F
Fiola
Vieras
Tällä viittaan taannoin tekemääni galluppiin jossa kyselin että jos oma lapsesi aikuisena tekisi murhan ja uhri olisi joku lähipiiristä (isä, sisarus, puoliso, täti, tms.), niin kenen heistä päätyminen uhriksi järkyttäisi itseäsi eniten ja olisi karmaisevinta...
Yllätyin siitä, miten negatiivisia osa kommenteista oli. Joku kysyi, mikä mussa on vialla, toinen sanoi että galluppi on hemmetin typerä ja kolmas väitti että kysymys on sairas.
Itse kuvittelin että kysymys olisi ihmisistä mielenkiintoinen ja syvällinen. Idea kyseiseen galluppiin tuli kun olin niihin aikoihin lukenut trillerin äidistä, jonka lapsi oli sarjamurhaaja ja murhasi tätinsä ja mummonsa.
Ja tuli nyt mieleeni yksi toinenkin kysely jonka joskus luin tältä palstalta. Siinä aloittajan kysymys oli että "mitä ajattelisit jostain teinistä näiden kummallisten tekojen perusteella", ja siinä oli listattuna erilaisia hulluja kohtia, kuten että "tämä työntäisi lastenrattaat junan alle ja juoksisi karkuun".
Siihen joku oli kommentoinut että keskustelun aloittaja tarvitsisi jotain henkistä apua kun on tuollaisen mauttoman kohdan edes laittanut listalle.
Öö, paljon kamalampiin ja mauttomampiin asioihin törmää kyllä kun katselee jotain väkivaltasarjoja tai lukee trillereitä. Miksei kukaan siis pidä vaikka jännityskirjailijoita sairaina ja sano että heidän pitäisi hakea itselleen apua?
Olenko minä itse turhan paatunut ja liian paljon niitä psykologisia dekkareita lukenut, vai ovatko muut ihmiset (lähinnä tällä palstalla) vain turhan herkkiä?
Yllätyin siitä, miten negatiivisia osa kommenteista oli. Joku kysyi, mikä mussa on vialla, toinen sanoi että galluppi on hemmetin typerä ja kolmas väitti että kysymys on sairas.
Itse kuvittelin että kysymys olisi ihmisistä mielenkiintoinen ja syvällinen. Idea kyseiseen galluppiin tuli kun olin niihin aikoihin lukenut trillerin äidistä, jonka lapsi oli sarjamurhaaja ja murhasi tätinsä ja mummonsa.
Ja tuli nyt mieleeni yksi toinenkin kysely jonka joskus luin tältä palstalta. Siinä aloittajan kysymys oli että "mitä ajattelisit jostain teinistä näiden kummallisten tekojen perusteella", ja siinä oli listattuna erilaisia hulluja kohtia, kuten että "tämä työntäisi lastenrattaat junan alle ja juoksisi karkuun".
Siihen joku oli kommentoinut että keskustelun aloittaja tarvitsisi jotain henkistä apua kun on tuollaisen mauttoman kohdan edes laittanut listalle.
Öö, paljon kamalampiin ja mauttomampiin asioihin törmää kyllä kun katselee jotain väkivaltasarjoja tai lukee trillereitä. Miksei kukaan siis pidä vaikka jännityskirjailijoita sairaina ja sano että heidän pitäisi hakea itselleen apua?
Olenko minä itse turhan paatunut ja liian paljon niitä psykologisia dekkareita lukenut, vai ovatko muut ihmiset (lähinnä tällä palstalla) vain turhan herkkiä?
