Pinnasängyt vs. perhesängyt

["tuleva äiti"]

Odotan esikoistani ja olen kyllä saanut jos minkälaista vinkkiä. Sukulaiseni, jolla on muutama pieni lapsi, on kertonut paljon hyviä neuvoja. Mutta sitten jos on vähän erimieltä jostain, niin on toinen ääni kellossa. Tämä sukulaiseni meinaa, että perhesänky on niille, jotka rakastavat lapsiaan ja haluavat heille kaikkea hyvää. Pinnasängyssä vauvalla on kuulemma kauhean turvaton olo ja hän ei ikinä altistaisi lastaan sellaiseen. Hän on monesti yrittänyt sanoa minulle, ettei kannata hankkia pinnasänkyä, kun se oli heidänkin perheessään ihan turha.

En ole sanonut hänelle, että mitä mieltä itse olen perhesängyistä. Itsestäni sellainen tuntuu vieraalta ajatukselta. Olen itse nukkunut pienenä pinnasängyssä, joten koen sen normaaliksi. Minusta tuntuu myös, että on hyvä, kun lapsi opetetaan pienestä pitäen omaan sänkyyn. Ja minusta olisi ihan ok, jos lapsi joskus saisi nukkua vanhempien välissä, jos näkee painajaista tai on kauhean paha mieli jostain. Se toisi silloin turvaa, kun sitä oikeasti tarvitsee.

Perhesängyt ihmetyttävät minua. Jokainen perhe kuitenkin tekee niin kuin parhaaksi näkee, enkä todellakaan usko, että lapsen elämä menee pilalle jos valitaan pinnasängyn ohesta perhesänky. Tai toisinpäin. Itseäni perhesänky hirvittää monesta syystä mm. vauvan liiskaantuminen, omaan sänkyyn opettaminen, vanhempien yksityisyys ja seksi. Tuo 'liiskaantuminen' ei kuulemma ole mahdollista, mutta itseäni se kuitenkin huolettaa ja voi olla ettei omasta nukkumisesta tulisi sitten mitään. Lapsen opettaminen myöhemmin omaan sänkyyn varmasti onnistuu, mutta se voi olla vaikeampaa, jos on alusta asti tottunut perhesänkyyn. Monet ovat ainakin tästä varoitelleet. No minua ainakin ihmetyttää, että milloin sitä seksiä sitten harrastetaan, jos ei silloin kun lapset on nukkumassa? Minä en ainakaan ala siihen, että vanhemmat viettää jotain 'laatuaikaa' erossa lapsista kerran kuukaudessa tms. Meidän perheessä tollaset hetket on jo nyt vaikea järjestää, niin kyllä sille hellyydelle pitää löytyä aikaa ihan siitä normaalista arjesta.

Onneksi en kiltisti tottele muiden neuvoja, vaan teen minkä itse näen parhaaksi. Pinnasänky on nimittäin nyt hankittu Itseäni nyt kuitenkin kiinnostaa tietää, että mitä kullanarvoista hyötyä perhesängystä voisi olla? Ja kuinkas tuo parisuhde luistaa? Ymmärrän toki, ettei se tule olemaan koskaan samanlaista kuin ennen lapsia, mutta kaikkea ei tarvitse uhrata 'lapsen parhaaksi'.

 

[Eedla]

No meidän perheessä perhepedissä nukkuminen on ollut edellytys sille että olen itsecsaanut nukuttua riittävästi. Esikoisen kanssa yritin sitä pinnasängyssä nukuttamista muttaxse veti mut burn outin partaalle kun en saanut nukuttua riittävästi. Yöt alkoi heti sujua hyvin kun otin vauvan viereeni. Kaks nuorempaa onkin sit olleet alusta asti vieressä.

Toisille perhepeti on pelastus ja toisille pinnasänky. Kun teidän vauva syntyy niin varmasti löydätte kokeilemalla juuri teidän perheelle sopivan tavan nukkua. Älä välitä pätkääkään siitä mikö muiden tapa on vaan teette justiin niinkuin teille on hyvä!

