Mulla oli TAAS vaikea yö... Mut se kummasti parani aamuyötä kohen. En tiä edes olinko herreillä vai oliko tuo nyt unta, todelta se tuntu kuitenki. No jos se oliki unta, niin siinä unessa mie heräsin ja kattelin ympärille, mies nukku, kissat oli hereillä kuitenki. Toinen vaelteli levottomana ympäri makkaria ja mauku.
Ja sitte mie aloin erottaa ääriviivat, minun sängyllä istu joku. Tuntu semmonen lämmin energia, tai henkäys, en ossaa selittää... Mut se oli äiti. Koska näin sen koko ajan paremmin. Istu siinä niissä samoissa vaatteissa missä sen viimisen kerran näin ennen ko kuoli. Istu vaan ja hymyili, mie taisin töllätä
Sitte mie ennemminki ajattelin sen sanovan, en niinkään kuullu, että kaikki mennee hyvin ja pittää lakata pelkäämästä. Ja että mulla on vielä suuria tehtäviä eessä.
Ei minua pelottanu tai mittään, mutta mie käänsin kylkeä ja pistin silmät kiinni ja nukuin tosi rauhallisesti aamuun asti... :|
Minen tiä mitä tuo nyt oli, mutta se tuntu niin hemmetin todelliselta, ei se ollu semmonen unenomanen juttu... :snotty:
Ja sitte mie aloin erottaa ääriviivat, minun sängyllä istu joku. Tuntu semmonen lämmin energia, tai henkäys, en ossaa selittää... Mut se oli äiti. Koska näin sen koko ajan paremmin. Istu siinä niissä samoissa vaatteissa missä sen viimisen kerran näin ennen ko kuoli. Istu vaan ja hymyili, mie taisin töllätä
Sitte mie ennemminki ajattelin sen sanovan, en niinkään kuullu, että kaikki mennee hyvin ja pittää lakata pelkäämästä. Ja että mulla on vielä suuria tehtäviä eessä.
Ei minua pelottanu tai mittään, mutta mie käänsin kylkeä ja pistin silmät kiinni ja nukuin tosi rauhallisesti aamuun asti... :|
Minen tiä mitä tuo nyt oli, mutta se tuntu niin hemmetin todelliselta, ei se ollu semmonen unenomanen juttu... :snotty: