Suuret tuloerot

[sara]

niin, jos rahoista noin kovasti pidetään kiinni, yhdyn edelliseen, jokainen vain huolehtikoon omista tarpeistaan omien taitojensa mukaan, niin syömisessä kuin siivouksessa ja kaikessa muussa, paitsi että käytänössä se ei tarkoita enään avo/avioparia vaan kämppiksiä. eli edelleen toistan itseäni: jos kaksi ihmistä asuu (pysyvästi tarkoituksena?) yhdessä, pitäisi rahojenkin olla kohtuudella yhteisiä, ainenkin niin että elintaso on sama molemmilla, vai ajakoon rikas nainen bemarillaan ja köyhä mies 70-luvun ladalla...

 

[entäs jos]

Puikahti vain mieleen, että entäs jos 'miehesi' on laskenut niin, että hän pääsee vähemmin kustannuksin, kun antaa sinun asua talossaan ja hoitaa lapsen ja hänet itsensäkin siinä ohessa, kuin niin, että sinä olisit eronnut ja hän olisi joutunut maksamaan sinulle lapsen elatusmaksua. Eikö sen suuruus määräydy nimenomaan lapsen isän tulojen mukaan?
Se olisi joka tapauksessa huomattavasti suurempi summa kuukausittain kuin mitä hän nyt kertomasi mukaan käyttää varojaan teidän hyväksenne.

 

[Rikasrakas]

Miehelläni on toinen sijoitusasunto omissa nimissään, mutta yhteinen kotimme on meidän molempien nimissä. Se asia on vain jäänyt jotenkin hoitamatta, mutta emmeköhän senkin laita yhteiseksi omaisuudeksi jossakin vaiheessa. Se asunto oli mieheni opiskeluasunto ja vain jäi hänen nimiinsä.

Tulevaisuudessa, toivottavasti ei pian, tulen perimään ainoana lapsena melkoisen omaisuuden vanhemmiltani ja sen aion jakaa puolisoni kanssa. Meillä ei ole avioehtoa eikä tule. Piste! Jos minä kuolen ennen miestäni, hän saa kaiken.

Kenelle minä omaisuuteni antaisin? Valtiolleko? Tottakai haluan, että rakkaimmalla ihmiselläni on tulevaisuus turvattu kuolemani jälkeen ja niin mieheni toivoisi minullakin olevan.

 

[Tepa]

Totta kai. Jos ei huolehdi vaatteistaan tai ruuastaan niin kulkekoon likaisissa vaatteissa ja syököön ulkona tai olkoon syömättä.

 

[Vaimo0405]

Kuolema on eri asia kuin ero, eli senkin olemme hoitaneet avioehdolla.

Lähinnä halusin itse varmistaa sen, että jos minä jätän mieheni, ei kenelläkään ole nokan koputtamista siihen, että haluan hyötyä ja ryöstää mieheni.
Toki mieheni kuollessa (edellyttäen tietysti, että minulla ei ole osaa eikä arpaa siihen...) minä perin sen, mitä sillä hetkellä on perittävää, mikäli meillä ei ole lapsia.

Olen ehkä ollut liiankin varovainen (ja joidenkin mielestä tyhmä, koska en halua siinäkään tapauksessa mitään, jos mieheni jättää minut), mutta vältetäänpä ainakin ilkeät spekulaatiot ja veriset riidat erotapauksessa.

 

[Inhorealisti]

Joku kommentoi ehdottamaani avioehtoa. Aivan, alkuperainen kirjoittaja ei ole naimisissa, vaikka heilla on yhteinen lapsi. Kysymys kuuluukin, kannattaisiko olla, jos talous huolestuttaa?

Toisekseen korvaani sarahtaa aina ehdotus kotitoiden hinnoittelusta. Taytyy muistaa, etta nainen tekee kotitoista puolet itselleen. Paljonko toisen puolen arvo mahtaisi olla? Esimerkiksi voisin ottaa kaverini, kiireisen ja patalaiskan sinkkumiehen.