Luonnollisuudesta on kuitenkin pakko mainita että pinnasänky on kohtuu uus keksintö ja kyllä vauvan luonnollinen paikka on tuhansien sukupolvien ajan ollut äidin vieressä. ei se toki tee pinnasängystä mitään hurviötä mikäli saa cauvan joka suostuu sielä nukkumaan mut missään tapauksessa en voi nähdä pinnasänkyä ns.luonnollisena paikkana vauvalle.se on vaan länsimaisen hyvinvointiyhteiskunban suht nuori tuote.

 

["Kata81"]

Itselläni oli se ongelma, että jos nousin ottamaan lapsen pinnasängystä syömään yöllä ja vein takas, en saanut pitkään aikaan unta. Siinä vieressä olessa nukahti molemmat jo imetyksen aikana. Mutta myönnän,että pitkään on mennyt opettaa heitä sitten nukkumaan omassa sängyssä myöhemmin meillä perhepeti oli kuitenkin vauvavaiheen ehdoton edellytys, muuten en olisi päivällä jaksanut

 

[astrolabe]

Kukin tavallaan. En itse nukun kovinkaan hyvin lasten vieressä ja parasta ollut, jos vauvan saanut puolen vuoden tietämillä omaan huoneeseen nukkumaan.

 

["Vieras"]

Etukäteen ei kannata päättää kauheesti suuntaan tai toiseen vaan avoimin mielin kokeilla mikä on teille se paras tapa, pinnasänky, sivuvaunu vai perhepeti.
Saatat huomata että pinnasängyssä lapsi heräilee niin usein että olet liian väsynyt edes miettiäksesi seksiä. Perhepedissä kuitenkin usein voi heräilyt kuitata tnkemalla tissin vauvalle suuhun jolloin voi itse jatkaa uniaan. Ja vaikka vannoisit että nostat vauvan imetyksen jälkeen takas sänkyynsä niin saatat nukahtaa jolloin vauva kuitenkin nukkuu vieressä.. Se perhepeti ei siis välttämättä oo mitään uhrautumista lapsen vuoksi vaan tapa jolla koko perhe nukkuu parhaiten. Seksiä taas voi harastaa muuallakin kuin sängyasä enkä minä ainakaan halua harrastaa seksiä samassa huoneessa nukkuvan vauvan kanssa joten sinänsä sillä ei oo väliä Onko se vauva meidän aängsyssä vai pinnasängyssä, seksi on jokatapauksessa hoidettava muualla.

Toki kaikki ei opi nukkumaan pienen vauvan vieressä ja silloin jokin muu vaihoehto voi olla siinä perheessä parempi.

 

[Nepparipoks]

Meillä eka kk lapset nukkuneet vieressä ja sen jälkeen pinnasängyssä. Tosin aamuimetyksen jälkeen jää vauva viereen nukkumaan.

Esikoinen ei edes sairaana kömmi meidän viereen vaan tykkää nukkua omassa sängyssä.

 

[Eedla]

Meillä ei ketään lasta oo tarvinnu opettaa omaan sänkyyn eikä sinne siirtyminen oo ollu vaikeaa vaikka pienenö nukkuivat vieressä. Anoppini varoitti suureen ääneen esikoisen kihdalla että se ei ikinä ooi omaan sänkyyn kun opetamme nukkumaan meidän sängyssä.sanoin silloin että en usko sen tulevan viereeni nukkumaan kyn tulee armeijasta viikonloppulomalle. Esikoinen olu 3,5v kun halus itse omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen ja sinne meno sujui ihan itsellään. Keskimmäinen oli 2v kun siirtyi omaan,nuorinonnyt 3v ja juuri muutama päivä sitte ilmoitti siirtyvänsä omaan sänkyyn nukkumaan. Se siis sujuu vallan helposti kun lapsi saa tehdä sen omassa tahdissaan. Sekin on vähö sellanen lönsimainen ja varsinkin suomalainen harhaoppi että pelätään et lapsi oppii "liian hyvälle" näissä asioussa. Ja seksi - no,meistä sen harrastaminen on kivempaa muualla kyin omassa sängyssä.

