Syyskuun odottajia.....? Huhuu? :) 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Masi*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En ole ehtinyt kirjoitella, käyn vain välillä lueskelemassa kuulumisianne. Mulle ei kuulu mitään ihmeellistä, selkä on kipeä mutta toistaiseksi jaksan töissä.

Iiris marsmars lääkäriin! Ei kuulosta hyvältä. Miehesi on ihan oikeassa, että nyt sun pitää saada levättyä loppuraskautta ja vauva-aikaa varten. Tsemppiä ja paranemista!

kukka 26+0
 
Kiitos myötätunnosta, tässä alkaa jo elämä voittamaan.:) Saan kyllä mun mittapuun mukaan erittäin hyvää palkkaa tästä työstä, ja työtä tehdään tällä alalla enemmän elämäntapana kuin pelkkänä työnä, ja hiljaisina aikoina päivät onkin sit lyhyitä. Olen tottunut tähän jo opiskeluaikoina niin, että tiesin mitä tää on, omat rajat vaan tuli nyt vastaan ihan yllätyksenä. Meillä kuitenkin on kieltämättä työolosuhteissa isoja puutteita, joihin esimies ei ole reagoinut. Olen vienyt asiat eteenpäin työkavereiden kanssa, ja siksikään en halua kertoa mitä työtä teen, koska tässä tulee todennäköisesti olemaan vähän hässäkkää.

Lääkäriaika on varattuna, ja aloitan työt ensi viikolla vanhalla osastolla. Loppuviikon saan tässä löhöillä, ihanaa...Mutta se mun navasta. Ei vaan viitti täällä tosielämässä valittaa, kun mies on muutenkin ollut meistä kahdesta vähän huolissaan. Sitä ruikuttaa sit netissä.:P

Tuo 4D-ultra kyllä kiinnostais jatkuvasti enemmän. Mut eikös vauva ole jo niin iso, että siinä nähdään vaan aina osa kerrallaan? Näittekö kaikki kasvonpiirteet ja ilmeetkin?

Tässä pitäis nyt niitä rattaita alkaa ostelemaan. Ainoa, mitä nyt niistä tiedän, on että koiran kanssa kävellessä vaunujen pitää olla niin jämyt, että jos koira vetäisee johonkin suuntaan, niin vaunut ei kääntyilis kovin helposti. Kuulemma joissakin on kääntyvät etupyörät, jotka ois muuten kätevät, mutta vissiin tässä tapauksessa ei kaikkein parhain vaihtoehto. No niin, mulle tuli nyt päikkäriaika, hyvää tiistaita kaikille syysmammoille!

 
IIris kyseli noista rattaista ja mielestäni ei-kääntyvät etupyörät on kyllä ehdottomat jos enemmän lenkkeilee. kauppakeskus käytössä taas on helpompi mutkitella hyllyjen välissä kääntyvillä etupyörillä. esikoisen matkarattaat on olleet tosi vähällä käytöllä juuri noiden jalkakäytävän reunojen yli venkuroimisen takia. ostettiin ne alunalkaen siihen käyttöön että on autolla helppo viedä ne tarhaan ja sitten tarhasta kotiin työntää noilla keveillä rattailla, mutta useammin tulee otettua mukaan ne "oikeat" rattaat joissa ei venkuroivia pyöriä ole ja muutenkin jouset on paremmat.

minä kävin tänään neuvolalääkärillä ja siellähän tytteli tyytyväisenä imi peukaloa. oli raivotarjonnassa ja painoa nyt 1130g. huomasin vanhasta neuvolakortista, että esikoispoikaa odottaessa sf-mitta oli näillä viikoilla pari senttiä enemmän kuin nyt. ja its as samaa on sanoneet muutkin, että poikavatsa on isompi.

kohdunkaulan pituus oli lyhentynyt ja lääkäri olisi kirjoittanut sairaslomaa - kun on vielä noita suppareitakin ollut niin, että töissä olen pariin kertaan etsinyt sohvan jonne pääsee selälleen laukaisemaan supistusta. ei ne kivuliaita ole, mutta ikävältä tuntuu kun ei oikein voi istuakaan kunnolla kun on vatsa niin pinkeänä. pitänee vain ottaa rauhallisesti ja hoitaa nämä jäljellä olevat 5 työpäivää kunnialla loppuun. sitten alkaakin jo kesäloma ja siitä heti perään mammis sitten elokuun alussa.

onko muuten kenellekään vielä tullut äitiyspakkausta? laitoin oman hakemuksen menemään työnantajalle jo kuukausi sitten eikä ole kuulunut mitään sen jälkeen.

sanni-77 rv 27
 
Tänään ois neuvolalääkäri - soittivat että ajat on vähintää tunnin myöhässä ja et uutta aikaa ois saanut vasta kolmen viikon päähän! Tässä nyt odottelen kotosalla, että ruuhka helpottuu ja pääsen lääkärille...suppareita kun on ollu ja toinen lonkka tuntuu vetelevän viimesiään - kävely, istuminen jopa väärä nukkuma-asento aiheuttaa kipua. niin ei kehtaisi kolmea viikkoa odottaa uutta aikaa. Tässä olen viikon taas lepäilly (alkaa ottamaan päähän nää ainaiset vaivat ja kykemättömyys työntekoon tai ylipäätään oikein mihinkään) ja supparit on sentään vähentyny. Tosin eilen maha oli jostain syytä ihan hillittömän kipeä, sai kaksinkerroin kävellä kun repi alavatsaa. Sen yhdistän kyllä ihan pahaan oloon, maha oli sekasin ja oksetti koko ajan :(

Mites jokos olette miten lastenvaatteita hommaillu? Mie olen innostunut nyt neulomaan ja olen väsänny villapaitaa ja pipoa innoissani muutamat kappaleet! Tykkään vähän tälläsestä "hevimmästä" joten on kiva tehdä jotain omannäköstä pikkuihmisellekin! Ompelukoneeseen en ole tarttunut, vielä :)

Mutta pitänee mennä nyt sinne lääkärille jonottamaan..kohta pitäis kuulemma päästä, mutta varaudun odottamaan joka tapauksessa!

tinttiliini+tyyppi 24+6
 
Mä just sain huuto.netistä kolme isoa vauvanvaatepakettia raahattua kotiin ja eilen vielä kävin Ideaparkin kaikki lastenliikkeet läpi, joista mukaan tarttui muutama vauvanvaate. En vain oikein tiedä, mitä kokoa uskaltaisi ostaa, kun ei yhtään tiedä, minkäkokoinen vauva on tulossa. Lähinnä olen hommannut 56-62 -kokoisia vaatteita.

Onko teillä muuten kellään tukivyötä käytössä? Onko siitä ollut hyötyä? Mä hommasin neuvolatädin kehotuksesta sellaisen, mutta en ainakaan vielä ole huomannut mitään vaikutusta.

Mukavaa viikonloppua kaikille! Me ollaan miehen kanssa menossa viikonlopuksi Heinolaan appivanhempien luo. Ajattelin, että nyt on vielä hyvä aika matkustaa, kun kohta ei kroppa enää kestä 3 tunnin bussissa istumista.

Luna rv 24+4
 
Tintiiliini; pääsithän lääkäriin sen lonkkasi kanssa? Mitä sanoivat? Mun lonkasta sanoi lääkäri, että se kyllä paranee, hermosärky voi johtua siitäkin, että kohtu painaa jotain kohtaa. Sitä lonkkaa varoessani ja nilkuttaessani vaan harmi kyllä olen ehtinyt rikkoa polvesta kierukan, ja se paranee vähän hitaammin. Mut pääasia, ettei sen kanssa nyt tarvi missään enää juostakaan, kyllä tähän normaaliin arkeen riittää vähempikin vauhti.

Kaveri muuten neuloi omalle vauvalleen sellaisen minikokoisen pääkallopipon, ja vaikka ensin tuntui, ettei pääkallot ja vauvat sovi yhteen,niin hyvinhän tuo näyttää passaavan. Aika hyvän näköistä, kun iskä ja poika mennä tohotti samanlaisissa myssyissä. :D

Luna; mulla ois tuo tukivyö, mutten ole sitä alkuaikojen jälkeen käyttänyt. Ei oikein tuntunut, että siitä on vastaavaa hyötyä sittenkään. Vatsa kun ei tunnu olevan tiellä eikä selkäkään vaivaavan. Ehkäpä tässä kohta on vatsakin niin iso, että tuolle tulee tarvetta. Kerro ihmeessä, jos huomaat että se auttaa (ja että mihin se auttaa ;), kiva kuulla kokemuksia!

Hyvää viikonloppua minunkin puolestani kaikille, ihanat ilmat tulossa!
 
Moikka kaikki!
Ai että onkin taas ollut piitkä päivä. Armas aviomieheni jäi töistä terassille mutta toiveikkaasti odottelin häntä kotiin jo alkuillasta. Olin ainakin ymmärtänyt epämääräisistä puheista, että keikka olisi tyyliin "yhdet ja kotiin".
Nämä päivät vauhtipakkauksen kanssa ovat melko uuvuttavia eikä iltaisin jaksaisi, todellakaan, panna parastaan. No, mies tulla "kompuroi" vasta kymmeneltä, juuri kun lapsukaisen nukuttamispuuhat olivat meneillään. Hänkin nukahti niiltä sijoiltaan enkä saanut senkään vertaa juttukaveria. Toisaalta olisin sortunut jäkytykseen jota en itsekään kestä kuunnella. On niin ristiriitainen fiilis tollasten iltamenemisten suhteen; pakkohan jokaisen joskus päästä päätä tuulettamaan mutta silti, argh kun viituuutttaaa... ...

On miehillä vaan niin helppoa. Itse saa toimia hautomona kellon ympäri eikä muusta osaa haaveillakaan. Tämän valtavan vatsan kanssa en etenkään jaksa tempautua enää iltaisin ystäviä tapaamaan. Jos niitä tämän erakoitumisen jäljiltä enää onkaan!
Mietin, lähtisinkö vaikka Tuska-festareille ihan piruuttani mutta en taida huvittua siitäkään. Lienee liian raisua menoa tällaiselle kalkkikselle. *naurua läpi kyynelten:)*

Lääkärissä kävin alkuviikosta ja näytti mahassa olevan kaikki ookoo. Kurkattiinpa ultralaitteellakin, vaikkei lääkäri sitä mitenkään spesifisti osannut käyttääkään.
Poitsu oli jo kääntynyt, painoa itselleni tullut 81g/vkossa ja yhteensä 6kg alusta laskettuna. Ei paha, mutta näkyy ja tuntuu tuokin. Paljonko teillä muilla on lantion seutu mureutunut raskauden myötä?

Ps. Mulla oli se kauhea iskias alusta loppuun edellisessä. Loppui sillä sekunnilla kun lapsi oli maailmassa. Ihan käsittämätön vaiva, sanon minä. 8D
 
jeps,lääkärissä käynti tuotti 2viikon sairasloman noiden supistuksien takia. Lähes järkytyin, en noin pitkää lepoa todellakaan odottanut, ajattelin että maanantaina jo töihin! Kaikki oli kyllä ihan kunnossa, ei siinä mitään, totesi vaan että on supistusherkkä ja voi johtaa ennen aikaseen avautumiseen ym. Että kai se lepo on ihan tarpeen. Lonkasta ei oikein sanonut mitään, käski levätä, ja ei kuulemma vielä tässä vaiheessa kohtu ym. voi painaa saati sitä löystyttää, varmaan sitä hermosärkyä. Perhanan kipeäksi se vaan menee..varovasti olen nyt yrittänyt sitä jumpata ja venyttää jos se vähäsen helpottais.

Tuskaan tekisi mieli itsekkin lähteä, vaan eipä täältä satojen kilometrien päästä taida jaksaa:) Ajattelin kyllä nämä lähiseudun festarit koluta, sikäli mikäli kunto kestää! Yllättäen painosta taas valitettiin, mikä pistää todellakovasti harmittamaan koska kaikki veriarvot ym sekä lapsi on kohdallaan ja olo on kuitenkin ihan pirteä - mitä se näin raskaana nyt voi olla! Tulee paha mieli kun kaveritkin jo valittaa (suoraan sanottuna syyllistää kun en sitä 20kg ole lihonnut kuten he) ja käskee pysymään paikallaan - ei edes kävellä saisi, ja väkisin olisi syötävä ja lihotettava. Neuvolatädin mielestä seuraava etappi on sairaalan sänky joka itsestäni kuulosta reilusti sanottuna yliampuvalta! Todellakaan tunne itseäni huonovointiseksi, heikoksi ja saati että ruumiin toiminnot ym olisi pielessä, terve ja hyvin voiva sekä minä ja lapsi niin kuulostaa todella kummalliselta. Eiköhän niitä ihmisiä joilla oikeasti on hätä löydy ja minä niiden paikkaa terveenä sairaalasta viemään.. Ainut "vika" on nämä supistukset, mutta ei kai niillä painon kanssa ole mitään tekemistä??

Paha mieli jäi:( Lapsi kun syntyy niin en jaksa kuulema sitten tehdä yhtään mitään ja olen heikossa kunnossa ja puolikuollut ja mistään ei varmasti tule yhtään mitään. Omasta mielestäni kun en ole sairas enkä muutenkaan heikossa kunnossa niin kyllä tuo ainainen syyllistäminen tekee pahaa..Ja edelleen ravintoterapeutti oli sitä mieltä että kaikki tarvittavat hivenaineet, kalsiumit ym. saan ruoastani että ei ole siinä mitään vikaa. Ainut vika on se etten vedä pitsaa, munkkia ym mättöä. Tuntuu vaan että teen jotenkin kaiken väärin kaikkien mielestä enkä pidä huolta itsestäni enkä lapsesta kerta en ole niitä kiloja roppa kaupalla saanut :(
 
Tinttiliini, kuulostaa ihan älyttömältä tuo sinun neuvolasi. Mikäli syöt terveellisesti, normaalisti ja riittävästi, ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Olin itsekin painoindeksin mukaan vähän alipainoinen ennen raskautta. Olen aikaisemmin kilpaurheillut ja nyt viime vuosina liikkunut melko säännöllisesti, mutta tehnyt vähän milloin mitäkin. Makeaa, karkkeja, pullaa yms. olen syönyt todella harvoin ja vähän, mutta kunnon ruokaa sen sijaan yleensä todella isoja annoksia ja enemmän kuin esim. mieheni. Lukiossa oli yleinen läppä, että söin enemmän kuin kukaan muu, mutta samalla kulutin sen pois. Olen ollut painoindeksin mukaan alipainoinen aina, eikä siihen syöminen juuri vaikuta.

Toki painon nousu on geneettistä, mutta pitkälti lihominen johtuu myös erilaisten pullien ja karkkien syömisestä, mikä itsellänikin on jostain syystä raskauden aikana lisääntynyt. Jos syöt oikeasti riittävästi ja monipuolisesti ja muutaman sata grammaa päivässä ylimääräistä sikiötä varten, tuskin mitään ongelmia tulee.

Olen huomannut, että mm. kaulan alle on kertynyt raskauden aikana enemmän tavaraa ja muutenkin olen ehkä vähän pyöristynyt. Liikunta on vähentynyt ja syön ehkä kerran tai kaksi viikossa jotain karkkia. Sokerin määrä on lisääntynyt varmasti myös, koska olen lisännyt tuoremehujen määrää ja hedelmiä vetelen nykyään melkoiset määrät päivässä. Supistusten takia olen joutunut vähentämään myös hyötyliikuntaa. Yleensä liikun kävellen esim. eri paikkoihin kokouksiin, mutta nyt bussilla. Tosin bussinkin tärinä saa supistukset aikaiseksi, joten en tiedä, onko sillä loppujen lopuksi paljon väliä. Saikun jälkeen olin 4 päivää töissä tällä viikolla ja ensi tiistaina lääkärissä kontrolli, jossa näkee, onko kohdunkaula lyhentynyt tms.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Palmuhiiri: itse en omaa kilpaurheilijan taustaa, mutta kävelen/kävelin mielelläni joka paikkaan ja hyötyliikuntaa harrastan ihan mukavasti! Enkä oikein ole mikään napostelija, makean mättäjä, joskus aina välillä tekee mieli -harvoin kylläkin.Että sellanen perusruoka, salaatti, kasvikset ja hedelmät on ollu ruokavaliona. Eli ei mielestäni mitään ongelmaa. Kulutan vaan vissiin sen mitä syön ja näin sitä "ylimääräistä" ei sitten kerry. Mutta selitä se noille neuvolan tädeille ja kavereille joiden silmissä taidan olla jonkunsortin syömishäiröinen..mutta kun olen aina syönyt silloin kun on nälkä ja nälkääni ja hyvin niin tunnen kyllä itse pärjääväni! Enkä koskaan ole ollut edes mikään anorektikonmittainen, vaikka alipainoa olikin vähän alussa.

Huojentavaa kuulla etten aivan sekaisin taida olla..itelleen tulee aina paniikki kun saa kuulla miten "huonosti" hoidan painonnousun. Varsinkin kun olen muutenkin tällänen mini-ihminen, lyhyt ja hoikka niin syyllistetään heti. Kun sitä vikaa ei missään muualla ole. Seuraava punnitus onkin juhannuksen jälkeen ja saa nähdä mitä ne tädit sitten sanoo!
 
Munanpuute sitä Tintin neuvolatätiä vaivaa! :) :)
Sen täytyy olla joku todella katkera raskaudesta laardinsa hankkinut valas kun tolla tavalla painostaa ja haluaa vetää muutkin samaan suohon. Jos tosiaan syö normaalisti ja terveellisesti, ei voi olla ongelmaa. Mitä ihmeen "ylimääräistä" muka pitäis olla?! Kyllä se nakero omansa ottaa ja äiti popsii sitten vaikka ylimääräistä rautaa jos synnytyksen jälkeen heikottaa (mua heikotti vaikka 18kg tuli lisää). Ei mun käsityksen mukaan tartte alkaa syömään kahden edestä, kuten niin vekkulisti sanotaan.
Aiheuttaa ihan turhaan pahaa mieltä toiselle, muutenkaan kun tämä aika ole aina mitään ruusuilla tanssimista.

Ps. Otitteko muut osaa siihen raskausdepis-tutkimukseen, jota aina 2vkon välein tulisi täytellä? Itse tulin osallistuneeksi. Huomaa muistiinpanoista että mieliala parempi mitä alkuviikkoina. Mukavaa.

-Weenie 26+4 (katkera punkero;)
 
En minäkään ole kuullut mistään depis-tutkimuksesta. Neuvolan kauttako sait tietää?
Älä tinttiliini välitä, eiköhän tärkeintä ole, että voit hyvin ja vauva voi hyvin. Mulla taas ei ympärillä näytä mitään muita äitejä olevankaan, kuin niitä jotka on lähteneet laitokselta laihempina kuin ennen raskautta, ja siihen tässä pitäis itse kunkin kuulemma pyrkiä. Serkkukin on ison pesueen äiti, eikä edes loppuraskaudesta ole painanut kuin hiukan yli 50 kiloa, ja kaikki paino on ollut vaan vauvasta. En muista että häntä ois ikinä kiusattu asialla, neuvolassa, joten taitaa riippua terkkaristakin tuo asia.

 
Tinttiliini, onpa kauhea tuo nevolatätisi, todella.
Me vissiin ollaan samanpituisia, muistaakseni luin, että olit 156cm, niin olen minäkin.
Mutta, olen ihan järkky punkero sinuun verrattuna. Painoin alle 50kg joskus lukioaikoina 10v sitten. Nyt oli sitten lähtöpainoa 70kg. Se tuli jotenkin viime syksynä,kun masentelin, ettei tärppää vauva. Sitä ennen olin vuosia ollut 62-65kg. Kyllä ärsytti. Ja nyt on kertynyt kolme raskauskiloa, mutta olen siihen itse tyytyväinen, sillä olen kovin taipuvainen lihomaan, ja pelkäsin, että tässävaiheessa on jo tullut sen 20kg lisää ja saan sydärin vähintään.

Mutta, mun neuvolantäti sanoi heti alussa, että on liikaa ylipainoa ja laittaa minut vielä sokerirasitukseen sen vuoksi. Olen iät ja ajat taistellut lihomista vastaan ja ikuinen lahduttaja, joten olipa todella mukavaa heti alkuun oli saada tuollainen tyrmäys. :( Nyt sitten yritän kauheasti välttää kaiken ylimääräisen mussutusta ja elää terveellisesti, etten lihoisi ihan muodottomaksi. Ja yritän ymmärtää, että ne kilot siellä vaa'alla tulee vauvasta ja ne lähtee syksyllä pois, enkä nyt saa laihduttaa. Sitä on niin vaikeaa hyväksyä, että niitä kiloja tulee, ja sitten kun vielä tuon piti mennä haukkumaan liian ylipainoiseksi. Ja neuvolantäti sitten kehtaa vielä jatkuvasti sanoa, että enhän nyt vain missäännimessä laihduta.
No en tietenkään, mutta paino ei onneksi näytä nousevan entiseen malliin, kun olen korjannut ruokavaliota terveellisempään suuntaan, enkä enää vetele niitä suklaalevyjä viikottain. Siihen onneksi auttaa se, että suklaa maistuu ihan muoville nykyisin. :)
Mut niin kuin Iiris sanoi, tuntuu että kaikki olettaa, etten lihoisi grammaakaan raskausaikana, ja laitokselle jäisi sitten kymmenen kiloa, ja loputkin haihtuisi imettäessä. *huokaus*
 
Hei arvon odottajat!