Hanen luonaan kay kodinhoitaja kerran viikossa. Tekee viikkosiivouksen, pyorayttaa samalla pari koneellista pyykkia, silittaa, hoitaa viherkasveja ja mita milloinkin 8 tunnin ajan. Itsestaan siliavia paitoja ei tarvitse silittaa ja astianperukone tiskaa. Kaikki kotityot veroineen ja sotuineen n. 200 euroa viikossa. Alle tonnin kuussa siis.

Otan ilomielin kaikkien naisten vihat niskaani vaittaessani, etta minulla menee enemman rahaa vaimoni elattamiseen, vaikka han kay puolipaivatoissakin. Ja mika on kirjoitukseni pointti? Se, etta rakkaudesta puolisoaan tukee mielellaan. Jos haluaa vain talouskoneen, kannattaa se palkata. Seksin tai synnyttamisen hinnoittelun luulisi jo naisista itsestaankin olevan perin vasenmielinen ajatus...

 

[Inhorealisti]

Unohdinpa viela korjata pari keskustelun harhakasitysta. Ensinnakin avoliiton aikana on elatusvelvollisuus, joka tosin paattyy erilleen muutettaessa, kuten paasaantoisesti avioliitonkin ollessa kyseessa. Tosin missaan ei sanota, millainen puolison elintason tulisi olla.

Toisekseen eron sattuessa lapsenelatusmaksu maaraytyy lapsen tarpeen, ei etavanhemman tulojen perusteella. Riitatilanteita varten on tilastoja ja taulukoita. Niilla rahoilla ei lahivanhempi juhli, vaikka lapsen isa olisi millainen kroisos. Turha on riitatilanteessa oikeudessa sanoa, etta lapsen pitaisi edelleen pystya asumaan Westendissa, jos aidin rahat riittavat Jakomakeen.

Onko laki ja sen tulkinta oikeudenmukainen, onkin aivan toinen juttu. Sitapaitsi monet velvollisuudentuntoiset etavanhemmat maksavat enemman lapsen kuluja kuin lakisaateinen minimi edellyttaisi.

 

[sinkkumies35]

Mistäköhän moiseen johtopäätelmään tulit. Asialla ei ole mitään tekemistä vaatteiden kanssa. Ihmiset saavat mielihyvää erilaisista asioista ja toisille shoppailu ja uudet vaatteet ovat juuri sitä. Joku toinen käy kauneushoidossa tai vaikkapa kylpylässä. Itsestään hyvinkin epävarmat ihmiset pystyvät kohentamaan oloaan tällaisilla pienilläkin asioilla. Ehkä tärkeää tuossa on se hyväntekemisen kierre. Kun nainen kokee olevansa kaunis, hän hehkuu sitä ihanasti ympärilleen tartuttaen sen muihin. Mulle tulee hyvä mieli ja muistan kehua naistani ja taas seuraavalla hän viitsii laittautua, kun tietää saavansa minulta enemmän huomiota. Mielentilastahan tuossa on kyse, aivan kuin, että kuinka usein olette nähneet ruman morsiammen. Kyllä se suuri onnen hetki saa ihmisen näyttämään kauniimmalta.

 

[auroora]

Rakas inhorealisti, mihin unohdit lastenhoidon hinnoittelun. Paljon maksaa lapsen kanssa käveleminen yö yön jälkeen kun korvaan koskee, tuleeko siitä äidille sunnuntai yö lisät. Vai mitä mahtaisi ulkopuolelta palkattu ihminen veloittaa vrt. kotitalouskone - lastenhoitokone?. Minulla itselläni on kolme lasta, yksi liikuntavammainen, olen hoitanut kodin,lapset,miehen firman kirjanpidon ja pitänyt oman työni. Olin tosin kotona ""makaamassa"" 3 vuotta hoitovapaalla nuorimmaisen jälkeen.
Olen sen verran realisti vaikken inho, että pidän puoleni. Mieheni hankkii 3-4 kertaa enemmänkuin minä, mutta muistutan häntä kyllä tosiasiasta, että ilman minua ja panostani perheeseen näin ei todella olisi.Ei hän olisi pystynyt keskittymään ja panostamaan työhönsä jos en minä olisi pitänyt huolta kaikesta muusta.

 

[Inhorealisti]

Arvon ""Auroora"": Minusta omien lastenhoito on eri asia. Jos lastenhoito tuntuu hinnoiteltavalta tyolta, niita ei kannata tehda. Aivan, lapset ovat yhteisia. Niinpa kannattaakin etsia mies, joka haluaa kantaa niista vastuunsa. On sitten pariskunnan yhteinen paatos, missa suhteessa hoivallinen ja taloudellinen vastuu jaetaan. ""Vahinkoraskaudella"" (Huomaa lainausmerkit) aidiksi tulleiden ei kannattane hintalaskelmia tehda. Yksinhuotaja haviaa aina taloudellisesti, vaikka henkisesti voittaisikin.

Kun nyt kuitenkin muistutit, voisin jatkaa aloittamallani linjalla. (Sanottakoon kuitenkin, etten oikeasti ajattele nain, tama on enemmankin piruilua.) Paljonkos se lapsenhoito ymparivuorokautisessa paivakodissa maksaa? Riippuu tietenkin palkasta ja maksuluokasta, mutta halvemmaksi sekin tulisi kuin Elleissa enemman tai vahemman tosissaan vaadittu aidinpalkka...

 

[hauska jako]

Kiitos, kun oikaisit tuon tiedon, josta olinkin epävarma. Siis po. elatusmaksun suuruus ei määräydy maksajan varallisuuden eikä tulojen mukaan.

 

[minä]

minun tietääkseni se kyllä juuri määräytyy toisen puolen, tässä tapauksessa siis isän tulojen mukaan. sitten on myös köyhyysraja, eli jos isän tulot alle sen, sossu maksaa vähittäis elatusmaksun erotuksen.

 

[hauska jako]

Mulla oli vain sellainen luulo, että elatusapua maksavan tulot vaikuttaisivat elatusavun suuruuteen, kun kirjoitin aikaisempaa viestiäni tähän ketjuun, mutta oletin, että inhorealistille asia on paremmin tiedossa. Nyt sinä olet minun alkuperäisellä kannallani. Tiedätkö asian varmasti?
Vaikka minulle asia ei ole ajankohtainen eikä tulekaan, niin olisi kuitenkin toisten lukijoitten vuoksi hyvä saada oikea tieto.

 

[hauska jako]

Huomasin nyt, että olin kirjoittanut viestin nimimerkkikohtaan 'entäs jos', jossa pähkäilin elatusavun suuruutta.

 

[yks]

KÄSITTÄÄKSENI elatusmaksu menee niin, että ensin selvitetään lapsen tarve (elintaso).

Ensin siitä vähennetään lapsilisät. Sen jälkeen elatusmaksu jaetaan maksettavaksi vanhempien tulojen suhteessa. Tässä tietääkseni otetaan huomioon myös mahdolliset velat ja vain todelliset tulot huomioidaan. (Esim. yrittäjät pystyvät kikkailemaan kirjoittamalla itselleen pienen palkkatodistuksen.) Lähivanhemman ei tietenkään tarvitse itselleen maksaa, vain etävanhempi maksaa.

Näin siis usein, mutta ei tietenkään aina.

Joskus elatusta jaetaan vielä suhteessa siihen, miten lapsi viettää aikaansa vanhempiensa luona.

Jos on kaksi lasta ja lapset tasaisesti molemmilla vanhemmilla ja tulotkin suurinpiirtein samat, voidaan sopia, että kumpikaan ei maksa kummallekaan elatustukea, jos lapsista toinen on toisen vanhemman lähihuolloissa ja toinen lapsi toisella vanhemmalla.

Lastenvalvoja yms. pitää huolen siitä, että elatusta ei sovita lasten edun vastaiseksi liian pieneksi, vaikka se sopisi lähivanhemmalle.