Nämö siis vain yksi näkökulma asiaan,sinun ap kannattaa tutkia asioiden eri puolia ja valita sitten omasi.

 

[niin tai näin]

Niin minäkin ajattelin, että nukutan pinnasänkyyn, että perhepeti ei ole meidän juttu. Kuinkas kävikään, yhden yn nukkunut pinniksessä

En raaskinut laittaa vauvaa omaan sänkyyn, vaan tuntui niin ihanalle kun se käärö tuhisi siinä viekussa. Ja toinen käytännön asia; vauva heräsi aina kun imetyksen jälkeen yritti siirtää omaan sänkyyn ja sitten oli vaan niin helppoa nukkua itekin samalla kun vauvalla on tissi suussa.

Nyt onkin sitten ongelmana se, että miten vauva oppii ikinä omaan sänkyyn? Unikoulun kautta sitten kun on sen ikäinen että voi lempeästi kouluttaa. Toivottavasti aikanaan oppii.

Seksiä en puuhailis jos vauva nukkuis edes samassa huoneessa, mutta sitten onkin seksiä kaikissa muissa huoneissa

Te tulette tekemään niin mikä on teidän perheelle käytännöllistä ja sopii teidän elämän rytmiin

 

["vieras"]

Meillä on nukuttu perhepedissä. Pienen, vastasyntyneen poikasen paikka on emon vieressä. Molemmat lapset on siirtyneet omaan petiin siinä parivuotiaina, helposti. Enemmän on varmaan äidillä ollut sopeutumista sekin oli hirveää, kun laitettiin lapset nukkumaan omaan huoneeseensa (esikoinen oli 5-vuotias, nuorempi noin 2-vuotias). Heräilin monta kertaa yössä tarkistamaan, että lapset on tallessa ja hengissä. Onneksi nuorempi vielä kömpii viereen liki joka yö

 

["piupaupou"]

Ekan lapsen ajattelin nukkuvan pinnasängyssä. Nukutinkin lapsen iltaisin pinnikseen ja imetin öisin varta vasten hankitussa nojatuolissa. Pari kertaa kuitenkin torkahdin tuoliin ja totesin, että turvallisempaa on ottaa lapsi viereen nukkumaan. Nukuimmekin hyvin, mutta omaan sänkyyn opettaminen oli pitkä ja äänekäs prosessi - lopulta itkivät lapsi ja äiti. Silti kuopuksen otin suosiolla viereen nukkumaan juurikin imetyksen onnistumisen ja maksimaalisen unen mahdollistamisen takia. Kuopus oppikin hyvin nukkumaan sitten omassa sängyssäkin. Ihmeekseni.

Kokeilkaa mikä teille sopii ja ottakaa vastaan se mitä tulee. Älä stressaa. Nuku mahdollisimman paljon ja hyvin, tätä ei kukaan voi teille kertoa miten se juuri teillä onnistuu.

 

[Eedla]

Niin minäkin ajattelin, että nukutan pinnasänkyyn, että perhepeti ei ole meidän juttu. Kuinkas kävikään, yhden yn nukkunut pinniksessä

En raaskinut laittaa vauvaa omaan sänkyyn, vaan tuntui niin ihanalle kun se käärö tuhisi siinä viekussa. Ja toinen käytännön asia; vauva heräsi aina kun imetyksen jälkeen yritti siirtää omaan sänkyyn ja sitten oli vaan niin helppoa nukkua itekin samalla kun vauvalla on tissi suussa.

Nyt onkin sitten ongelmana se, että miten vauva oppii ikinä omaan sänkyyn? Unikoulun kautta sitten kun on sen ikäinen että voi lempeästi kouluttaa. Toivottavasti aikanaan oppii.

