V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Molemmat kuuluvat ryhmään neurologiset häiriöt ja ovat sukulaisia. Mutta ei kuitenkaan voi puhua samasta oireyhtymästä
Selityksenä hänen harvinaiseen älykkyyteen oli AD/HD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö
- Viestiketjun aloittaja LisaMarie
- Ensimmäinen viesti
Molemmat kuuluvat ryhmään neurologiset häiriöt ja ovat sukulaisia. Mutta ei kuitenkaan voi puhua samasta oireyhtymästä
N
Näin justiinsa
Vieras
E
ei voi
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Molemmat kuuluvat ryhmään neurologiset häiriöt ja ovat sukulaisia. Mutta ei kuitenkaan voi puhua samasta oireyhtymästä
olla totta... varsinaisia lääkäreitä liikkeellä
O
olisiko niin
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Ettei jokaista pilkkua tarvitse nusasta? Pointti ei ollut siinä.
AUTISMIN KIRJO
Autismiin liittyviä neurobiologisia häiriöitä:
HFA (High Functioning Autism) tarkoittaa hyvällä tasolla toimivaa autistia. HFA henkilöillä on yleensä paremmat toiminnalliset kyvyt kuin muilla autisteilla. He ovat haaste kuntoutukselle, sillä heillä on runsaasti orastavia taitoja, joita kehittämällä he voivat selviytyä odotettua paremmin yhteiskunnassa. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä onko HFA ja Asperger yksi ja sama asia. On mahdollista, että henkilöllä diagnosoidaan HFA varhaislapsuudessa mutta Aspergerin syndrooma myöhemmin.
Aspergerin syndrooma eli oireyhtymä (AS) on neurobiologinen (aivoperäinen) keskushermoston häiriö. AS oireyhtymään liittyvät vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet, pakonomainen tarve luoda rutiineja ja poikkeavuus kielellisessä ja ei-kielellisessä kommunikaatiossa. Rutiineissa pitäytyminen sekä vuorovaikutuksen ja kommunikaation pulmat vaikeuttavat selviytymistä arkipäivän tilanteissa. Henkilöillä, joilla on AS oireyhtymä, on yleensä jokin erityinen kiinnostuksen kohde tai harrastus, johon liittyvää yksityiskohtaista tietoa heidän on helppo oppia ja muistaa. AS-oireyhtymän syyt ovat vielä epäselvät. Ne saattavat olla perinnöllisiä, sikiökaudella aiheutuneita tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta syntyneitä. Usein myös lähisukulaisilla on havaittavissa samankaltaisia AS:lle tyypillisiä piirteitä. Kouluikäisillä esiintyvyys on noin 3-4 jokaista tuhatta lasta kohti. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä.
ADD (Attention Deficit Disorder) on biologisperäinen sairaus, joka on usein perinnöllinen. ADD:ta aiheuttavat myös hapenpuute ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. ADD:n tyypillisin oire on keskittymisvaikeudet silloin, kun henkilö ei ole motivoitunut asiaan. Mieli harhailee, jalat ja kädet liikehtivät levottomasti ja paikoillaan istuminen on vaikeaa. Taudin kuvaan kuuluvat myös aloitekyvyttömyys, apatia ja harkitsemattomat teot sekä asioiden jatkuva lykkääminen. Tehtävistä suoriutuminen saattaa olla vaikeaa, vaikka älykkyydessä ei olisikaan mitään vikaa. Tavaroiden kadottaminen ja myöhästely ovat tavanomaisia, koti saattaa olla sekaisin ja laskut hoitamatta. Opinnot jäävät monesti kesken, työssä on jatkuvasti vaikeuksia ja ihmissuhteet ovat myrskyisiä. Myös erilaiset riippuvuudet ovat ADD-ongelmaisilla tavallisia. ADD:ta sairastavissa on kahta päätyyppiä. Toinen tyyppi on inattentiivinen ja sisäänpäinvetäytynyt, toinen impulsiivinen ja hyperaktiivinen.
