moi,
laitanpa minäkin tänne kuulumisiamme pitkästä aikaa. Olen kyllä käynyt lukemassa kuulumisianne melkein päivittäin. Ewan kuulumisia odotan minäkin innolla! Nyt kun on päässyt mahasta eroon, raskausaika tuntuu jotenkin tosi kaukaiselta, eikä niitä raskausoireilujakaan enää oikein muista... Suokaa siis anteeksi omanapaisuutemme.
Jaska täytti eilen täydet 4 viikkoa ja on oikein kiltti ja virkeä lapsi, silloin harvoin kun on hereillä (= n. 4h päivässä). Tarkkaa päivärytmiä ei meillä vielä ole, yleensä nukkuu yötunnit syöttöjen välissä, mutta esimerkiksi viime yönä ei halunnutkaan nukkua puolen yön syötön jälkeen. Valvottiin sitten klo kahteen. Jaska on kova syömään; painoa oli tullut lisää 12 päivässä 690 grammaa. Ensi tiistaina on 1kk neuvola ja uskoisin että 4kg on mennyt rikki. Hyvin tuntuu ottavan kiinni isompia ikätovereitaan, vaikka pienenä kirppuna syntyikin. Jaska ei oikeastaan itke muuten kuin nälkäänsä ja silloin onkin parempi että ruokaa on lähellä ja heti. Maitoa tulee hyvin; olen pumppaillut melkein päivittäin yhden yöaterian verran, jonka mieheni on sitten syöttänyt pullolla. Pullo siis maistuu yhtä hyvin kuin rinta. Ruokahetkiä on n. 2-4h välein ja hetket kestää 15-30 minuuttia. Laskin että yhtenä päivänä pari viikkoa sitten oli rinnalla yli neljä tuntia vuorokaudessa, huh.
Tänään olen lähdössä duunin grillijuhliin illaksi eli olen pumppaillut maitoa pakkaseen, jotta pojat pärjäävät kotona illan kaksistaan. Mieheni isyysloma loppuu näinä päivinä, mutta kuukauden kesäloma alkaa heti putkeen. Mulla on kieltämättä täällä tosi lokoisat oltavat; mies hoitaa ruoanlaiton, pyykit ja ruokakaupassa käynnit sekä siivouksen. Mun tehtäväksi jää vain astiapesukoneen tyhjennys. Pullojen sterilointikin on miehen hallussa. Tarjouduin tässä imuroimaan alkuviikosta (eka kerta tänä vuonna), mutta ei tarvinnutkaan; mies hoiti sen, mutta oli varmaan mielissään kun edes tarjouduin
Mies on tosi ihanasti mukana arjessa, ei ole vielä edes malttanut pitää varpajaisia. Saas nähdä miten sitten pärjätään lokakuussa kaksistaan vauvan kanssa kun mies menee töihin.
Joku oli aiemmin kysellyt matkustamisesta raskaana. Me reissattiin ahkerasti vielä raskausaikanani. Viikolla 15 oltiin Floridassa (yhteen suuntaan yhteesnä 11 h lentämistä). Lentosukat jalassa ja paljon jaloittelua koneissa ja tosi hyvin meni. Sitten viikolla 21 oltiin viikonloppu Milanossa. n. 3h lento ei tuottanut mitään ongelmia, kaupungissa tuli käveltyä paljon, joten reissun jälkeen oli vaan väsyneempi kuin normaalin kotona vietetyn viikonlopun jälkeen. Viikolla 30 alle tunnin lento Tukholmaan (voiko edes laskea ulkomaaksi). Käveltyä tuli paljon, mutta levähdyspaikkoja piti etsiä vähän väliä, jalat kun tuntui väsyvän nopeasti. Vielä yksi laivareissu viikolla 37 Tallinnaan, joka oli ehdottomasti väsyttävin matkoista. Tuli käveltyä vähän liikaa ja huilia piti puolen tunnin välein. En ihan muista mitä matkustuskysymys pitikään sisällään, mutta jotain ruokailuun liittyvää siinä oli. Söin joka reissulla melkeinpä mitä vain (paitsi tietty kiellettyjä ruokia). Näin jälkikäteen tuntuukin että ruoka oli ainoa mistä en niin hirveästi stressannut raskauden aikana. Muutenhan tuntui että on aina joku huolenaihe.
Näin jälkikäteen veikkaisin että syy jatkuvaan huoleen oli, kun vauva oli kuitenkin niin "kaukana" mahan sisällä, eikä hänen tekemisiään tai oloaan voinut itse tietoisesti kontrolloida. Nyt vauvan syntymän jälkeen on kaikesta huolestuminen melkein tipotiessään, onneksi ja ihme kyllä!
Matkustelu on meillä sen verran verissä, joten lähdetään 17.9 viikoksi Kyprokselle lomailemaan ja lekottelemaan lämpimässä. Kuumaan ilmaan Jaskakin tottui heti ensimmäisinä elinpäivinään, meillä oli pari viikkoa sisälläkin n. 30C, joten etelän helle ei varmaankaan häiritse häntä. Sisällä hotellihuoneessa on kuitenkin ilmastointi, joten siellä sentäs saa halutessaan viileämpääkin ilmaa, toisin kuin kotona helteellä.
Vielä jotain Jaskasta, ennenkuin heräilee... Vaunuilu on takuuvarma unentuoja. Ekalla vaunureissulla oli hereillä ehkä ekat 10 metriä ennenkuin nukahti ja pääsääntöisesti on nukkunut kaikkien kävelylenkkiemme ajan vaunuissa. Myös kaikki automatkat ovat sujuneet nukkuessa. Esim. matkoineen 4 tuntia kestänyt kyläily ystäväni luona meni kokonaan unten mailla, tai itse asiassa heräili n. 2 minuuttia ennen kuin oltiin kotipihassa. Sitten vaan kiireesti kotiin syömään.
Yösyötöistä; halusin ennen vauvan syntymää, että hän ehdottomasti EI nuku välissämme, mulla kun oli univaikeuksia raskausaikana. Käytäntö on kuitenkin se, että melkeinpä aina jomman kumman yösyötön jälkeen vauva jää nukkumaan väliimme, sillä noin joka toinen kerta siirto omaan sänkyyn herättää hänet ja sitten valvotaan. Kolmelta yöllä vaan ei jaksa seurustella, joten omaa laiskuuttaan sitä jättää vauvan nukkumaan siihen mihin nukahti. Ei viitsi ottaa riskiä, että vauva heräisikin siirron aikana. Omat unet ei ole ihan yhtä levolliset silloin kun vauva nukkuu välissämme, joten yritämme tässä ajan kanssa kehittää keinon miten saisimme hänet nukkumaan omassa sängyssään (ihan meidän sänkymme vieressä) koko yön.
Nyt olkkarista kuuluu örinää (kunnon herääminen kestää ensiörinöistä noin puoli tuntia), menen laittamaan d-tipat, cuplattoman ja Rela-tipat valmiiksi. Luvassa päivän tippa-annos ennen ruokailua.
Hyviä vointeja kaikille odottajille!
Joanna & Jaska 4 viikkoa
Kiitokset taannoin vertaistuesta Aikulle ja Entulle. Uskon, että tämä tästä jossain vaiheessa helpottuu. Tyttö ei edelleenkään nuku juuri ollenkaan päivisin. Valvomisenkka on 20 h putkeen. Meni tuossa tosin jo yksi viikko, jolloin otti joka päivä vähintään tunnin päikkärit joko iltasella tai aamulla. Mutta ei tietenkään sekä että