Seksiä en puuhailis jos vauva nukkuis edes samassa huoneessa, mutta sitten onkin seksiä kaikissa muissa huoneissa

Te tulette tekemään niin mikä on teidän perheelle käytännöllistä ja sopii teidän elämän rytmiin

kyllä se ajallaan oppii omaan sänkyyn.viimeistään kun menee yläasteelle niin ajattelisin että alkaa vihjailla omasta sängystä. pitäkää lapselle omaa sänkyä valmiina esim teidän makkarissa niin et se on siinä esillä. Kyllä se ennemmin tai mylhemmin alkaa kiinnostaa.näin meillä on ainaki käyny eikä oo tarvinnu takuta asian kanssa,se on sujunu omalla painollaan.

 

[ppp]

En minä edes tuntenut koko käsitettä perhepeti ennen kuin esikoinen oli about 4kk ikäinen ja pystyin vihdoin sektion jälkeen makaamaan kylkiasennossa. Yhtenä yönä nukahdin siis kesken imetyksen näin ja sen jälkeen esikoinen nukkuikin siinä vieressäni n. 1,5v ikään asti. Tuo ensimmäinen 3-4kk oli tosi rankkaa; imetin nojatuolissa ja vauva nukahti siihen, kun yritin siirtää pinnikseen heräsi aina ja ei rauhoittunut kuin rinnalle. Unettomat yöt ja rikkipuhki imetyt tissit ennen kuin tajuttiin antaa rintaa kyljellään maaten ja nukkua näin siitä eteenpäin

Kuopusta ei edes yritetty pinnikseen. Ja tuo esikoinenkin nyt 3v nukkuu välillä omassa, välillä meidän sängyssä.. Kunhan kaikki saa nukuttua edes jotain ollaan tyytyväisiä Ja sitä aikuisten välistä lempeilyä voi harrastaa muuallakin kuin sängyssä

 

["tuleva äiti"]

[QUOTE="Kata81";28801132]Itselläni oli se ongelma, että jos nousin ottamaan lapsen pinnasängystä syömään yöllä ja vein takas, en saanut pitkään aikaan unta. Siinä vieressä olessa nukahti molemmat jo imetyksen aikana.[/QUOTE] Olen muuten itse suunnitellut, että ehkä tekisin pinnasängyn kanssa niin, että lasken reunan alas ja vedän sen kiinni sänkyymme. En tiedä, onnistuuko se käytännössä noin helposti, mutta ajattelin ainakin kokeilla. Silloin tästä saisi tavallaan sen 'perhesängyn' niin, että vauva nukkuu omassaan ja vanhemmat omassaan. Silloin tuo imetys voisi olla helpompaa ja mahdollisesti myös itselleni uudelleen nukahtaminen.

Toisaalta olen ajatellut, että saisin paremmin nukuttua, jos vauva olisi pinnasängyssään samassa tai eri huoneessa. Olen itse nukkunut eri huoneessa kuin vanhemmat ja sekin tuntuu luonnolliselta - oman kokemuksen perusteella siis. Kun olin itse lapsi, niin opin jotain tiettyjä malleja vanhemmiltani ja yleisesti perhe-elämästä. Kaikkea en aio tehdä samalla tavalla kuin he ovat tehneet, vain joitakin hyväksi toteamiani ja loput muita mitä olen kuullut maailmalta

Olen sitäkin miettinyt, että kun vauva sitten syntyy ja meillä alkaa arki, niin voi olla että suunnitelmat menee uusiksi. Että huomataankin, että joku muu keino on sittenkin parempi kuin se, mitä alkuun päätettiin. Pidän kuitenkin tärkeänä tehdä jotain suunnitelmia, mutta olen valmis joustamaan niistä, jos ne osoittautuvat hankaliksi. Olen huomannut ainakin sen, että kun minulla oli lapsettomana jyrkkiä mielipiteitä joistakin asioista, niin raskaana olen muuttanut mieltäni niistä. Ei sitä vaan välttämättä tajua kaikkea, jos ei ole kokemusta eikä siinä ole mitään pahaa

 

["Mariska"]

Meillä oli aluksi pinnasänky samassa huoneessa, mutta en koskaan saanut siirrettyä vauvaa sinne nukkumaan, heräsi aina itkemään. Meillä vauva myös söi tosi tiheästi yöllä. Ja sitten tuli koliikki, joten kannettiin itkevää lasta ympäri taloa muutama tunti joka ilta, jossain vaiheessa kumpikaan ei enää jaksanut ja sitten maattiin sängyssä ja vauva itki meidän välissä ja yritettiin siinä lohdutella. Lopulta huusi itsensä uneen. Että sellaista ihanaa vauva-aikaa, huh.