Ilmeisesti ylärajaa ei ole, jos toinen haluaa maksaa.

Aina löytyy poikkeuksia, joissa elatus on sovittu jotenkin toisin, mutta jos molemmat puolisot ovat siihen tyytyväisiä, eikä se ole vastoin lapsen etua, niin se on käytännössä sallittua.

 

[hauska jako]

Kiitos, yks, seikkaperäisestä selvityksestä. Muutkin kannanottosi olen lukenut mielenkiinnolla, kun olen huomannut, että kirjoitat asiantuntevasti.
Paljonhan näissä aloituksissa on provoja tai niin paljon tosiasioiden liioittelua, että joku ap. tulee kirjoittaneeksi vähän tuskastuneena omasta tilastaan 'puoliprovon'.
On kuitenkin mielenkiintoista jatkaa keskustelua siten kuin tilanne olisi senkertaisen aloittajan kertomuksen mukainen. Elämä on hyvin kirjava joka tapauksessa. Olen vasta-alkaja näissä keskusteluissa, ja minulle on jäänyt tapa vastailla useammalla nimimerkillä, aina vähän aiheen mukaan.
Nyt hyvää yötä!

 

[näin menee]

Tässäpä vielä suora copy yksinhuoltajaliiton sivuilta, josta myös nim. yks ilmeiseti oli vastauksensa muokannut.
Laskinpa oman lapseni elatuksen suuruuden tuon kaavan mukaisesti, koska ex-mieheni (tai oikeastaan hänen uusi vaimonsa) aina jaksaa rutkuttaa, kuinka isä mukamas maksaa aivan liian paljon elatusmaksua. Nooh, lopputulos oli n. 7 euroa liikaa, että se siitä!

----------------------------------------------------------------

Pitkään oli voimassa prosenttisääntö: muualla asuva vanhempi maksoi 10-15 % bruttoansioistaan ensimmäisestä lapsesta ja muista hieman vähemmän. Joissain tapauksissa on elatukseksi laskettu 20 % nettoansioista. Näitä malleja käytetään useiden kuntien sosiaalitoimessa edelleen, koska lainsäädäntö antaa heikosti ohjeita siitä, miten elatusmaksu pitäisi laskea. Samasta syystä sosiaalitoimen (lastenvalvojien) laskutavat vaihtelevat eri kunnissa ja kaupungeissa ja jopa oikeusistuinten elatustuomioiden voi sanoa olevan ""arpapeliä"". Prosenttisäännöt eivät perustu lakiin, mutta eivät ilmeisesti ole lain vastaisiakaan.

Laissa lapsen elatuksesta korostetaan lapsen elatuksen tarvetta.. Lapsi kuluttaa yksinhuoltajaperheessä keskimäärin 450 euroa kuukaudessa, kahden vanhemman perheessä 500 euroa kuussa. Mistä ero johtuu? Lapsen tarpeessa ei ole eroa, mutta kulutuksessa on, yleensä elatusmaksut ovat liian pienet ja lähivanhemman ansaintamahdollisuudet heikenneet, joten yhden vanhemman perheen lapsen kulutus jää alle kahden vanhemman perheen lapsen kulutuksen.

Lapsen tarve vaihtelee iän, asuinpaikan, harrastusten, terveydentilan, perheen aiempien kulutustottumusten ja monien muiden seikkojen myötä. On huomioitava myös hänen laskennallinen osuutensa talouden menoista, esim kotivakuutuksesta, yhtiövastikkeesta, vuokrasta, jne, ei siis vain hänen henkilökohtaisia menojaan. Näiden huomioimisesta ei ole olemassa yhtenäisiä ohjeita.

Kun lapsen elatuksen tarve on arvioitu, siitä vähennetään lapsilisän osuus. Yksinhuoltajakorotusta ei vähennetä, koska se kuuluu lain mukaan lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle. Loppuosa jaetaan vanhempien nettotulojen mukaisessa suhteessa.