TOURETTE (Gilles de la Touretten) on neurologinen oireyhtymä, jolle on ominaista toistuvat ja tahdosta riippumattomat liikkeet (tics) sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset Häiriö alkaa lähes aina lapsuudessa tai nuoruudessa. Häiriö tavallisesti pahenee nuoruusiässä ja jatkuu usein aikuisiällä. Usein motoriset nykimisoireet kehittyvät ennen äänellisiä. Äänioireet ovat usein monimuotoisia räjähdysmäisiä toistuvia ääntelyitä, rykimisiä ja murahduksia, joihin saattaa liittyä säädyttömiä sanoja tai lauseita. Pakkoliikkeisiin voi kuulua mm. silmien räpsytystä, toistuvaa kurkun puhdistusta (äännähtely), nuuskimista, käsivarren liikuttelua, potkuliikkeitä, olkapäiden nykimistä tai hyppelyä. Stressi pahentaa oireita ja oireet häviävät unen aikana. Miehillä tourette on 3 tai 4 kertaa yleisempi kuin naisilla.
Autismiin liittyviä neurobiologisia häiriöitä:
HFA (High Functioning Autism) tarkoittaa hyvällä tasolla toimivaa autistia. HFA henkilöillä on yleensä paremmat toiminnalliset kyvyt kuin muilla autisteilla. He ovat haaste kuntoutukselle, sillä heillä on runsaasti orastavia taitoja, joita kehittämällä he voivat selviytyä odotettua paremmin yhteiskunnassa. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä onko HFA ja Asperger yksi ja sama asia. On mahdollista, että henkilöllä diagnosoidaan HFA varhaislapsuudessa mutta Aspergerin syndrooma myöhemmin.
Aspergerin syndrooma eli oireyhtymä (AS) on neurobiologinen (aivoperäinen) keskushermoston häiriö. AS oireyhtymään liittyvät vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet, pakonomainen tarve luoda rutiineja ja poikkeavuus kielellisessä ja ei-kielellisessä kommunikaatiossa. Rutiineissa pitäytyminen sekä vuorovaikutuksen ja kommunikaation pulmat vaikeuttavat selviytymistä arkipäivän tilanteissa. Henkilöillä, joilla on AS oireyhtymä, on yleensä jokin erityinen kiinnostuksen kohde tai harrastus, johon liittyvää yksityiskohtaista tietoa heidän on helppo oppia ja muistaa. AS-oireyhtymän syyt ovat vielä epäselvät. Ne saattavat olla perinnöllisiä, sikiökaudella aiheutuneita tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta syntyneitä. Usein myös lähisukulaisilla on havaittavissa samankaltaisia AS:lle tyypillisiä piirteitä. Kouluikäisillä esiintyvyys on noin 3-4 jokaista tuhatta lasta kohti. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä.
ADD (Attention Deficit Disorder) on biologisperäinen sairaus, joka on usein perinnöllinen. ADD:ta aiheuttavat myös hapenpuute ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. ADD:n tyypillisin oire on keskittymisvaikeudet silloin, kun henkilö ei ole motivoitunut asiaan. Mieli harhailee, jalat ja kädet liikehtivät levottomasti ja paikoillaan istuminen on vaikeaa. Taudin kuvaan kuuluvat myös aloitekyvyttömyys, apatia ja harkitsemattomat teot sekä asioiden jatkuva lykkääminen. Tehtävistä suoriutuminen saattaa olla vaikeaa, vaikka älykkyydessä ei olisikaan mitään vikaa. Tavaroiden kadottaminen ja myöhästely ovat tavanomaisia, koti saattaa olla sekaisin ja laskut hoitamatta. Opinnot jäävät monesti kesken, työssä on jatkuvasti vaikeuksia ja ihmissuhteet ovat myrskyisiä. Myös erilaiset riippuvuudet ovat ADD-ongelmaisilla tavallisia. ADD:ta sairastavissa on kahta päätyyppiä. Toinen tyyppi on inattentiivinen ja sisäänpäinvetäytynyt, toinen impulsiivinen ja hyperaktiivinen.
TOURETTE (Gilles de la Touretten) on neurologinen oireyhtymä, jolle on ominaista toistuvat ja tahdosta riippumattomat liikkeet (tics) sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset Häiriö alkaa lähes aina lapsuudessa tai nuoruudessa. Häiriö tavallisesti pahenee nuoruusiässä ja jatkuu usein aikuisiällä. Usein motoriset nykimisoireet kehittyvät ennen äänellisiä. Äänioireet ovat usein monimuotoisia räjähdysmäisiä toistuvia ääntelyitä, rykimisiä ja murahduksia, joihin saattaa liittyä säädyttömiä sanoja tai lauseita. Pakkoliikkeisiin voi kuulua mm. silmien räpsytystä, toistuvaa kurkun puhdistusta (äännähtely), nuuskimista, käsivarren liikuttelua, potkuliikkeitä, olkapäiden nykimistä tai hyppelyä. Stressi pahentaa oireita ja oireet häviävät unen aikana. Miehillä tourette on 3 tai 4 kertaa yleisempi kuin naisilla.
