Paha olo turhasta(ko)?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap.

Vieras
Olen kyllä niin typerä tämän tunteeni kanssa, mutta en voi sille silti mitään.

Mies nukkuu tämän yön sohvalla lapsen huoneessa ja minä lapsen kanssa meidän makkarissamme. Mies on menossa tosi aikaisin töihin eikä ole nukkunut kunnolla koko viikkona, joten siksi tämä ratkaisu.

No, varsinainen pahan olon aiheuttaja ei ole tämä nukkumajärjestely, vaan se mitä tapahtui tuossa aiemmin. Mies meni nukkumaan jo kahdeksan aikaa ja minä jäin katselemaan televisiota olohuoneeseen. Meillä on nämä huoneet niin vierekkäin, että kaikki äänet yms kuuluvat eikä mieskään sulkenut ovea nukkumaan mennessä.

Television äänen läpi satuin sitten kuulemaan, että mies runkkasi. En tiedä luuliko, että menin jo nukkumaan ja unohdin tv:n päälle, eikä vain tajunnut että äänet kuuluu kyllä olohuoneeseen vai eikö yksinkertaisesti ajatellut ollenkaan. Uskomattoman paha olo tuli, siis henkisesti!

Tää on tosi epäreilu tunne, tiedostan sen kyllä itsekin. Siksi tuntuukin naurettavalta, että pahoitin mieleni. Tuntuu etten osaa olla kertomatta olostani (oletan, että mieskin sen huomaa, ellen saa koottua itseäni ennen huomista), mutta toisaalta - voiko tällaista ottaa edes puheeksi tekemättä itsestään naurettavaa?

Kai minä sitten ajattelen, etten kelvannut miehelle, vaan hoiti mieluummin puutteensa itse. Meillä siis todellakin on ihan ns. sallittua masturboida eikä mielestäni sellaista voi toiselta ihmiseltä kieltää, mutta pahalta se silti tuntuu noin tehtynä. Sen kun olisi tullut kanssani olohuoneeseen, mutta ilmeisesti ei sitten huvittanut kuitenkaan.

Mitä tässä nyt tehdään, nielenkö pahan oloni ja annan olla? Vai pitäisikö tästä yrittää jotenkin puhua? Kaikkea sitä joutuukin ihminen miettimään.
 
[QUOTE="höö";25927807]yritä ajatella että seksuaalisuuteen kuuluu sekä yhteiset jutut että soolojutut.[/QUOTE]

Tämäkin ihan totta. Ei saisi viedä toisen vapautta toteuttaa itseään, se jos mikä on läheisyyden killeri.
 
Itseasiassa ei. En osannut reagoida niin. Olisi tietysti pitänyt :/
Ajattelin, että mies olisi itse tullut, jos olisi halunnut. Mitä tämä sitten kertookaan itsetunnostani (tai kyvystäni ajatella)..

Älä nyt liikaa säti itseäsi, siis tunteista.
Tiedostat kuitenkin järjellä missä mennään.

Ihmiset tuntee välillä mitä tuntee, älä määrittele itseäsi sen mukaan.
 
Tämäkin ihan totta. Ei saisi viedä toisen vapautta toteuttaa itseään, se jos mikä on läheisyyden killeri.

En todellakaan siis ole nyt, enkä koskaan kieltämässä mieheltä oikeutta runkkaamiseen. En voisi elää itse niin enkä tehdä sitä näin ollen myöskään toiselle. Osittain sen vuoksi olen itsekin yllättynyt omasta reaktioistani. Siis siitä, että tämä tosiaan sai näin pahan olon aikaiseksi. Syy saattaa olla siinä, että jouduin epämukavaan tilanteeseen, joka tietysti olisi ollut erilainen, jos olisin tajunnut mennä seuraksi :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vihreäomena;25927833:
Älä nyt liikaa säti itseäsi, siis tunteista.
Tiedostat kuitenkin järjellä missä mennään.