Yhtään nyt sitä Tinttiliinin neuvolantätiä puolustelematta. Tuollainen syyllistäminen on tottakai aivan kauheaa jos toinen kerran parhaansa tekee. Mutta siis sen halusin sanoa, että kyllähän se neuvolantäti on aivan oikeassa siinä, että niitä ylimäärisiä kiloja jonkin verran tarvittaisiin lapsen syntymän jälkeen. Itse lihoin 18 kiloa kun odotin ensimmäistäni ja kun vauva oli 10kk ja menin äitiysloman jälkeen töihin niin painoin enää 46kg... En siis laihduttanut vaan imettämine, valvominen ja suuri elämänmuutos saivat käymään niin ylikierroksilla, että ne kilot paloivat aivan itsestään. Eli hyvä oli, että oli raskausaikana kertynyt vähän ylimääräistä vararavintoa. Jos olisin painanut tuon 46 kiloa jo laitokselta kotiin lähtiessäni niin olisin kyllä itse näivettynyt aivan olemattomiin.

Tämä kaikki riippuu tietysti ihmisestä ja on täysin tapauskohtaista, mutta toin vain tämänkin puolen asiasta esiin (eikä vain sitä, että neuvolantäti on munankipeä :o). Tätä se neuvolantäti varmasti yrittää sanoa, vaikka esittää asiansa tokerösti ja syyllistävästi. Ja sillehän ei sitten mitään voi jos niitä kiloja ei yrityksistä huolimatta kerry. Sitten asian voisi jättää omaan arvoonsa, turha joka käynnillä on ottaa uudelleen puheeksi ja pahoittaa mieltä.

Taina
 
Heippa! Joo, ihan totta puhelee Taina. Kurja toki kova heikotus synnytyksen jälkeen mutta ikävää jos jää sellainen olo että painostetaan asiassa mihin ei millään pysty. Tuota munanpuute-kommenttia pyydän anteeksi, oli taas mun yliampuvan mautonta "huumoriani". Miten tuntuukin, että näin raskaana ollessa jutut käyneet, jos mahdollista, entistä huonommiksi? :)

Piti ihan kaivaa se "depis-tutkimus" -vihko esille ja katsoa mistä siinä on kysymys. Tarkoitan siis sellaista Predo- raskauspäiväkirjaa, jota 2 viikon välein täytetään. Näin seurataan mm. mielialoja ja stressitiloja raskauden aikana. Vihkosessa on jos jonkinlaisia kysymyksiä joihin pitää rastittaa se sopivin vaihtoehto.
Alkuun hiukan kadutti hommaan ryhtyminen mutta näin jälkikäteen olen huomannut vastauksiani vertaillen, että muutosta mielialoissa on tapahtunut. Enää ruksit eivät satele aivan sinne ikävimpään ääripäähän. Valoa tunnelinpäässä siis:)!

Weenie 26+6
 
Niin, varmastihan se hyvää tarkottaa, jos vaan sais painon nousemaan sopivassa määrin! On vaan niin hiljalleen noussu ja vähäsen eikä se taida huippu lukemiin nousta ellei ala mättämään herkkuja. Luulin kyllä että ihan ittekseen nousee raskausaikana, mutta ei se näköjään niin mene, perusruokavalio kun on terveellinen..No, niin kauan kun kaikki on hyvin eikä heikota niin en siitä tressaa - ainakin yritän :) Saa nähdä sitten synnytyksen jälkeen, kovasti kyllä yritän vielä muutaman kilon saada! No, kesä ja jäätelö!

Asiasta toiseen: käytiin sen verran varustautumassa, että ostettiin tänään lastenvaunut. Noita merkkejä ja malleja ja käyttöominaisuuksia kun tuntuu olevan miljoonaa eri mallia niin en sitten tiedä miten lie on onnistunut ostos noin pidemmän päälle. Mutta Emmaljungan Cerox:t kantokopalla hankittiin ja toivottavasti niillä pääsee etiä päin! Myyjä sano että ollaan jo myöhässä (???) kun heillä asiakkaina ovat marras/joulukuussa synnyttävät! Onhan tässä vielä hankittava turvakaukalo, mutta ei tässä vielä hirveä kiire ole päässyt tulemaan..

