Ensimmäiseksi iso kiitos, tuntuu, en voi sanoa, en osaa sanoa miltä tuntuu kun tuntee että joku sanoo sinulle miten asiat ovat kun ei itse niitä näe :'(
Kyllähän mä selitin eilen miehelle mistä oli kyse, samoin kuin teillekin aloitusviestissä. Ne pari vieraankielen sanaa olisi mies voinut katsoa netistä jos haluaa, niinhän itsekin tein. Sanoin myös että en ymmärrä miksei tällaisestakin asiasta voi keskustella kypsästi kuin aikuiset ihmiset.
Luin ne miehen viestit, oli tullut kolme kappaletta, kahdessa syyllistettiin, sanoi mm. että korotan taas itseni niin korkealle ja kohtelen häntä pikkulapsena kun sanoin tuon "eikö voisi keskustella niinkuin aikuiset" ja olen taas häntä niin paljon parempi ja ylimielinen tms. ja selittelyt eivät nyt auta...
Viimeisessä viestissä pyysi tuomaan minulla olevat avaimensa miehen kämppään.
Vastasin että tuon kyllä.
Olenhan toki miettinyt tuota narsismijuttua mutta en usko siihen, mies on kuin vesitetty versio sairaalloisesta mustasukkaisuudesta ja narsismista; esim. narsistit eivät tunne empatiaa, tämä mies kyllä tuntee ja siihen pystyy. Lisäksi noita mustasukkaisuusjuttuja on vuoden aikana ollut tosi vähän, ei ole tullut tunnetta etteikö uskaltaisi mennä miespuoliselle kassalle tai tuollaisia äärimmäisyyksiä. Eikä se kyttää puhelintani tai nettisivuja joilla vierailen, tietäisin kyllä jos niin tekisi, sitä ei myöskään haittaa vaikka teen välillä viikkojen matkoja pois hänen luotaan toiselle paikkakunnalle, ei ole esim. ikinä kuvitellut että mulla olisi siellä joku mies. Se on suurimman osan ajasta ihan normaali mutta sitten tuntuu etten tuntisi koko ihmistä ja aina se järkyttää yhtä paljon. Jos hänen käytöksensä olisikin räikeästi rajoittavaa ja sairasta niin enhän mä tässä enää olisi. Mutta sitten välillä tulee tällaisia ylilyöntejä ja sekopäisyyksiä etten voi ymmärtää. Tilanne painaa minua tosi paljon, kokoajan on kuin kävelisi lasilla. Sitten kun on normaalia pari kuukautta olen jo ihan siinä uskossa että vihdoin asiat ovat muuttuneet.
Mistä tai mten tuollaiseen terapiaan voi hankkiutua, mihin pitää ottaa yhteyttä ja onnistuisiko se?
Tämä käytös tulee esiin ajoittain ja tiettyjen tilanteiden laukaisemana. Tiedostan itsekin ongelmani ja olen keskustellut siitä miehelleni, pyydellyt anteeksi ja muistuttanut ettei hänen koskaan pidä kuvitella, että vikaa olisi hänessä. Käytökseni johtuu omista sisäisistä "vioistani" ja käyn parhaillani terapiassa mm. juuri tämän asian vuoksi.
