Raskaudesta kertominen muille: kauheimmat kommentit.

[Vanha kääpä]

Varmaankin ainakin vanhemmat, anopit ketkä tuollaisia kommentoi ovat kokeneet lapsensa jotenkin rasitteena eli ei niin lapsirakkaista.

Kommenteissaan pitäisi tietysti olla tahdikas. Mutta useimmat rakastavat vanhemmat toivovat lapselleen yhtä hyvää tai parempaa elämää kuin itselleen. Ja minun käsitykseni hyvästä elämästä ei ole suunnittelematon äitiys tai isyys 16-vuotiaana. Itse en olisi sellaiseen ollut valmis, enkä odottaisi lastenikaan olevan niin poikkeuksellisen kypsiä yksilöitä.

 

[Vanha kääpä]

Kivittäkää minua jos tahdotte, mutta oikeasti: ymmärrän näitä anoppien kommentteja. En minäkään riemusta hyppisi, jos pojastani alaikäisenä ja lyhyen seurustelun jälkeen, ehkä vasten tahtoaankin, tulisi isä.

Tässä kommentissa kiteytyy taas mahtavasti kyky yleistää! Anoppien kommentteja tässä ketjussa on pilvin pimein ja jos yksi kirjoittaja on sanonut alaikäisenä tulleensa raskaaksi, sä yleistät että kaikki on, kuten myös lyhyen seurustelun jälkeen ja jopa vasten tahtoaan. No huh huh! Oot aika mestari

Kukahan sen yleistyksen nyt teki

Eivät varmastikaan kaikki täällä ole teineinä lapsiaan saaneet. Mutta ehkä elämäntilanteessa ollut jotakin muuta, joka on ollut toisin kuin anoppi olisi suonut. Jokainen vanhempi varmaan toivoo lapselleen parasta, ja vanhemmat ikäluokat eivät useinkaan luota yhteiskunnan turvaverkkoon samalla tavalla kuin nuoremmat. Siksi he pitävät esimerkiksi koulutusta ja ammattia usein hyvin tärkeinä, äiti-ihmisillekin. Toisin kuin monet palstalaiset

 

[Marja]

Tulihan tuota äidiltä palautetta. Nyt viikko oltu riidoissa.

Ehkäpä ihan syystä?

Äitini on aina ollut samanlainen. Kun ei elämästäni paljoakaan tiedä, arvailee ja uskoo sitten olevansa oikeassa. Voisi sanoa, ettei tunneta toisiamme kunnolla.

Kenelle olet paksuna? joku uusi hoito vaiko muiden lapsien isä?

 

[huh]

Kivittäkää minua jos tahdotte, mutta oikeasti: ymmärrän näitä anoppien kommentteja. En minäkään riemusta hyppisi, jos pojastani alaikäisenä ja lyhyen seurustelun jälkeen, ehkä vasten tahtoaankin, tulisi isä.

En minäkään innostuisi. Onneksi sain tuon yhden teinihuitukan pois poikani kimpusta, kiimanen narttu. Tai oikeastaan poika itse lopetti ja tytöllä ikää 13vee.
Mummi kyllä olen jo monelle mutta ovat aivan aikuisia.

 

[humps]

"Miten SÄ pärjäät!!"
Kuului useamman suusta ensimmäiseksi, kun kerroin odottavani kaksosia. Esikoinen oli tuoloin 2v. Kaksosten syntymän jälkeen sain kaverilta tekstiviestin, jossa ei ollut onnittelua, mutta toivoteltiin jaksamista ja pärjäämistä

 

[Chala]

Kivittäkää minua jos tahdotte, mutta oikeasti: ymmärrän näitä anoppien kommentteja. En minäkään riemusta hyppisi, jos pojastani alaikäisenä ja lyhyen seurustelun jälkeen, ehkä vasten tahtoaankin, tulisi isä.