K
kiilusilmä
Vieras
Adhd ja asperger ei niinkään ole samanlaisia, mutta add ja asperger kyllä risteää... Joskus voi olla jopa vaikeaa erottaa, mitkä piirteet johtuvat add:stä ja mitkä aspergerista. Lisäksi joidenkin assien kohdalla MF-lääkitys auttaa oloon.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Molemmat kuuluvat ryhmään neurologiset häiriöt ja ovat sukulaisia. Mutta ei kuitenkaan voi puhua samasta oireyhtymästä
Näinpä se on. Puhutaan Autismin kirjosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Autismin_kirjo
ADHD:n ja Aspergerin lisäksi siis tuohon kuuluu Tourette ja autismi itse tietty.
Alkuperäinen kirjoittaja olisiko niin:
???
Ei ole olemassa mitään tavallista ADHD/ADD henkilöa sen enempää kuin yleensäkään "tavallista henkilöä". Yksilölliset erot on suuria.
On olemassa stereotypioita siitä, millainen addi on, mutta stereotypiat syntyy ääri-ihmisistä, harva addi oikeasti on sellainen, suurin osa on jotain mahdollisten ääripäiden väliltä.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja olisiko niin:
Pointti on siinä, että minulla ei ole aavistustakaan minkälainen on normaali henkilö. Vaimoni saattaa olla, mutta en tunnista piirteitä mitkä tekevät hänen normaaliksi. Samasta syystä minun on vaikea vastata luonnekysymyksiin, kun niissä ei ole ankkuria mitta-asteikolle.
P
Pointti ei ollut kenenkään
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
normaaliudessa tai keskivertoihmisissä. Vaan lasten todellisissa ongelmissa, joista merkittävä on oppimiskyvyn ongelmat. Ei todellakaa ylivertainen älykkyys, kuten joku nyt haluaa asian nähdä.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Pointti ei ollut kenenkään:
Minun lapsellani on kaikki kohdat WISC testissä joko yli ikätason tai samaa luokkaa. Silti hänellä on vaikeuksia koulussa, suurimmat ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Oppimiskyvyssä ei ole ongelmia, vaan hän pärjää keskivertoa paremmin tiedollisissa aineissa.
V
vieras
Vieras
N
Niin
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
näitäkin on, mutta edelleen ikäväkyllä suurimmalla osalla kohtaamistani lapsista ei ole näin "hyvin"... se oli se ainoa pointti.
No toihan on luonnolloista. Ei inattentiivista kohtalaisesti tai hyvin koulusa pärjäävää lasta diagnosoida ennen kuin aikuisena. Ei hän aiheuta häiriötä, joten hänellä ei ole ongelmia :|Alkuperäinen kirjoittaja Niin:
Vanhemmat vei mut yläasteella yksityiselle kilpirauhas kokeisiin, koska edes niihin en päässy kunnan kautta, kun eihän mussa ollu mitään vikaa...Diagnosi tuli sitten 3-kymppisenä kun elämässä oli asioita, jotka lisäsi paineita ja kaikki itseään ruokkivat epäonnistuminen-turhautuminen-lisäepäonnistumista-kehät oli lopulta johtanu siihen, että pahimmillaan mä en pystyny pelamaan 3-vuotiaille tarkoitettua pleikka pelejä
Hyvin monella addilla paineet liää oireita. Ne, joille oppiminen on vaikeaa, turhautuvat jo koulussa ja oireet lisääntyy ja heidät löydetään ajoissa, muut joutuu selviämään epämääräisten "en ole tavis" olojensa kanssa ties kuinka kauan.
Voi vitsi, mihinköhän mut sitten kategorisoidaan? Mä olen tunnistanut itsessäni ainakin AD/HD:n, Aspergerin sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön piirteitä... Voinko mä olla noita kaikkia?
