksa.[/QUOTE]

Minä haen 12-vuotiaankin ovelta takaisin. Minun kokoisen. Ja sanon, että seis. Sinä jäät kotiin nyt, koska minä sanon niin.

Annat periksi. Tuo on tekosyy, että lapsi vaan menee. Se menee kuule maailman ääriin ja saa kaiken haluamansa, kun sinä sallit sen.

Vielä pystyt saamaan otteen lapseen, mutta muutama vuosi eteen päin ja peli on täysin menetetty. Rajan asettaa sitten poliisi tai muu taho.

Vanhemmuus on vaikeaa ja haastavaa.
 
[QUOTE="äittee";28385360]Näin minä ensin teinkin ja teen edelleen. En tiedä mikä nyt on?! Kaipa se että en voi häntä enää kantaa tai siirtää huoneeseensa koska on tosiaan jo mun itteni kokoinen ja vahva.
Hän on niin lujapäinen ja eikä hän edes nolostu jos koululle menee hakemaan (on se jo tehty).

Välillä mietin sitä ADHD:tä mutta kun ei ole koulunumeroissa ongelmia. Kaverisuhteissa kuulemma on ja sen takia jopa koululla asti käyty juttelemassa ja hän oli vaan tyytyväinen kun koululla käytiin.[/QUOTE]

No tuntuu jotakin olevan pielessä jos suhde muihin lapsiin ei toimi. Sinänsä se koulu ei sitten ole se ongelma. Jos haluat että koulu puuttuu asiaan niin anna läksyjen jäädä tekemättä, silloinhan hekin huomaavat että jokin on pielessä. Jos numerot on hyviä niin anna asian olla. Jos numerot romahtaa niin on tilanne uusi.
Keskity mieluummin siieh että tottelee kotiintuloaikoja ja muita sääntöjä.
 
Tässä vielä yksi juttu.
Eilen hän oli kaverin kanssa sopinut että tänään olisi mennyt kaverille,mutta kaverin vanhemmille se ei tällä kertaa käynyt. Ja sovittiin että katsellaan maanantaina uudestaan ja pääset sinne jos muistaa tulla koulusta suoraan ja läksyt tehdä heti,muuten ei pääse. (Kaveri asuu 20kilometrin päässä joten autokyydin tarvii). Nyt hän ei sitten pääse kun meni tänään heti pieleen sopimus.
Kyllä me sana pidetään mutta ei hän niistä piittaa pätkääkään. Mun mielestä hänen pitäisi ymmärtää jo tällainen asia että pääsee kun on yksinkertaisesti koulumatka suora ja läksyt tehnyt.
 
Kaverisuhteissa on ongelmaa, jos kotona saa tehdä mitä lystää. Se on iso valta. Lapsi käyttää sitä myös kavereihin. Kaverit ei hyväksy, että heidän yli kävellään. Se ei ole solidaarista ja lapset taatusti näyttää sen. Ylimielisyys vaikuttaa siis muuhunkin, kuin kotikäytökseen.

Luokaa pelisäännöt lapsen kanssa, sopikaa sanktiot/palkkiot ja alkakaa noudattamaan niitä. Olet löysä, terästäydy, yritä, sinust aon siihen, koska se on sinun tehtävä.
 
Mites on teininä? Jos et pärjää noin pienen alakoululaisen kanssa niin miten pärjäät yläkoululaisen kanssa??? Silloin hän haistattaa äidille p@#€&kat. Ja silloin on myöhäistä yrittää muuttaa teiniä. Säännöt on säännöt ja niitä totellaan. Muuten arestia ja mihinkään ei mennä.
 
[QUOTE="äittee";28385411]Tässä vielä yksi juttu.
Eilen hän oli kaverin kanssa sopinut että tänään olisi mennyt kaverille,mutta kaverin vanhemmille se ei tällä kertaa käynyt. Ja sovittiin että katsellaan maanantaina uudestaan ja pääset sinne jos muistaa tulla koulusta suoraan ja läksyt tehdä heti,muuten ei pääse. (Kaveri asuu 20kilometrin päässä joten autokyydin tarvii). Nyt hän ei sitten pääse kun meni tänään heti pieleen sopimus.
Kyllä me sana pidetään mutta ei hän niistä piittaa pätkääkään. Mun mielestä hänen pitäisi ymmärtää jo tällainen asia että pääsee kun on yksinkertaisesti koulumatka suora ja läksyt tehnyt.[/QUOTE]

Tuo on niin tuttua vallankäyttöä. Ei muka haittaa. Kyllä se haittaa, mutta lapsi ei sitä myönnä. Miksi ei myönnä? Koska silloin hän sais rangaistuksen käytöksestään. Koska sinä luulet, että tilanne ei haittaa häntä, seuraamuksia ei ole. Hän saa tehdä mitä lystää, koska seuraamuksia ei tule.

Meillä tuli mediakielto lapsille. Ei konsoleita, ei tietokoneita, ei telkkaria. Ei haitannut kuulemm yhtään. Kolme päivää nämä neljä jästiä jaksoi esittää, että ei haittaa. Neljäntenä päivänä tyhjeni tiskikone, siistiytyi huoneet ja tappelut väheni.

Oppivat taas olemaan toistensa kanssa, pelaamaan lautapelejä, leikkimään oikeasti. Ja minä sain auktoriteettini takaisin. Minulla oli keino ja se toimi loistavasti.