Tässä kommentissa kiteytyy taas mahtavasti kyky yleistää! Anoppien kommentteja tässä ketjussa on pilvin pimein ja jos yksi kirjoittaja on sanonut alaikäisenä tulleensa raskaaksi, sä yleistät että kaikki on, kuten myös lyhyen seurustelun jälkeen ja jopa vasten tahtoaan. No huh huh! Oot aika mestari

Kukahan sen yleistyksen nyt teki

Eivät varmastikaan kaikki täällä ole teineinä lapsiaan saaneet. Mutta ehkä elämäntilanteessa ollut jotakin muuta, joka on ollut toisin kuin anoppi olisi suonut. Jokainen vanhempi varmaan toivoo lapselleen parasta, ja vanhemmat ikäluokat eivät useinkaan luota yhteiskunnan turvaverkkoon samalla tavalla kuin nuoremmat. Siksi he pitävät esimerkiksi koulutusta ja ammattia usein hyvin tärkeinä, äiti-ihmisillekin. Toisin kuin monet palstalaiset

Ja mikä siinä sitten mättää kun ikää on nykymittapuunkin mukaan tarpeeksi, ollaan oltu vuosikausia yhdessä ja osa niistä jopa naimisissa, koulutus löytyy ja duunit, sitten tulee se kauan kaivattu ja yritetty lapsi jota on anopinkin puolelta kyselty jo monta vuotta, mutta silti ei kelpaa vaan pitää töksäyttää jotain ilkeää? Ihanko siinä vain äiti ajattelee poikansa parasta?

Mä en vaan ihan ymmärtänyt mistä sä revit tuon teini-yleistyksen, sellaista kun tästä ketjusta ei pystynyt mitenkään vetämään. Vai kommentoitko vain viimeisten kommenttien perusteella? Joillekin ihmisille ei vain koskaan mikään kelpaa vaikka juuri sitä olisivat itse toivoneet, mutta onneksi kaikkia ei tarvitsekaan yrittää miellyttää. On se vaan silti kohtuullisen syvältä saada elämän iloisimpaan asiaan erittäin negatiivista kommenttia lähimmiltä ihmisiltä. Toivoisi että se 'kaiken kokenut' anoppikin osaisi joskus sensuroida itseään..

 

[Peppari]

"No vituttaako" kysyi äitini, vastasin että aluksi vitutti muttei enää.
Sisko kysyi että tottakai sä abortin teet.
Lapsen isä, ootko varma että se on mun.
No yksinhän minä sen tein, kuten toisenkin, mutta siihen ei oikein kukaan sanonut mitään.
Paitsi sisko että kai sä abortin teet, vai meinaatko ryhtyä äidiksi. Ei tarvinnut ryhtyä kun oli jo ennestään 10v lapsi.

 

[Rouva sh-op 22v]

Tästä tokasta kummitätini haukkui minut idiootiksi ja luuseriksi ja kuinka pilaan elämäni tekemällä lapsia nuorena kun ei ole vielä ammattia ja opinnot kesken eikä ole kunnon hyvä palkkaista työtä, uutta auto, omakotitaloa yms. yms. yms. Siin äsivussa haukkui mun äidin, veikat, siskon, iskän... Esikoisesta tajus sillon olla hiljaa ja tokas vaan et hän pitää mölyt mahassa mut nyt ei sit osannu olla hiljaa ja välithän siinä meni. Harmi sinänsä kun kummi oli mulle pienenä läheinen.

 

[df]

Mun äiti kertoi tekevänsä mulle ebortin jos tulen raskaaksi ja kun äiti vois vaikka sen tehdä... Kesti kauan ennen ku uskälsin ja sen jälkeen oltiin puolivuotta riidoissa.. Kerroin raskaudesta viestillä eikä vaan pidetty mitään yhteyttä sen jälkeen (

 

[vieras]

Kun kerrottiin anopille että toinen lapsi on tulossa, ei onnitellu tai sanonu meille mitään, vaan sanoi säälien mein koiralle et ei susta sit kukaan kerkee huolta pitää...

 

[elora dana]

Kauheita kommenteja

 

[kolmen äiti]

On kauheita kommentteja, meillä ei mitään tuollaista. Tosin kun kerroin työpaikalla, että meille tulee viiden vuoden sisällä kolmas lapsi, eräs tokaisi, että ettekö te osaa ehkäistä... no, vitsinä otin.
Ystäväni odotti aikoinaan varatulle miehelle lasta (nyt jo iso ja hieno poika), ja kun onnittelin häntä vauvasta, hän purskahti itkuun - olin kuulema eka onnittelija niistä noin 20 ihmisestä, jotka asiasta olivat kuulleet. Kyllä joskus pitäisi vähän teeskennellä ja onnitella, vaikkei siltä tuntuis - minusta kyllä tuntui, tiesin, että kyllä se nainen pärjää ja selviää vaikka sen miehen kans kävis vaikka miten.