Sen jälkeen meillä oli pinnasänky ilman laitaa meidän sängyssä kiinni. Imetin kyljellään unipussissa nukkuvan muksun ja hilasin varovasti sitten omaan sänkyyn. Vauva heräili tunnin välein eli 7-9 kertaa yössä, joten en olis jaksanut todellakaan nousta ylös, kun oli vieressä niin voi helposti silitellä tai imettää.

Tästä kaikesta nukkumistaistelusta huolimatta lapsi oppi helposti nukahtamaan omaan sänkyyn ilman nukuttelua. Tosin läpiyön nukkui vasta 11kk iästä eteenpäin, mutta sen jälkeen onkin ollut hyväuninen lapsi. Joskus toki herää yöllä itkien ja pääsee tietty edelleen meidän väliin.

Aloittajalle vaan, että ihan turhaa miettiä missä ja miten nukutat vauvaa. Vauva tyypillisesti päättää sen ihan itse tai käytännössä huomaat mikä teille sopii. Hyvin nukkuva vauva voi hyvin nukkua omassa sängyssään, sen sijaan usein heräilevä vauva on yleensä helpointa pitää vieressä että saa itse edes vähän nukuttua. Ja toiset lapset kaipaa perhepetiä, toiset taas ei edes viihdy ihan vieressä. Osa nukkuu muutaman kuukauden ikäisestä läpi yön syömättä, toisia pitää syöttää yöllä melkeen vuoden ikään asti. Kunhan saatte kaikki nukuttua, niin asiat on hyvin

Ja vauva oppii kyllä isompanakin nukkumaan omassa huoneessa, usein jopa hyvin helposti kun on siihen valmis.

 

[sanansa pyörtänyt]

Mitä sanoisin... Sanoisin että älä päätä mitään etukäteen, tollanen vatvominenkin on ihan turhaa. Kaikki menee omalla painollaan vauvan syntymän jälkeen.

 

[leijona-76]

Meillä vieressä nukkuminen oli ainoa tapa saada unta, omaan sänkyynsä poika ei millään suostunut enkä nähny vastasyntyneen kohdalla viisaaksi jokailtasta pakotushuutoakaan. Omaan sänkyynsä oppi 5kk helposti. Yöllä söi pienenä 1-2h välein joten sekin oli paras keino hoitaa pitämällä pieni vieressä ja törkätä tissi vaa suuhun.
Mulla oli ihana vanha terkka joka tuumasi että pääasia ei ole vauvan nukkumapaikka vaan se että kaikki saavat nukuttua. Kun hälle sanoin että sänkyynsä lasta ei saa nukahtamaan. Että nukkukaa miten nukutte kunhan nukutte.

 

[leijona-76]

Mitä sanoisin... Sanoisin että älä päätä mitään etukäteen, tollanen vatvominenkin on ihan turhaa. Kaikki menee omalla painollaan vauvan syntymän jälkeen.

Peesaan tätä.

 

["vieras"]

Meillä pinnasänkyä ei tarvittu oikeastaan ollenkaan. Poika siirtyi 1v3kk iässä suoraan perhepedistä eri huoneeseen omaan sänkyynsä nukkumaan. Tämä vaihdos meni hyvin, poika oli ylpeä omasta sängystään. Minuakin kaikki pelottelivat, että lapsi on vielä 5-vuotiaana vieressä, jos "antaa" nukkua perhepedissä.

