Rehellisesti: pelkäätkö yhtään raskausaikaa/synnytystä??

[kiukau]

Niin moni asia voi mennä pieleen ja ei voi tietää etukäteen tuleeko synnytyksessä joku hätätilanne. Pelkäätkö edes vähän miten sinun tai vauvasi käy vai oletko ihan täysin luottavaisin mielin?

 

[kökköliini]

toisen odotus opetti sen että yllätyksiä voi tulla, odotusta saattaisin pelätä mutta synnytystä en oleikinä pelänyt enkä pelkäisi nytkään jos suunitteltaisiin kolmatta.

 

[-ii]

Mulla meni kaikki niin synnytyksessä (kapea lantio, hätäsektio) kuin lapsen terveydessäkin (5 viikkoa meilahdessa, 2x leikkaus) perseelleen, ettei mitään tommosta osannut edes pelätä... Kotiutus synnytyssairaalasta 10h sektion jälkeen,niin pääsi lapsen perään helsinkiin.. Tässä ehkä syy, miksi minun perheeni jää yhden lapsen suuruiseksi. Pikku-ukolla, kohta 1v6kk, ei mitään lääkityksiä ym. vaan kaikki kunnossa, mutta kyllähän tuosta tietty jännitys jää...

 

[Katylina]

En omalla kohdallani. Mitä on tullut netistä luettua, tulee hetkellinen ikävä tunne, mutta ei se peloksi jää. Muutenkin on vähän vaikea kuvitella, miksi joku haluaisi lapsia, jos pelko on niin ylivaltainen ja jatkuvasti läsnä. Voisi sitä kuvitella että niitä asioita ajattelisi mahdollisesti ennen raskautta, ei vasta raskaaksi tullessa, jos lasta on yritetty.

 

["vieras"]

En pelkää. Olen aina osannut ajatella, ettei se asia pelolla parane. Esikoinen syntyi imukupille, jouduimme melkein hätäsektioon. kaksi raskautta ja synnytystä sen jälkeen ja kerran vielä sen kaiken haluaisin kokea.

 

["siri"]

Kyllä pelkään.molempia ja aivan helvetisti! Ei ole suurempaa menetystä kuin oma lapsi,joten on syytäkin pelätä ja olla nöyränä.

 

[maitovara]

Ensimmäisellä kerralla en osannut pelätä, mutta p*skat meinaa tulla housuun jo ajatuksestakin, että joskus kokisi sen raskaushelvetin uudestaan.

 

[Akaatti]

Pelkään, vaikka en ole edes koskaan ollut raskaana.
Raskausajan pelot:
- raskausarvet
- hallitsematon lihominen
- pahoinvointi
- kaiken maailman vuodot ja muut sivuoireet
- hiustenlähtö
- ihon huonominen
- linea negra

Synnytyksen pelot:
- kipu
- repeytyminen
- oma vammautuminen
- lapsen vammautuminen/kuolema
- henkilökunnan virheet
- puudutuksen loppuminen sairaalasta
- alatiesynnytykseen joutuminen ja synnytyksen epäonnistuminen niin, että joutuu hätäsektioon

 

[Moraalinvartija]

Kyllä se pelko on käynyt välillä mielessä, etenkin kun ensimmäisen lapsen kanssa käytiin aika kriittisillä rajoilla. Kuitenkin myöhempinä odotusaikoina sitä kai mieli on suojannut itseään, ja ikävät ajatukset on ollut helppo työntää taka-alalle. Lähinnä aina jälkeenpäin mietityttänyt kovasti.
Mutta vastaus kysymykseen: kyllä olen pelännyt.

 

["Joojoo"]

Kolmatta ei tule mutten uskaltaisikaan. Synnytystä en pelkäisi vaan raskautta... Ovat olleet hankalat ja kuopuksen terveyden tilassa raskaus aikana epäselvää. Syntyi kuitenkiin terveenä... Murtaen usko, että kahden terveen jälkeen kolmas sitä olisi. Sen verran sukurasitteena sairautta.

 

[Anatolia]

En mä oikein osaa pelätä.

Vaikka olenkin kiusallisen tietoinen siitä, että mikään ei ole varmaa, mistään ei saa takuuta. Eikä se synnytykseen lopu; kyllä niitä kätkytkuolemiakin tapahtuu, ja ns. terveenä syntyneet vauvatkin voi 1-vuotiaana olla hyvinkin sairaita taaperoita. Pitää vaan olla ajattelematta liikaa.

