Tohtori Pilissä oli eilen aiheena lasten liikalihavuus. Haastateltiin perheitä, joissa on lihavia lapsia, ja tutkittiin heidän ravitsemustaan.
Yksikin äiti selitti, että viettää tyttärensä kanssa laatuaikaa elokuvien parissa aika ajoin, ja ei raaski kieltää lapselta popcornia koska leffa ja popcornit kuuluvat yhteen, tms.
Dr Phil ja paikalla ollut lasten ravitsemuksen asiantuntija totesivat, että normaalisti terve (normaalipainoinen) lapsi voi huoletta syödä joskus sokerimuroja aamiaiseksi, tai vetäistä pikaruokaa nassuun, eikä hän siitä liho tms. Mutta liikalihava lapsi ei voi niin tehdä.
Täysin ristiriidassa siis palstalla alituiseen viljellyn "Saa lihava lapsikin joskus herkutella"- väitteen kanssa. Väitteen, joka otetaan esiin joka kerta kun joku on nähnyt lihavan lapsen Mäkkärissä tai ostamassa perhepussin sipsejä itselleen. Ainahan se on sen lapsen ainoa herkkupäivä kuukaudessa, tms.
Nyt voitte vapaasti haukkua läskirasistiksi jne, mutta minusta lääkärin kommentti siitä, että lapsensa liikalihavaksi syöttäminen on pahoinpitelyä, oli täysin asiallinen. Siinä vaarannetaan lapsen fyysinen terveys ja mielenterveys myös. Totesivat myös, että ei lapsi synny himoitsemaan roskaruokaa, sokeria, hiilareita, vaan perhe opettaa heidät sellaisiksi. Ja jos halutaan muutosta, niin koko perheen pitää muuttua. Ja että moni perhe väittää lapsensa syövän ihan normaalisti ja liikkuvan, mutta totuus on ihan toinen.
Tärkein kohta minusta oli se, että jos lapsella on joku sairaus tai aineenvaihdunnan ominaisuus joka vaikuttaa painon kerääntymiseen, niin sitä suurempi merkitys on oikealla ravinnolla ja liikunnalla. Ei siis voi ratsastaa "se syö samaa kuin me muutkin ja on silti lihava vaikka me vanhemmat ja sisarukset ollaan hoikkia"- kortilla.
Vaikka en olekaan erityinen Dr Phil-fani, niin joskus siinä on täyttä asiaa.
Yksikin äiti selitti, että viettää tyttärensä kanssa laatuaikaa elokuvien parissa aika ajoin, ja ei raaski kieltää lapselta popcornia koska leffa ja popcornit kuuluvat yhteen, tms.
Dr Phil ja paikalla ollut lasten ravitsemuksen asiantuntija totesivat, että normaalisti terve (normaalipainoinen) lapsi voi huoletta syödä joskus sokerimuroja aamiaiseksi, tai vetäistä pikaruokaa nassuun, eikä hän siitä liho tms. Mutta liikalihava lapsi ei voi niin tehdä.
Täysin ristiriidassa siis palstalla alituiseen viljellyn "Saa lihava lapsikin joskus herkutella"- väitteen kanssa. Väitteen, joka otetaan esiin joka kerta kun joku on nähnyt lihavan lapsen Mäkkärissä tai ostamassa perhepussin sipsejä itselleen. Ainahan se on sen lapsen ainoa herkkupäivä kuukaudessa, tms.
Nyt voitte vapaasti haukkua läskirasistiksi jne, mutta minusta lääkärin kommentti siitä, että lapsensa liikalihavaksi syöttäminen on pahoinpitelyä, oli täysin asiallinen. Siinä vaarannetaan lapsen fyysinen terveys ja mielenterveys myös. Totesivat myös, että ei lapsi synny himoitsemaan roskaruokaa, sokeria, hiilareita, vaan perhe opettaa heidät sellaisiksi. Ja jos halutaan muutosta, niin koko perheen pitää muuttua. Ja että moni perhe väittää lapsensa syövän ihan normaalisti ja liikkuvan, mutta totuus on ihan toinen.
Tärkein kohta minusta oli se, että jos lapsella on joku sairaus tai aineenvaihdunnan ominaisuus joka vaikuttaa painon kerääntymiseen, niin sitä suurempi merkitys on oikealla ravinnolla ja liikunnalla. Ei siis voi ratsastaa "se syö samaa kuin me muutkin ja on silti lihava vaikka me vanhemmat ja sisarukset ollaan hoikkia"- kortilla.
Vaikka en olekaan erityinen Dr Phil-fani, niin joskus siinä on täyttä asiaa.
) tai pikkujouluissa joulutorttua. 