Tuo ei haittaa on niiiiiiin vanha virsi, mutta menee aikuisille läpi.
 
[QUOTE="vieras";28385381]Minä haen 12-vuotiaankin ovelta takaisin. Minun kokoisen. Ja sanon, että seis. Sinä jäät kotiin nyt, koska minä sanon niin.

Annat periksi. Tuo on tekosyy, että lapsi vaan menee. Se menee kuule maailman ääriin ja saa kaiken haluamansa, kun sinä sallit sen.

Vielä pystyt saamaan otteen lapseen, mutta muutama vuosi eteen päin ja peli on täysin menetetty. Rajan asettaa sitten poliisi tai muu taho.

Vanhemmuus on vaikeaa ja haastavaa.[/QUOTE]

Olen kanssasi täysin samaa mieltä!
Jos toden sanon niin pelkään että käy päälle, hän on sylkenyt muutaman kerran mun päälle kun raahasin hänet sänkyyn viimesillä voimillani,huh.
 
Mites on teininä? Jos et pärjää noin pienen alakoululaisen kanssa niin miten pärjäät yläkoululaisen kanssa??? Silloin hän haistattaa äidille p@#€&kat. Ja silloin on myöhäistä yrittää muuttaa teiniä. Säännöt on säännöt ja niitä totellaan. Muuten arestia ja mihinkään ei mennä.

Aivan samaa mietitty!
Miksi minä olen näistä asioista samaa mieltä mutta ne ei kuitenkaan toteudu.
 
Musta kyllä vaikuttaa siltä että lapsi joutuu huostanotetuksi viimestään teininä jos et nytkään saa hänelle rajoja asetettua. Perhekodissa sitten kyllä rajat laitetaan. Eikö lapsella ole isää jolla olisi auktoriteettiä jos ei sulla oo? Tärkeetä ois tietty silti että sinäkin sen auktoriteetin löytäisit, eihän se ole koosta kiinni. Ehkä se perheneuvola on hyvä ajatus mutta mitä ajattelit tehdä jos lapsi kieltäytyy sinne menemästä, ethän sä saa sitä sinnekään väkisin vietyä jos et saa kotiinkaan tulemaan.
 
Et varmastikaan fyysisesti rajoittamalla pääse pitkälle. Sun täytyy tehdä lapselle selväksi, että tästä lähtien sinä olet se, joka määrää.

Kirjoita paperille säännöt, joita lapsen tulee noudattaa ja myös sanktiot mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Rangaistukset tulee olla sellaisia, joiden toteutumista pystyt valvomaan ilman fyysistä rajoittamista.

Esim. Jos ei tule kotiin koulusta 40 min sisällä koulun loppumisesta, ei saa katsoa tv:tä kolmeen päivään/ menettää sen viikon viikkorahan/ ei saa tuoda kavereita sisälle jne.

Jos läksyt on tekemättä klo 17, ei saa kolmeen päivään pelata pleikkaa/tietokonetta/ajaa polkupyörällä.

Valitset siis sellaiset sanktiot joiden toteutumista voit valvoa. Sähkölaitteista sähköjohdot talteen, jos yrittää käyttää ilman lupaa. Pyörä lukkoon ja avain sinulle, viikkorahan menetettyä et osta sillä viikolla lapselle mitään extraa esim. karkkia. Jos lapsi lähtee kaverille ilman lupaa, soitat vaikka kaverin vanhemmille, etteivät anna lapsesi tulla heille leikkimään ja passittavat poikasi kotiin.

Lapsen kanssa keskustelet asiat selviksi silloin kun kiukku ei ole päällä. Sovitte yhdessä säännöistä niin, että lapsi ymmärtää miksi haluat hänen niin käyttäytyvän. Korosta myös positiivisia puolia: Kun noudatat sääntöä, tulet kotiin teet läksyt, niin sinulle jää x tuntia aikaa olla kavereiden kanssa jne. Ja muista positiivisuus niinä päivinä kun kaikki sujuu hyvin :) Lapsi itsessään ei ole paha tai ilkeä, rajat vaan eivät ole olleet tarpeeksi selkeät.
 
  • Tykkää
Reactions: hallittu kaaos
Periksi ei tietenkään saa antaa sovituista säännöistä, mutta vähän aiheen ohi ihmettelen,että miksi ne läksyt pitää aina tehdä heti koulun jälkeen? Kun koulupäivä on ohi, niin eikö silloin voisi olla vapaa-aikaa ettei heti tarvitse alkaa läksyjä tehdä - en ihmettele ettei se kiinnosta kun koulun jälkeen voi vähän jo opiskelu kyllästyttää...

Jos on hyvämuistinen ja/tai suht fiksu, niin helposti saa opiskelemattakin hyviä numeroita. Tein itse lapsena aina läksyt aamulla ennen kouluun menoa, koska en illalla viitsinyt. Yläasteelle tein niitä välitunnilla yms, ei niihin koskaan kauaa tuhrautunut ja joskus jäi tekemättäkin... Mitä väliä jos kuitenkin oppii ne asiat...

Mutta joo, noin muuten kannatan sitä että säännöistä pidetään kiinni, mutta aina voi toki miettiä kuinka järkeviä ne säännöt on ja miksi lapsi niitä niin paljon vastustaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Oisku

Yhteistyössä