Pitkähkön suhteen lopettaminen ja eron syyn ilmaiseminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Tilanteeni on siis se, että olen seurustellut viitisen vuotta erään miehen kanssa. Emme kuitenkaan asu yhdessä. Suhteemme muuttui radikaalisti viime kesänä: kriiseilin (tosin jo toista kertaa) ja päätimme (tai minä päätin ja mies seurasi) ottavamme suhteen hieman vähemmän vakavasti. Palasimme ainakin periaatteellisella tasolla yhteen syksyn kuluessa, mutta omat fiilikseni ovat olleet melko kuolleet jo neljän vuoden ajan.

Olen pysynyt suhteessa pitkälti siitä syystä, että olen yrittänyt kasvattaa joitakin tuntemuksia. Tiedän myös, kuinka paljon suhteemme merkitsee miehelle, joten en ole yksinkertaisesti raaskinut lopettaa seurustelusuhdettamme. Samalla kuitenkin tiedostan, kuinka väärin toimin ja kuinka vaikeaksi asiat näin menettelemällä teen. Kuvioihin on viimeisen neljän kuukauden aikana astunut toinen mies, jonka kanssa minulla on tiivis ystävyyssuhde, enkä periaatteen tasolla ole nykyistä seurustelukumppaniani pettynyt, mutta olen silti emotionaalisesti sitoutunut tähän uuteen miespuoliseen yksilöön.

Minun on siis pakko jättää mies, jonka kanssa olen tähän asti seurustellut. Me olemme aivan erilaisista maailmoista, emmekä jaa yhteisiä intressien kohteita: kumpaakaan ei kiinnosta toisen asiat (mies ei todennäköisesti edes tiedä pääaineeni nimeä, enkä minä pysy kartalla hänen elämänsä suhteen), eikä meillä ole keskusteltavaa. Suhteessamme on ollut paljon pettämistä (niin minun kuin hänenkin puoleltaan), konflikteja, joita on seurannut lievä fyysinen väkivalta ja koen myös joutuneeni jonkinlaisen seksuaalisen väkivallan kohteeksi, joten en näe meillä tulevaisuutta. Suurin tekijä suhteen lopettamisen kannalta kuitenkin on tämä uusi mies, jota alkaisin mielelläni tapailla tämän suhteen päättymisen jälkeen.

Olennainen kysymys on melko typerä ja yksinkertainen: Kuinka jätän miehen? En tiedä, kuinka kestän nähdä miehen musertuneisuuden ja reaktion. Minkä nimeän eron syyksi? Onko toisen miehen ottaminen puheeksi aivan ylibrutaalia?
 
Kiitos vinkeistä. Olen silti melko hukassa tämän jutun kanssa, sillä en usko miehen ymmärtävän eron syytä, mikäli aloitukseni lukisin. Hän ei näe yhtäkään perustavaa ongelmaa suhteessamme ja elää sellaisessa todellisuudessa, jossa uskoo minun vain dramatisoivan asioita.
 
Toteat, ettet näe teillä yhteistä tulevaisuutta ja/tai että haluat elämältäsi jotain muuta... ihan totuudenmukaisesti kerrot että ei nappaa enää. Mikä tuossa nyt niin vaikeaa on? Mies musertuu, mutta niin yleensä eroissa jommalle kummalle osapuolelle käy. Mistään kolmansista pyöristä ei kannata puhua, sillä musertaa vaan lisää.
 

Yhteistyössä