tinttiliini + tyyppi 25+3
 
moi kaikille,

mulla on nyt sitten se tilanne, että saikulla ollaan loppuraskaus. ihan hyvä tavallaan kun saan kaikki vuosilomapäivät säästettyä tulevia vuosia varten. supistukset ei mun mielestä mitään kovia ole, mutta vaikutusta kohdunkaulalle ja kohdunsuulle ovat kuitenkin tehneet. Vatsa on kyllä kovana suurimman osan päivästä, mutta enpä olisi uskonut että nämä jo vaikuttaa. töissäkin olen jo hommat siirtänyt seuraajille, joten ihan levollisin mielin tässä voi lomalle jo jäädäkin. luulin, että lääkäri olisi kirjoittanut vain pari viikkoa ja sitten tilanne olisi tarkistettu uudelleen, mutta sieltähän rävähti saikkua sitten kerralla äitiysloman alkuun asti. tämä kai lienee sitten käytäntö tälläisessä tilanteessa(?).

minä osallistuin myös siihen predo-tutkimukseen. mun mielestä se on vain naikkarin & kättärin synnyttäjille eikä niillekään ihan kaikille sitä ole tarjottu. kyseessä kai jonkun väitöstutkimus tms. en ole katsonut vanhoja vastauksia, mutta mulla on se mielikuva myös että valoisammalta tämä elämä vastauksien perusteella nyt vaikuttaa ihan ekoihin kuukausiin nähden.

sanni ja masuvauva 27+6
 
Sanni: Hyvä, että pääsit saikulle loppuraskaudeksi. Mieheni sukulainen on ollut jo pari kuukautta saikulla ja nyt on äitiysloma alkamassa. Hänellä supistukset olivat suunnilleen jatkuvia ja lyhensivät kohdunkaulaa. Parempi varmasti koittaa pitää pikkutyyppi mahan sisäpuolella niin pitkään kuin mahdollista.

Mullakin supistukset jatkuneet, mutta nyt tämän viikon olen ollut töissä parin viikon saikun jälkeen supistuksista ja mahakivusta huolimatta. Tänään oli kontrolli neuvolan lääkärissä. Kohdunkaula ei ole juurikaan lyhentynyt, vaan on edelleen 5cm. Eipä siis hätää näiden supistusten takia. Tosin nopea kävely saa alavatsan saman tien kipeäksi ja istuminen ylävatsan. Mutta lohdullista tietää, että ainakaan tämä ja supistukset eivät ole vaikuttaneet millään tavalla.

Neuvolan lääkäri on kyllä todella ahdistava ja pelottava tyyppi. Kun tulimme mieheni kanssa huoneeseen, hän ei tervehtinyt meitä kumpaakaan. Mulle vain sanoi, että voin saman tien riisua, ja hän tekee pikaisen kontrollin sisätutkimuksena. Kun pyysin, hän vilautti maha-asukasta pikaisesti n. 45 sekunnin ajan ultralla. Ainoa, mitä hän sanoi miehelleni oli: "Puhutko suomea?" Tämä ilmeisesti koska mies ei kommentoinut mitään. Huoneesta ulos tultua hän kihisi ja puuski kiukkua, jota oli koittanut pidättää vastaanotolla. Lääkärinä mieheni suhtautui tilanteeseen jotenkin vielä ärtyneemmin kuin minä. Kai jotain myötähäpeää kollegan puolesta, joka ei millään tavalla huomioinut meistä kumpaakaan. Mieheeni hän suhtautui ikään kuin ei olisi olemassakaan. En kyllä koskaan ole törmännyt keneenkään noin kommunikaatiotaidottomaan ihmiseen. Kaiken lisäksi kaikki ilmeet ja eleet olivat jotenkin pelottavia. En oikein edes osaa kuvailla, että miten.

Olemme synnyttämässä kättärillä, mutta depis-tutkimukseen emme päässeet mukaan. Täytin kyllä jonkin paperin, mutta siinä luki, että alkuvastausten perusteella pyydetään osa mukaan tutkimukseen. Ilmeisesti mun vastaukset ei sitten kelvanneet, koska mitään ei ole kuulunut...



 
Täällä kanssa ollaan saikulla, mutta tosin vain kaksi päivää. Eilen oli neuvola, poikkeuksellisesti oli toinen neuvolatäti. Hän huomasi heti, että olenpa väsynyt. Hemppa oli laskenut 112 ja verenpaine, ainakin neuvolassa, oli koholla. Supistellutkin on töissä ja kotona touhutessa. Olen nyt sitten ollut kotona tän ja eilisen ja huomenna olisi muuten vain vapaa päivä. Torstaina sitten jo töihin.

Hyvä, että sinä Sanni sait saikkua ihan kunnolla. Minulle neuvolatäti sanoi supisteluista, että osittain kuuluvatkin asiaan, mutta ei niitä koko ajan saa tulla edes niitä kivuttomia. Ei sitten ruvennut puhumaan mitään, että tarviisi minun tarkistaa kohdunkaulan tilannetta...

Seuraavat neuvolakäynnit onkin nyt sitten jatkossa kahden viikon välein. Rautakuurillehan täti määräsi, että toivottavasti siitä on nyt apua väsymykseen.

Mua kyllä huolestuttaa oma jaksaminen, kun vuosiloma on siirretty jonnekin sinne hamaan tulevaisuuteen ja mammaloma alkaa vasta 23.7 eli neljän viikon päästä. Olisi hyvä levätä ihan kunnolla ennen vauvan syntymää ja vähän rauhoittua, kun töissä on ollut nyt niin kiire ja stressiä.