Esimerkki: Lapsen kulutus 400 e/kk. Lähivanhempi-äidille jää verojen jälkeen käteen 1000e. Tapaajavanhempi-isälle jää verojen jälkeen käteen 2000 e. Vanhempien nettotulot ovat siis yhteensä 3000, josta äidin osuus 1/3 ja isän osuus 2/3.

Lapsen kulutuksesta vähennetään lapsilisä 100 e / kk, jää katettavaksi 300 euroa. Äidin osuus 100 e (1/3). Isän osuus 200 e (2/3) = elatusmaksun suuruus.

On kyseenalaista onko oikein, että lapsilisä näin jakaantuu sekä tapaajavanhemman että lähivanhemman kesken, kun sitä lain mukaan pitäisi maksaa talouteen, jossa lapsi asuu, eikä jakaa eri talouksien kesken. Tämä on kuitenkin vallitseva laskutapa.

Nettotuloihin ei lasketa päivärahoja eikä matkakuluja, mutta asumistuki lasketaan. Asuntolainakulut ja tietyt välttämättömät kulut vähentävät elatuskykyä. Kohtuuttomia lainoja ei kuitenkaan huomioida, lapsia ei pidä laittaa maksamaan elatusvelvollisen ylisuurta kulutusta.

Elatusapua määrättäessä otetaan myös huomioon kuinka paljon lapsi viettää aikaansa vanhempiensa luona. Myös lapsen kanssa asuvan elatusosuutta vähentää hänen tekemänsä lähes päivittäinen hoivatyö.

Keskimääräinen elatusapu on noin 126 euroa/kk Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja saa pienen elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.

Lapsen elatusavusta ei lähihuoltaja voi luopua etukäteen. Jos tällaisen sopimuksen on allekirjoittanut, niin se on suoraan lain nojalla pätemätön. Sen sijaan jälkikäteen lähihuoltaja voi lapsen puolesta luopua elatusapusaatavista, jos hän katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.

Sivun alkuun
Kertasuoritteinen elatusapu

Joissakin tapauksissa on kätevää maksaa elatusapu tai osa siitä kertasuoritteisena. Tässäkin kannattaa kuitenkin miettiä ensin kullekin lapselle kuukausierä. Tämä kerrotaan jäljellä olevien elatuskuukausien määrällä ja lisäksi vielä diskontataan esim. 12 kk euribor-korolla, koska tähän elatusapuun ei tule indeksitarkistuksia. Jos lähivanhempi on omaisuuden osituksessa saamassa tasinkoa elatusapuvelvolliselta voi joskus olla hyvä kuitata se tällaisella kertasuoritteisella elatusavulla. Käytä aina asianajajan apua kun harkitset kertasuoritteista elatusapua.
------------------------------

 

[auroora]

Inhorealistille.
Siinähän se asian ydin on, jos ja kun lapsia saa, he ansaitsevat ja tarvitsevat vanhempiensa huolenpidon ja rakkauden ja ainakin toiselta vanhemmalta enemmän hoivaa,kun lapsi on pieni, ympärivuorokautista.Kyllä sen voi laskea, mutta silloin pitää tietenkin laskea ne oikeat, todelliset kulut. Päivähoito tai laitospaikka maksaa moninkertaisesti sen, mitä käyttäjä joutuu siitä maksamaan. Yhteiskunnalle ympärivuorokautinen hoitopaikka maksaa todella paljon, luvut löytyvät kyllä netistä, en jaksa etsiä. Kulut tulevat nyt esille, kun vanhusten määrä lisääntyy. Mutta voihan lapset ja vanhukset hoitaa vaikka itänaapurin malliin, kadulle vaan, toivottavasti meidän yhteiskuntamme ja arvomme eivät muutu näin koviksi vaikka veronmaksajien määrä vähenee.