Ihmiset tuntee välillä mitä tuntee, älä määrittele itseäsi sen mukaan.

Niin, totta tuokin. Yritän aamuun mennessä järkeistää ajatukseni siihen pisteeseen, että osaan antaa tämän olla. Tuli vain jotenkin yksinäinen olo omassa avioliitossaan. Se on ikävä tunne kokea yllättäen.
 
Niin, totta tuokin. Yritän aamuun mennessä järkeistää ajatukseni siihen pisteeseen, että osaan antaa tämän olla. Tuli vain jotenkin yksinäinen olo omassa avioliitossaan. Se on ikävä tunne kokea yllättäen.

Tuo on ihan ymmärrettävää. En usko, että miehesi suuttuu/suuttuisi, vaikka kertoisitkin, että ups satuit huomaamaan mitä teki, painottaisit ettet kiellä häntä, mutta kertoisit tuntevasi olosi jotenkin yksinäiseksi.

Enkä siis tarkoita, että sinun täytyy kertoa, mutta en minä ainakaan suuttuisi, jos joku kertoisi, että tuli vähän "outo" olo :)
 
En todellakaan siis ole nyt, enkä koskaan kieltämässä mieheltä oikeutta runkkaamiseen. En voisi elää itse niin enkä tehdä sitä näin ollen myöskään toiselle. Osittain sen vuoksi olen itsekin yllättynyt omasta reaktioistani. Siis siitä, että tämä tosiaan sai näin pahan olon aikaiseksi. Syy saattaa olla siinä, että jouduin epämukavaan tilanteeseen, joka tietysti olisi ollut erilainen, jos olisin tajunnut mennä seuraksi :)

mun ajatukset ois vastaavassa tilanteessa ollu varmaan melko samanlaiset. enkä minäkään ois osannu mennä seuraksi... oisin jumittunu ja ehkä aatellu myös että jospa mies halusi sen oman hetkensä..
voisin kyllä joskus kysäistä mieheltä, että mitä jos vastaavanlainen tilanne tapahtuisi, mitä ajattelisi jos tulisin mukaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vihreäomena;25927833:
Älä nyt liikaa säti itseäsi, siis tunteista.
Tiedostat kuitenkin järjellä missä mennään.

Ihmiset tuntee välillä mitä tuntee, älä määrittele itseäsi sen mukaan.


Ihana neuvo.

Mä olenkin sitä mieltä, että ensisijaisesti ihminen itse lokeroi itsensä ahtaasti mutta vain kuvittelee sen tulevan ulkopuolelta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vihreäomena;25927886:
Tuo on ihan ymmärrettävää. En usko, että miehesi suuttuu/suuttuisi, vaikka kertoisitkin, että ups satuit huomaamaan mitä teki, painottaisit ettet kiellä häntä, mutta kertoisit tuntevasi olosi jotenkin yksinäiseksi.

Enkä siis tarkoita, että sinun täytyy kertoa, mutta en minä ainakaan suuttuisi, jos joku kertoisi, että tuli vähän "outo" olo :)

Mietin itsekin tuota. Pitäisi vain osata valita sanani tarkkaan. Ehkäpä painun nukkumaan ja katson mieltä aamulla tuntuu :)

Kiitos kaikille kauniista sanoista ja tsemppauksesta!
 
Semmonen näkökulma on pakko tuoda esiin, että mitä jos miehesi ajatteli vain sinun parastasi, halusi sinun rentoutuvan ja antaa sinun katsoa televisiota ihan rauhassa jonka vuoksi toteutti itseään.. Paha tietenkään varmaksi sanoa, mutta tuollainen vaan käväisi mielessäni.
 
suht miehisessä ajattelutavassani tuli ensimmäiseksi mieleen, että no mies halusi nukahtaa nopeasti, ja otti nopeimman ja tehokkaimman tunnetun miehentainnutushoidon. Sinun sohlaamisesi siinä seassa olisi vienyt ties miten pitkään aikaa lisää.
 

Yhteistyössä