 

["kisse"]

En raskautta pelkää, vaikka se onkin usein epämiellyttävää kaikkine vaivoineen. Synnytys pelottaa koska molemmat aiemmat ovat olleet äärimmäisen kivuliaita, mutta en minä sitäkään viitsi etukäteen kauheasti miettiä.

 

["Kumikameli"]

Raskautta pelkään, en synnytystä. Raskaudet (kaksi kpl) olleet hankalia todella rankan pahoinvoinnin, älyttömän kipeiden liitoskipujen kanssa yms. Niin se rajoittaa meidän lapsiluvun tähän kahteen. Jos raskaudet olisivat olleet helppoja voi olla että lisää lapsia tulisi meille. Nyt en edes uskalla ajatella kolmatta raskautta, koska tuo edellinen oli niin kamala, en meinannut päästä liikkumaan puolenvälin jälkeen kun liitoskivut olivat niin pahat.

 

[eiikinäenään]

kyllä kyllä

 

[häh]

Mitä pelottavaa on linea negrassa!?

 

[Anatolia]

Mitä pelottavaa on linea negrassa!?

Niinpä

Sehän lähtee poiskin.

Mutta...jotkut on sellaisia, että ne traumatisoituu jo etukäteen ihan kaikesta.

 

[häh]

Niinpä

Sehän lähtee poiskin.

Mutta...jotkut on sellaisia, että ne traumatisoituu jo etukäteen ihan kaikesta.

Se on jotenkin surullista. Jää elämä elämättä kun kaikkea vaan pelkää ja stressaa..

 

[Akaatti]

Mitä pelottavaa on linea negrassa!?

Se on ruma ja ällöttävän näköinen, eikä ole kaikilta kyllä lähtenyt kokonaan.

 

[Akaatti]

Se on jotenkin surullista. Jää elämä elämättä kun kaikkea vaan pelkää ja stressaa..

Minusta synnytyksen pelkääminen on ihan tervettä.

 

[jassåå]

en pelkää mitään... ja esim linea negraa mulla ei ole tullut kummassakaan raskaudessa(kun jonkun mielestä se on niin ällöttävä)- kaikille sitä ei tosiaan vaan tule.

 

["Joo"]

Pelkään. Synnytys pelottaa, vauva perätilassa vieläkin rv 34. Tai no oikeastaan en ole varma, kumpaa pelkään enemmän, synnytystä vai sektioon joutumista. Ennenaikaiset supistuksetkin pelottivat välillä, nyt eivät enää niin paljoa. Ainoa mikä huolestuttaa, on se että joutuisin vuodelepoon. Esikoinen vasta 1v3kk ja miehellä olisi tosi vaikeaa saada töitä järkättyä vielä kuukauden ajan...

Ensimmäistä odottaessa en tainnut ymmärtää pelätä oikein mitään. En tiedä uskaltaisinko kolmatta kertaa, ensin pelätä että menee kesken ja sitten kaikkea muuta. Hassua, koska muuten en jaksa oikein stressata mistään muussa elämässä...

 

[Phoebsi]

Pelkäsin molemmilla kerroilla. Toista kun aloin odottaa, pelkäsin hetken ihan hirveästi myös raskaanaoloa. Synnytyksestä mietin, että siihen on moni kuollut

 

[foodia]

Omasta puolestani en pelkää, lapsen puolesta kyllä pelkään.

 

[,,.,,]

Juuh... kaikki pelottaa....

Ensimmäinen raskaus vuosien yrittämisen jälkeen päättyi hätäsektioon. Selvisimme molemmat hengissä kuin ihmeen kaupalla.

Tämän jälkeen neljä keskenmenoa hyvin eri vaiheissa raskautta. Yhdellä kerralla keskenmeno johti kaavintaan, sillä verenvuoto oli hallitsematonta...

Kakkosen synnytyksessä kaikki oli vielä kaoottisempaa kuin ykkösen, joten meinasimme todella mentettää henkemme - molemmat... Olen suunnattomattoman onnellinen, että minulla on kaksi hengissä olevaa lasta, ja olen myös itse hengissä.

 

[Akaatti]

Se on jotenkin surullista. Jää elämä elämättä kun kaikkea vaan pelkää ja stressaa..

Se, että pelkää synnytystä, ei tarkoita, että pelkäisi kaikkea muuta. Minulla on synnytyspelko, mutta ei esimerkiksi lentopelkoa, autopelkoa jne.