 

[yks]

""näin menee""

Hassua, että arvelet minun muokanneen yksinhuoltajaliiton tekstiä. Ensinnäkin, koska mistään en vastaustani tarkistanut, kirjoitin siihen ""käsittääkseni"". Kirjoitin siis ihan mutu tuntumalla, siitä, mitä olen mistäkin kuullut tai lukenut.

Jos olisin käynyt yh-liiton sivuilla, olisi tietenkin ollut näppärämpää copy-pastata se tänne niinkuin sinäkin teit

Lapsilisä on tarkoitettu lapsesta aiheutuviin ylimääräisiin menoihin, joten siksi on luonnollista, että molemmat vanhemmat, joille tulee kuluja, siitä myös hyötyvät. (Loputhan maksetaan elatuksena)

Kun luin laittamasi ohjeet, huomasin suuren epäkohdan. Asumistuki otetaan tuloina huomioon (tätä en tiennyt), mutta oman asunnon velat menoina.

Tämähän käytännössä tarkoittaa sitä, että köyhempi, joka saa asumistukea, joutuu suhteessa maksamaan enemmän elatusta kuin varakkaampi, jolla on varaa jopa säästää omaan asuntoon ! Tämä on selvä epäkohta.

Olen itsekin yh ja lasten kulutaulukon sain suoraan lakitoimistosta (tosin lähde oli jostain vastaavasta yksin- ja yhteishuoltajien liiton laskelmasta)

Minä tein laskelmat ja koska lasten isä ne hyväksyi, se vahvistettiin. Meillä molemmat maksavat saman verran.

Tämäkin on kyseenalaista:
>>""Lapsen tarve vaihtelee iän, asuinpaikan, harrastusten, terveydentilan, perheen aiempien kulutustottumusten ja monien muiden seikkojen myötä.""

Sillä eihän lapsi voi harrastaa haluamaansa harrastusta (ehkä ei ole varaa) , jos lapsi ei ole aloittanut sitä ennen eroa ja sitä otettu huomioon. Vanhemmiten harrastukset voivat myös muuttua.

 

[gf]

Ymmärrän närkästyksesi ja tyytymättömyytesi. Sinun rahasi menevät peruselämiseen eikä säästöön jää mitään etkä myöskään pysty kartuttamaan itsellesi omaa omaisuutta. Toisaalta harvalle opiskelijalle kertyy mainittavampaa määrää säästöjä vai kuinka?
Tilannettanne mutkistaa se, etteä ette ole avioliitossa, joka ainakin jossain määrin toisi sinulle turvaa eron sattuessa mahdollisesti kohdalle.
On täysin oikein, että miehesi hoitaa asuntolainansa yksin, asuntohan on hänen.
Minusta teidän tulisi jakaa yhteiset menot (=lapsen vaatteet+ varusteet, päivähoito, ruoka, yhteiset vapaa-ajan kukut (=perheen yhteinen lomamatka esim.) tulojenne suhteessa. Silloin osallistuisitte molemmat kykyjenne mukaan perheen yhteisten menojen kattamiseen.
Bensa käyttämääsi autoon? Jos sinä maksat kun ajatkin?
Sinun asumiskulusi? Korvautuvatkohan ne sillä, että teet suurimman osan kotitöistä?
Teillä on aika lailla erillistä tuo rahankäyttö - ehkä olisi syytä pitää perheneuvottelu. Erillinen rahankäyttö on tietysti sitä tasa-arvoa, mutta teidän tapauksessanne suuret tuloerot kalvavat liikaa.

 

[näin menee]

""yks""

Eipä tuo nyt niin hassua olisi, vaikka olisitkin faktatietoja ko sivuilta hakenut ja sitten lyhentänyt ne omannäköiseksi. Mikä siinä muuten on, että ihan simppeleitäkin asioita arvuutellaan täällä elleissä, eikä haeta sitä fakta tietoa esim googlettamalla.. vähemmän se veisi aikaa, kuin kysely elleissä tyyliin ""miten haen eroa"", ""mitenkä tasinko lasketaan"". ym.