Alkuperäinen kirjoittaja Swing:
Kaksisuuntainen ja ADHD menee helposti sekasin. Samanmoista aaltoilua, eli joskus menee aivan sika hyvin ja kaikki onnistuu, ja kohta taas mikään ei onnistu. Ennen omaa ADHD-diagnosia tätä bipolaarisuutta epäiltiin minullakin.
A
adhd
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Niin no:
Itse jouduin aikoinaan jälki-istuntoon noin 150 kertaa vuodessa.
Silti myöhemmin yliopiston ovet avautuivat ihan vain kokeeseen menemällä ilman lukiota tai muuta sen kummempaa.
Sanoisin, että peruskoulu on perseestä. Vapaaehtoiseen toisen asteen kouluun en edes kuvittelisi sopeutuvani, mutta yliopistomaailma on kuin luotu ylivilkkaille vaelteleville haahuilijoille.
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
AD/HD-ihmiseksi muakin on joskus leikillä sanottu, mutta jaksan kyllä mainiosti keskittyä siihen mikä mua kiinnostaa (mikä taas viittaa Aspergeriin), mutta eikös se ole ihan normaalia?
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:No toihan on luonnolloista. Ei inattentiivista kohtalaisesti tai hyvin koulusa pärjäävää lasta diagnosoida ennen kuin aikuisena. Ei hän aiheuta häiriötä, joten hänellä ei ole ongelmia :|
Vanhemmat vei mut yläasteella yksityiselle kilpirauhas kokeisiin, koska edes niihin en päässy kunnan kautta, kun eihän mussa ollu mitään vikaa...Diagnosi tuli sitten 3-kymppisenä kun elämässä oli asioita, jotka lisäsi paineita ja kaikki itseään ruokkivat epäonnistuminen-turhautuminen-lisäepäonnistumista-kehät oli lopulta johtanu siihen, että pahimmillaan mä en pystyny pelamaan 3-vuotiaille tarkoitettua pleikka pelejä
Hyvin monella addilla paineet liää oireita. Ne, joille oppiminen on vaikeaa, turhautuvat jo koulussa ja oireet lisääntyy ja heidät löydetään ajoissa, muut joutuu selviämään epämääräisten "en ole tavis" olojensa kanssa ties kuinka kauan.
Mä sain diagnoosin n. 19 vuotiaana kun menin masennustani hoidattamaan ja oli pieni epäilys adhd:sta itselläni kun asiasta olin lukenut...
Lapsena en ollut rasavilli, mitään vikaa ollut muiden silmiin kuin että hieman vaikea keskittyä joihinkin asioihin mutta se nyt on normaalia.
Ala-asteella koulu sujui hyvin, ylä-asteella alkoi mennä huonommin mutta selvisi kunnialla läpi. Amiksessa iskikin ongelmat päälle eikä mulla vieläkään ole yhtään loppuun vietyä koulutusta, neljää eri alaa olen kyllä kokeillut
Joka tapauksessa kun kouluelämään taas joskus palaan ja löydän mikä kiinnostaa niin lääkitys ym. on apuna joten uskon selviäväni tällä kertaa loppuun asti
Alkuperäinen kirjoittaja Swing:
No kuuleppa. ADHD jaksaa keskittyä vain siihen, mikä oikeasti kiinnostaa. Aspergeriin viittaisi se, että olisit vain yhdestä asiasta äärettömän kiinnostunut, jopa niin kiinnostunut että elämääsi ei oikein muuta mahdukkaan.
ADHD:een kuuluu myös se, että jos jokin ei kiinnosta, niin siihen ei oikein mitenkään pysty silloin keskittymään. Ei vain onnistu.
Alkuperäinen kirjoittaja Swing:
Noin mieskin koitti mun lääkärille selittää, että addi piirteet on ihan normaaleja kaikilla, mutta lääkäri suvaitsi olla sitämieltä, etä toisilla niitä on niin paljon, ettei se enää ole normaalia ja kyllä ylikeskittyminen on myös ADHD-piirre.
http://adhd-aikuiset.org/
Tuolta löytyy ihan varteenotettavat testit.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Swing:
Maallikko ei voi erottaa ADD:tä ja aspergeria, ellei asperger ole todella selvä. Edes psykologi ei siihen pysty, vaan koulutettu neurologi.