 

[näin]

'itsepähän kakarasi hoidat'
---ja vittu..
niin olen hoitanutkin että ei tarvi mummin vikistä miksi ei mun lapsia saa hoitaa..
tosin 300km välimatka voi tehdä tehtänsä
Ja ei ole hoitanut päivääkään mun lastani eikä tarvi hoitaa

 

[vieras]

Ainut vähän ihme kommentti oli mun pomolta, joka tosi (teko)sympaattisesti halasi, ja sanoi,
"Voi että, oliko se vahinko?"
Minä siihen, että no ei tietenkään, onhan me yritetty jo monta vuotta,
ja tämä siihen tokaisi, että ajattelin vaan kun noin vanhana lasten teon aloitatte.
Olin silloin 30 v...
Teki mieli pamauttaa turpaan siinä hormoonihöyryissäni kun sihisin.

 

[vieras]

no noikin kommentoinnit riiippuu varmasti ihan tilanteesta. Jos on ikä sopiva, parisuhde kunnossa ja pitempiaikainen, ei ole tyyliin kuudes lapsi, on koulutusta ja työtä, niin tuskin tulee ihmisiltä kuittailuja.

Joskus ne kuittailut tulee ihan aiheesta.

Niinpä...

 

[Essie]

"Ja sinähän et sitä lasta saa pitää. Joko teet abortin tai se lapsi otetaan heti synnytyksen jälkeen sulta pois."

 

[Gloria Mundi]

Kerroin aidille. Aiti sanoi : aha.
Eika sanonut mitaan muuta.

 

[nosesee]

miesystäväni mummo ja isä olivat abortin kannalla , isä järkyttyi ja äiti pomppi kattoon, oli edes yks joka oli innoissaan kaverit usko vasta sitten raskauden kun maha alkoi tavalla kasvaa.. :'D

 

[feger]

Mie en vaan ole ulkoisesti äitiainesta muiden mielestä.
Siksi kommentit on myös sitä luokkaa.
'Oliko se vahinko?' 'Onnea, vai onko se onnea?'
Nämä kommentit ei sentään ihan lähipiirin suusta kuultuja ole.

 

[toinen näkökulma]

Pahimmat kommentit tulivat ihan vierailta ihmisiltä. Esim neuvolatäti on moneen otteeseen muistuttanut mua "siitä toisesta vaihtoehdosta" nuoren ikäni takia (olin 18, kun aloin odottaa esikoista), vaikka nimenomaan painotin lapsen olevan suunniteltu ja odotettu. :headwall:

 

[Pink Poodle]

Esikoista kun odotin ja kerrottiin anopille ja appiukolle oli appiukon kommentti että vielähän se kerkeää mennä kesken :headwall:

 

[Huspati Huta]

"Kesken se menee kuitenkin"

 

[Lokki]

Kivittäkää minua jos tahdotte, mutta oikeasti: ymmärrän näitä anoppien kommentteja. En minäkään riemusta hyppisi, jos pojastani alaikäisenä ja lyhyen seurustelun jälkeen, ehkä vasten tahtoaankin, tulisi isä.

mitäs jos vaan kertositte niille pojillenne miten niitä vauvoja tulee
? miespuolisen vehkeisiin se estävä kumikerros yhä yleisimmin puetaan :kieh:

 

[vieras]

ensimmäisestä ei sanoneet mitään,mutta äiti osoitti mieltä koko raskausajan ja haukkui sukulaisille minua laiskaksi ja työtävieroksuvaksi,kun jäin kolme viikkoa ennen äippälomaa sairaslomalle,kun issias vaivasi niin etten kävelemään päässy.

toisesta eivät sanoneet mitään,mutta kolmatta aloin odottamaan niin aborttia höpöttivät pitkään anoppi ja äitini.nyt mummeille niin rakas 2v,tekisi jopa mieli sanoa että miten te niin rakastatte kun tappaahan se olisi pitänyt.

anoppi suutahti kun kerroimme neljännestä ja äitini ei oikein sanonut mitään.yhdestäkään ei ole onnitteluja kuulunut.

äitini kuvittelee (eilen taas huomasin) että kaikki on vahinkoja ja patistaa steriilisaatioon.kolmatta kun odotin niin koko raskausajan vaan jauho että pitää putket katkaista.joku sopiva hetki tulee (paljon porukkaa) niin tokasen äidille että kyllä nämä kaikki on rakkaudella tehty eikä vahingossa niin kuin luulet.

 

[piina]

Kun kuopuksen raskaudesta kerroin, suurinosa kysyi suoraan heti kättelyssä, että oliko vahinko. Noh, en mä ottanut nokkiini ja tuttunikin tiesivät, että multa voi asiaa suoraankysyä.