Siinä olen samaa mieltä monen muun kanssa, että imetys on todella helppoa, kun voi imettää vauvan nukkuessa vieressä. Toki ymmärrän, että kaikki eivät saa kunnolla itse nukuttua tällaisella järjstelyllä ja silloin pinnasänky varmasti on vauvalle hyvä paikka.

 

["..."]

Mä en voisi kuvitella nukkuvani vauvan kanssa samassa sängyssä. Nukun todella huonosti, koska pelkään litistäväni vauvan. Meillä siis nukutaan omassa sängyssä huusi tai ei.

 

[Taysin suositus]

Neuvolan valmennuksessa meille sanottiin, että Taysista on tullut uusi ohjeistus, että perhepetiä ei suositella. Ilmeisesti jossain tutkimuksessa oli lisännyt kätkytkuolemien riskiä.. Tiedä sitten, kuinka asian laita on ja miten tutkimus tehty kun en ole itse lukenut. Näin ne nyt kuitenkin neuvolasta sanoivat etteivät suosittele sitä. Sanoivat myös, että vauvan ei olisi hyvä antaa nukahtaa tissille vaan pitäisi herättää ennen kuin laittaa sänkyyn, niin ettei oppisi siihen, että nukahtaa vain tissi suussa. Nämä siis eivät ole mun mielipiteitä vaan valmennuksessa kuultua.

Meillä on vauvaa varten valmiina pinnasänky meidän sängyn sivussa kiinni ilman toista laitaa ja ajatuksena olisi, että siitä saan helposti vauvan rinnalle, mutta kuitenkin molemmilla on oma tila. Mietin myös sitä, että josko sitten on helpompi siirtää lapsi omaan huoneeseen nukkumaan kun oma sänky on jo tuttu ja siirtyy myös. No saapi nähdä, miten meillä sitten toimitaan kun syntyy ja millainen pikkuinen meille tulee

 

["vieras"]

Minulla on taas just päinvastaiset kokemukset imetyksen helppoudesta perhepedissä. En vaan uskaltanut nukahtaa jos vauva oli tissillä. Ja sitten kun jouduttiin antamaan lisämaitoa jo alusta asti, joten öisinkin oli käytävä pulloa lämmittämässä. Eli ihan se ja sama missä se vauva sitten nukkuu kun joutuu ylös nousemaan kuitenkin. Joskus aamulla kun mies oli jo töihin lähtenyt, otin vauvan siihen miehen paikalle ja siinä sitten tarjosin tissiä. Jos se riitti vauvalle ja nukahti, niin itse siirryin omalle paikalleni ja siinä sitten sai jotenkin nukuttua, kun oli vähän etäisyyttä. Vauvan oma sänky oli melkein kiinni meidän sängyssä, eli oli kyllä siinä lähellä ja sai tuttiakin tarjottua ilman että ylös nousi. Tosin harvoin se tutti kelpasi. Ja meillä onneksi helppo tapaus, ei yleensä herää vaikka siirtää kesken unien johonkin ja nukahtaa ilman pulloakin ja aika alusta asti heräsi vaan kerran yössä syömään.

Jokaisella on omat tavat ja se mikä toiselle sopii, ei sovi toiselle. Eikä kannata välittää niistä kiihkoilijoista, keiden mukaan lapsi menee piloille jos ei saa kouluikään asti nukkua vieressä. Olisikin kiva tietää ovatko he aina itse vieressä silloinkin kun vauva nukkuu päiväunia. Etenkin vastasyntyneet kun nukkuvat todella paljon niin ei taitaisi tulla mitään moisesta. Ja nyt kun meidän vauva on 9kk niin en uskaltaisi antaa nukkua samassa sängyssä. Olen kyllä tähän asti herännyt kun vauvakin herää aamulla, meillä vaan kun vauva ei aamuisin huuda juuri koskaan. Itsekseen alkaa höpötellä ja leikkiä unikaverillaan. Joten jos en joku aamu siihen heräisikään ja vauva lähtisi ryömimään itse pois sängystä. Ja eihän tuo vielä sieltä osaa laskeutua alas vaan tippuisi päälleen. Joten jo ihan vauvan oman turvallisuuden takia on omassa sängyssään, minä kun olen oikeasti sikeäuninen joten en voi täysin luottaa etten liiskaisi vauvaa tai havahtuisin yöllä jos vauva nyt isompana päättäisi karata. Noin ison vieressä nyt uskaltaisin nukkua, kun osaa itsekin kääntyillä jne. mutta sit just tuo karkaaminen. Ja haluan harrastaa sitä seksiä omassakin sängyssä, se kun on se paras paikka.