Turvotusta on alkanut olemaan enemmän nilkkojen lisäksi sormissakin. Muuten varmaan vointi olisi oikein hyvä, mutta on tullut tehtyä liikaa töitä ja lepääminen on jäänyt liian vähällä.

Neuvolassa teki ekan kerran nyt arvioita vauvan syntymäpainosta :). Täti arveli vauvan olevan pieni kokoinen ja ehkä syntyessään joku 3-3,5 kg. Kovasti vauva vielä pyörii masussa, mutta ainakin neuvolassa oli raivotarjonnassa.

Mitenkäs Iiris, oletko nyt ollut koko ajan töissä? minulla kyllä tykättiin tosi huonoa töissä, kun jäin saikulla ja vain KAHDEKSI päiväksi. Esimies ei edes tainnut tervehtiä minua, kun vein töihin saikkulapun... Vilkasi vain. Mulle on muutenkin tosi vaikeata olla pois töistä, kun tietää miten vaikeata saada tuuraajaa ja mikä kaaos siellä aina on, kun joku on pois. Tällä kertaa oli pakko ajatella itsensä ja vauvan parasta...

Mulla oli silloin aika raskauden alussa joku lappu neuvolasta, jossa kyseltiin onko masentunut tms. Mutta en mihinkään tutkimukseen ole tietääkseni osallistunut...

Vitsi mulla jo välillä tulee tunne, että voi kauhea tää raskausaika on jo kohta ohi. Onhan tää niin ainutlaatuista aikaa, ja masukin on aika ihana :). Tuntuu, että aika on mennyt ihan hirveän nopeasti, ja kohta se vauva on jo täällä. Vielä olisi niitä hankintojakin tekemättä. Mitäköhän sieltä apteekin hyllyltä tarviis ostaa valmiiksi?

Joku kyseli onko saanut jo äitiyspakkauksen. Itse sain sen heti n. viikon päästä, kun olin vienyt paperi kelaan eli tosi nopeasti. Sain sen tän vuoden pakkauksen.

Mitäs juhannus suunnitelmia teillä on? meillä ei ole mitään, kun itse olen töissä torstaina ja sitten sunnuntainakin pitäisi mennä. Pari päiväähän siinä olisi aikaa käydä mökillä vaikka...
 
Sanni: no niin, nyt ilo irti saikusta, köllöttelet ja lepäilet oikein kunnolla.:D
Kurja kokemus sulla, Palmuhiiri! Onneksi et ollut siellä yksin, ois ollut jo traumaattista - mitä jos jokin ois ollutkin vinossa, ja tommonen lääkäri sen sanomassa? Eiköhän tuosta vois jo antaa palautettakin!

Phale, eiköhän se ole meillä pyöreilläkin tärkeintä, että vauva ja äiti voi hyvin. :) Niitä kiloja ehtii sit murehtia vaikka loppuelämän, ja minä olen jo lakannut stressaamasta. Mulla tuli ekan kolmanneksen lopussa järkyttävä määrä kiloja, vaikka söin terveellisesti - kaikki vaan jäi tähän kroppaan. Mulla ei itselläni ollut vaakaa kotona, joten itku meinas tulla kun neuvolan vaaka pomppas taivaisiin. Huhtikuun jälkeen ei sit paino onneksi ole noussut kuin 200g, vaikka samalla tavalla olen syönyt. Ei mitään logiikkaa siis siinä miten tää pötsi kasvaa. Nyt on siis kasassa reilu seittämän raskauskiloa, ja lähtöpaino lievä ylipaino. Täytyy olla tosi varovainen, ettei paino lähde nousemaan nyt, kun en käytännössä voi liikkua ollenkaan tuon jalan takia.

Mitäs meinaatte puuhastella juhannuksena? Meillä ois edessä mökkireissut miehen sukulaisten kanssa. Kivaa niitten kanssa on, mutta nyt elämä ois yhtä tuskasta känkkäilyä. Ja kaikki odottaa miestä ihan onnessaan rakentaan laituria, saunaa ja terassia, eli miehen työviikko jatkuis aina vaan, nyt ois vaan viis "pomoa" yhden sijasta selittämässä mitä pitäis tehdä. Päätettiin härskisti, että jos ei vielä torstainakaan huvita, niin ei mennä, kun oon niin "kauheen kipeä". Sit pidetään ihan omat saunaillat ja varjobileet kaikille meille säälittäville reppanoille, jotka ollaan jouduttu jäämään kaupunkiin, kun kesä on kauneimmillaan...:D Oispa ihanaa!
 
Mullakin oli tänään neuvola+lääkäri. Supistukset eivät ole tehneet mitään kohdunsuulle, joten en halunnut jäädä saikulle, vaikka lääkäri sitä ehdottikin. Yritän tehdä töitä rennommin, enemmän kotoa käsin ja jättää kotihommat mahdollisimman vähälle. Kesäloma alkaa parin viikon päästä.

Tällä suunnalla painoa on tullut aivan riittävästi... 9kg. Aargh. Täytyy varmaan ruveta tarkkailemaan herkutteluja. Kaikki liikkuminen on ihan minimissä selkäkipujen vuoksi.

Hyviä vointeja ja rauhallista juhannusta kaikille!

kukka

 
Tervehdys pitkästä aikaa

Olen kirjoitellu viimeksi varmaan kolme kuukautta sitten, ehkä joku muistaa vielä? Tähti varmaankin muistaa, koska aluksi olimme melkein kahden tässä ketjussa.