Epäkohtia on todella paljon elatus,-lapsilisä, -äitys ja ylipäätänsä kaikissa raha-asioiden laskutavoissa. Kaikkia näitä voisi remontoida, mutta sehän ei onnistu niin kauan kun eduskuntaan valitaan mikkoja ja halmeita ym tyhjänpäiväisiä suunsoittajia.

Ap:lla tuntuu olevan ihan hyvin pullat uunissa, ainakin taloudellisesti. Enpä ymmärrä, mistä ""kitinä"" johtuu?

 

[tuki]

Niihin asioihin, jotka koskevat omaa elämääni ja ovat minulle tai läheisilleni tärkeitä, haen faktatiedot muualta, mutta jos kommentoin Ellien keskusteluissa toisten viestejä joskus jopa hupaisaan tapaan, en todellakaan katso tarpeelliseksi sitä varten etsiä faktatietoa googlettamalla tai muuten.
kommentoimisiin 'näin menee' -tuki-

 

[näin menee]

Kommenttien anto ja neuvot ovat kaksi eri asiaa. En minä ainakaan lähtisi antaman neuvoja asiasta, josta en tiedä mitään, kommentoida kyllä saatan.
Esim. jos joku kysyy, paljonko maksaa maitolitra, niin mitä järkeä on alkaa arvuuttelemaan, että ""ehkäpä euron tai kaks, saattaa olla halvempikin tai kalliimpi"". Tällaiset asiat selviää netistä faktatietoina. Siihen taas, mikä on oikeudenmukaista kenellekkin, tai onko joku asia niin tai näin, ei löydy absoluuttista totuutta, vaan siinä voipi sitten jokainen kommentoida oman mieltymyksensä mukaisesti.

 

[yks]

""näin menee"",

Ei tietenkään ole hassua se, että hakee netistä tietoa, vaan se, että sinä luulet tietäväsi, mistä minä olen tietoni hankkinut

Lakipykäliä sinne sinunkin lähteeseen on kopioitu... eli faktatiedot voivat olla täysin samat, vaikka en ole koskaan sivuilla käynytkään.

Faktatietoa löytyy netistä kyllä, mutta jos ihmiset täällä kyselevät, niin kyllä muidenkin esimerkeistä ja kokemuksista voi olla heille hyötyä. Kuten sanottu, elatusmaksuissakin on pääsäännöt ja poikkeuksia. Jonkun kertomuksesta kysyjä voi löytää sellaisen tiedon, mitä googlettamallakaan ei löytyisi, sillä jos jotain asiaa ei tiedä, ei sitä ehkä osaa etsiäkään.

Edes lakimiehet eivät osaa aina neuvoa kaikkia seikkoja tai unohtavat niitä kertoa, jos ei osaa itse kysyä...

>>""En minä ainakaan lähtisi antaman neuvoja asiasta, josta en tiedä mitään, kommentoida kyllä saatan.""

Jokainen, jonka lapset saavat elatustukea, omaa jonkinlaisen omaan kokemukseen perustuvan tiedon asiasta, kuten moni muukin. Siksi sitä on turha alkaa googlettamaan, jos haluaa täällä toista neuvoa.

Minä yritin kirjoituksessani viestittää, että on olemassa erilaisiakin ratkaisuja, enkä välttämättä itse tiedä niitä kaikkia (mutta jonkinlainen yleiskäsitys aiheesta on).

Esimerkkini eivät välttämättä ole valtavirran ratkaisuja, siksi epävarmuutta tuova lisämääre ""käsittääkseni"". (Koska joku muille tavanomainen seikka olisi voinut asiasta puuttua.)

En siis arvuutellut ratkaisuja, vaan laitoin kokoelman sellaisista seikoista / vaihtoehdoista, mitä tiesin olevan ja mitä sillä hetkellä tuli mieleen.

Muuten olen kanssasi samoilla linjoilla, myös ap:n suhteen !

 

[yks]

""hauska jako""

Kiitoksia palautteesta !

Hauska välillä lukea tällaisiakin kommentteja