 

["vieras"]

Neuvolan valmennuksessa meille sanottiin, että Taysista on tullut uusi ohjeistus, että perhepetiä ei suositella. Ilmeisesti jossain tutkimuksessa oli lisännyt kätkytkuolemien riskiä.. Tiedä sitten, kuinka asian laita on ja miten tutkimus tehty kun en ole itse lukenut. Näin ne nyt kuitenkin neuvolasta sanoivat etteivät suosittele sitä. Sanoivat myös, että vauvan ei olisi hyvä antaa nukahtaa tissille vaan pitäisi herättää ennen kuin laittaa sänkyyn, niin ettei oppisi siihen, että nukahtaa vain tissi suussa. Nämä siis eivät ole mun mielipiteitä vaan valmennuksessa kuultua.

Vastakkaisiakin näkemyksiä on (lähde: Babyidea - Vauvan hoito - K )
"On myös tutkijoita joiden mielestä kätkytkuolemariski vähenee perhepedissä. Äiti on lähellä ja pystyy nopeastikin reagoimaan esim. vauvan mahdolliseen hengityskatkokseen. "In Japan, for example, where co-sleeping is the norm, SIDS rates are among the lowest in the world, which suggests that this arrangement may actually help to prevent SIDS." (Dr James J. McKenna, World Health 1996.) Jos nukutte perhepedissä ja pelkäät että vauva joutuu peittosi alle voit nostaa vauvan syötön jälkeen pääsi korkeudelle ja pitää peittoasi hieman alempana ja/tai vauvalla voi olla oma pienempi peitto, tai voit käyttää vauvalla unipussia. Perhepedissä nukkumisesta voi olla myös se hyöty että vauva syö öisin useammin ja tämäkin näyttää vähentävän kätkytkuolemariskiä. Myös Ruotsissa ollaan tultu siihen tulokseen että imetyksellä on kätkytkuolemien kannalta jonkinlainen suojaava vaikutus. Imetä siis jos voit."

 

[vierasäiskä]

En voi ottaa suosituksia enää vakavasti, kun ne muuttuu suunnilleen joka kakaran kohdalla.

Siksipä teen niin, miten itse parhaaksi nään. Parhaiten meillä nukutaan perhepedissä, en näe siinä tukehtumisriskiä, vauva ei vaivu liian syvään uneen kun on vanhemmat vieressä, ja imettäminen on helppoa. Uskon myös että se läheisyys on lapselle hyväksi. Eikä minun tarvitse nousta kertaakaan yössä ylös.

 

[leijona-76]

Ja yhtäkaikki, ei oo olemassa ainoaa oikeaa tapaa. Yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle. Kunhan kaikki nukkuvat. Turha pelotellakaan ketään sillä että ei opi omaan sänkyyn jne, moni on oppinut kuitenkin. Vauvat ovat yksilöitä tarpeineen. Suunnitella ei kannata etukäteen tarkkaan vaan kannattaa kattoa millanen tulokas on.

 

[jlk]

Itse myös ajattelin, että lapseni nukkuvat pinnasängyssä ja sillä siisti. Noh, kyllähän esikoinen hetken nukkuikin, mutta huomasin sen perhepedin helppouden ja siihen se jäikin sitten nukkumaan. Kuopus nukkuin alusta lähtien meidän sängyssä, päivällä nukkuu pinniksessä.

Mä en kyllä tiedä miten voisin litistää vauvaa, yleensä öisin herään siihen että olen liikkunut toiselle puolelle sängyä ja mies meinaa tippua omalta puolelta alas.