Olen kyllä käynyt teitä ahkerasti lukemassa, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoitettua mitään. Lueskelen helpottuneena, että teillä muillakin on noita supistuksia ollut. Ne kiusaavat minua todenteolla, enkä oikein tiedä jäädäkö saikulle vai ei. Lääkäri on aina kysynyt, että haluanko jäädä ja sanon aina ei, mutta kukaan ei ole vielä käskenyt jäämään. Toisaalta huoli on suuri, koska suppareita tulee noin 20-30 kpl päivässä, paljon teillä muilla tulee??? Miten Sanni sulla, kun laittoivat saikulle. Sullahan oli toki niitä muutoksiakin. Mulla ei muutoksia kohdunkaulassa tai -suulla, joten siksi ei kai pakkosaikkua vielä... Kun vaan pysyisi vielä pitkään sisällä!!

Juhannusta vietetään ihan kaupungissa, koska mökeille on niin pitkä matka, etten halua istua pitkään autossa näiden supistuksien takia.

Voikaa paksusti!
Pilvi rv 28+3
 
Vielähän Pilvistäkin kuulee jotain :). Kyllä muistetaan ;). Harmi, että sullakin supistelee! Onkohan tää supistelu raskauden aikana sitten näin yleistä vai vain meidän ketjussa..? Itse en ole laskeskellut supistusten määrää. En ole edes uskaltanut. Töiden kiireessä ei aina edes huomaa, että taas supistelee.

Nyt parin lepopäivän jälkeen sitä alkaa olemaan taas kuin uusi ihminen. On ehtinyt tekemään omia juttujakin. Tänään kyllä pitää keittää kahvit leivoksen kera, kun tuli täyteen rv 30 ja 10 kg ;)). Painoa on ehkä tullut nyt vähän enemmänkin kuin 10 kg, mut suurin piirtein siinä mennään. Enää toi painon nousu sillein vaivaa, kuin jossain vaiheessa. Eihän tätä raskauttakaan enää ole jäljellä kuin pari kuukautta, jos sitäkään. Hui...

Tähti* rv 30+0
 
Hei!

Mullakin oli eilen neuvolalääkäri. Painoa oli tullut 6kg lähtöpainoon. Kuulemma ihan sopivasti, mutta minusta olisi voinut tulla vähemmänkin... Kuitenkin tässä on vielä monta kuukautta vielä aikaa kasvattaa massaa ennen synnytystä. Huh! Varmasti tuplaantuu ainakin vielä tuo 6kg!

Kohdunsuulla ei ollut mitään merkittäviä muutoksia. Kohdun kaulaa oli 3cm jäljellä ja oli vielä suhteellisen "napakka". Lääkäri sanoi, että muista ottaa iisisti töissä, mutta naureskelin hänelle, että töissä olohan on aivan lomaa verrattuna iltoihin kahden vilkkaan pienen pojan kanssa kotona (ja mies on raksalla). Hänkin myönsi, että näin varmasti on, eikä kotona lasten kanssa ole niin helppo ottaa rauhallisesti kun lapset vaativat tietyt touhut.

Minä olen ruvennut nukkumaan aivan mahdottoman huonosti! Onko muilla tällaista? Siis monta kertaa yössä herää, nukkuu levottomasti, täytyy käydä vessassa eikä uni enää tule. Viime yönäkin vanhempi poika pissasi sänkyyn ja heräsin vaihtamaan hänelle lakanoita. Sitten kun menin itse takaisin sänkyyn niin uni ei tullut enää millään silmään. Pöyrin varmasti lähemmäksi kaksi tuntia ennen nukahtamista. Kurjaa!! Aamulla sitten väsyttäisi aivan tavattomasti.

Jalat on levottomat, niitä särkee, vetää suonta ja vaikka mitä. Eikä magnesiumi ja venyttely auta enää ollenkaan. Kävelylenkin jälkeen yö on aivan mahdoton ja joka paikkaa särkee. On tää raskaana oleminen välillä kurjaa! Ja kun ei saa nukuttua niin kaikki asiat tuntuu jotenkin raskaammilta kuin todellisuudessa ovatkaan.

Weenie: Mulla on aivan samanlaisia ristiriitaisia tuntemuksia miehen iltamenoista!! Vaikka siis hän ei todellakaan usein mene kavereiden kanssa viihteelle, mutta silloin kun menee niin minua ketuttaa ihan suunnattomasti! Vaikka siis järkevästi ajateltuna ymmärrän kyllä että kaikki tarvitsevat "tuuletusta" joskus, mutta silti ketuttaa. ja varsinkin nyt kun itse on raskaana eikä voi mennä viihteelle ollenkaan.

Samaten mua ketuttaa ihan suunnattomasti se, että itse en voi ottaa alkoholia. En edes mihinkään ravintolaan haluaisikaan, mutta ihan sellainen rauhallinen lauantai-ilta kotosalla sohvalla miehen kainalossa, että yhdessä otettaisiin pari lasillista viiniä kun lpaset nukkuvat. SE OLISI NIIIN HUIPPUA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Nyt pitää vaan katsoi vierestä kun mies korkkaa pari lonkeroa... Höh! No pieniä murheitaahan nämä on... Tänään on vaan sellainen päivä, että tekee mieli valittaa joka asiata. :o)

Taina 28+2



 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä