Syyskuun odottajia.....? Huhuu? :) 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Masi*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eilen oli np-ultra ja sikiö voi hyvin. Turvotusta oli 1mm ja pää-perämitta 64,5mm. Sikiö heilutteli käsiään ja liikkui koko ajan. Tuntu ihan oudolle nähdä liike eikä kuitenkaan kohdussa tunnu mitään muljahduksia. Laskettu aika siirtyi muutamalla päivällä eteenpäin.
Kävin Hyvinkään sairaalassa eikä jäänyt kovin hyvä kuva. Paikka oli jotenkin sekaisin mutta se johtuu remontista eikä minua niin haitannut. Mutta ultraaja olikin sitten toinen juttu. Hän arpoi laskettua aikaa ja kitisi että mistä tämä 21.9. on saatu. Minä kerroin että olin käynyt 7rv varhaisultrassa ja sikiön koon mukaan la oli laitettu 21.9. Näki minun äitiyskortistani että tämä on jo kolmas raskaus eikä yhtään synnytystä ole niin luulis että ymmärtää miksi halusin käydä varmistamassa asukin voinin niin aikaisin. Nyt sitten tällä kerralla sikiön pään koko antoi rv12+3 ja tuon varhaisultran mukaan rv olisi ollut 12+5. Ultraaja väitti että sulla on nyt rv12+6 tuon varhaisultran mukaan ja hän sais nyt kuukautisista lasketuksi ajaksi 25.9. Kysyi sitten minulta että mikä tähän nyt laitetaan. Ihan niinku olis suuttunut kun olen mennyt hämmentämään näitä hänen laskettuja aikoijaan. Kun minä vastasin että enhän minä tiedä (eikö lääkärit päätä eikä odottaja) niin ultraaja tiuski että: No, sinunhan raskaus tämä on! Minä sitten sanoin että no laita se 25.9. Erehdyin vielä lähtiessä kysymään että siis mikä raskausviikkopäivä mulla tänään on. Taas piti tiuskia että no etkö tiedä sulla on (ja laski sitten jostain kiekosta) 12+0. Ei jääny hyvä mieli tuosta käytöksestä ja nyt synnytys pelottaa entistä enemmän. Pääasia kuitenkin että sikiö voi hyvin. Minulle on ihan sama mikä se la on, päivä sinne tai tänne. Mutta niitä asioita voi vaan esittää niin monella tavalla eikä tuo nyt ollut minusta kovin ammattimaista.

Doblen rv12+1 (kai?)
 
Tähti* 23/28v, esikoinen, la 27.8., Keski-Suomi
Ilona la 3.9 , tytto 07/06 , englanti
Kirsi la 3.9
Kateke la 6.9
Pilvi 30/31v, la 7.9 (?)
Anni67, 40v, esikoinen, la 7.9. (hedelmöityspäivästä laskettuna) Uusimaa
Laura79 , la 7.9
Miisis, 36/36v, Turku, la 7.9.
Iiris*, la 8.9. Oulu
Taina81 , pojat 1.v/3.v , la 8.9
Karoliina30, la 8.9. HKI
Sanni77, pk-seutu, poika 3/06, km 9/07, la 10.9.
Helinä84, la 15.9
Palmuhiiri 28/31v, HKI, la 15.9.
Masi 23/31v,Uusimaa, poika 01/07, la 16.09
Weenie, 29/30v, tytär 8/06, la 16.9(?)
-ella-, 27v/28v, Pääkaupunkiseutu, la 18.9.
Hilla-79 28/36, poika 01/00, la 20.9
tarsipaani, la 21.9.
-dream- 24v/26v, HKI la 22.9.2007
Kaisa~, 22v/33v, Kouvola, tytär 10/06
Ella11, la 23.9.
Doblen 32/46, la 25.9.
tinttiliini,27v. la 26.9
Phalenopsis, 26v. la 28.9. Oulu
Jenninen 20v. la 28.9
Luna_81, 26v. esikoinen la. 28.9 Tampere
sweetpearll 23v., la 30.9
 
Hei arvon odottajat!

Doplen:
Oletpas saanut kurjaa ja epäammattimaista kohtelua sairaalassa! Mielestäni ei olisi ollenkaan liioiteltua antaa ihan kirjallista palautetta asiasta. Palveluammatti tuokin ja silloin pitää käyttäytyä sen vaatimalla tavalla. Huonoja päiviähän meillä on kaikilla, mutta ei niitä tuntoja nyt voi asiakkaaseen purkaa!

Vaikka monesti nuo alansa parhaat ammattilaiset tuolla saralla ovat vähän erikoisia luonteeltaan. Meillä todettiin kuopuksella (tai pianhan hän on keskimmäinen) pieni sydänvika sairaalan kotiutustarkastuksessa. Jouduttiin sitten kardiologiselle osastolle tarkempaan sydämenultraäänitutkimukseen. Ultrannu lääkäri oli joku huippu sydänlääkäri, mutta minkäänlaisia käytöstapoja hänellä ei ollut. Vaikutti koko ajan vihaiselta, tiuski meille ja alaisilleen, eikä puhunut juurikaan mitään. Ihmettelin sitten tämän lääkärin ikävää käytöstä hoitajalle, niin hoitajankin vastasi, että lääkäri on luonteeltaan vähän erikoinen ja epäsosiaalinen, mutta työssään alansa huippuja.

Niin ja sen meinasin vielä sanoa, että tuo poitsun sydänvika parani sitten itsestään 10kk iässä eli nyt on ihan terve reipas poika.

Minulla on ensi viikolla taas neuvola. Tuntuu, että juuri olin siinä alkuraskauden lääkärineuvolassa, mutta kai siitä sitten jo kuukausi rupeaa olemaan. Sitten ensikuun alussa onkin jo rakenneultra! Kyllä etenee mahdottomalla vauhdilla tämä raskaus! Viikot aivan karkaa käsistä.

Taina

 
Hei vielä!

Sanoitko muuten esimiehelle raskaudesta siinä kehityskeskustelussa? Miten suhtautui? Onko sinulla vakituinen työpaikka ettei silleen työnpuolesta tarvitse pelätä?

Taina
 
Taina, saa sählätä :) Itse juuri sähläsin ja kadotin kirjoittamani vastauksen joten aloitetaan alusta.. eli kerroin kyllä, ja onnitteluja sain, mitä osasin kyllä odottaakin. Olen pitkään ollut vakituisena tässä työpaikassa (vaikka tällä paikkakunnalla vasta reilun vuoden, mutta sama työnantaja) ja muutenkin ihan perhemyönteinen ilmapiiri meillä. Kyseinen esimieskin (miespuolinen) oli joku aika sitten puolisen vuotta vuorotteluvapaalla ollakseen perheensä kanssa. Ja vaikka on miesvaltainen työpaikka, aika paljon noi miehetkin pitää just vanhempain- ja vuorotteluvapaita, ja isyysloman pitäminen taitaa olla jo ihan itsestäänselvyys.

Doblen, onpa omituista ja epäammattimaista käytöstä lääkäriltä! Mutta onneksi tärkein oli silti kunnossa ja sikiöllä kaikki hyvin. Onnitteluja muillekin ultrassa käyneille, mukava kuulla hyviä uutisia. Toivottavasti tästä eteenpäin ei enää tulekaan niitä ikäviä.

Weenie, harmillista tuo äitisi käytös. Sen vielä jotenkin ymmärtää ettei innostunut tuleva isoäiti malta pitää uutisia ihan itsellään, mutta osaisi edes pyytää sitä anteeksi. Mua harmittaa joskus äitini kommentit, mutta ei hän sentään noin lapselliseksi ala että paiskoisi luuria korvaan. Mutta kyllä tuo sun miehes ylläri varmaan vie harmitukset pois, onnea minultakin kolmikymppisten johdosta!

Taina, onpa sulla aikaisin rakenneultra. Minulla on vasta huhtikuun puolivälissä. Kovasti toivon että sitä ennen jo saisin tuntea liikkeitä, muuten alkaa tuntua niin epätodelliselta tää raskaus kun ei ole paljoa oireita enää eikä vatsakaan tunnu kasvavan. Väsymyskin on selvästi hellittänyt. Täytyy ehkä käydä kuuntelemassa sydänääniä tässä välissä, osittain itseni vuoksi, mutta myös siksi että mieheltä jäi ne maanantaina kuulematta. Miehelle kun on niin vähän konkreettista todistetta tästä raskaudesta, niin hänelle oli tosi iso juttu että jäi silloin riidan takia menemättä sinne neuvolaan. No onneksi ollaan riidat sovittu jo.

Minulla alkaa tänään loma, eli vasta pääsiäisen jälkeen palaan töihin. Yleensä pyrin myös välttämään tietokoneita loman aikana, kun niiden kanssa saa ihan riittävästi pelata töissä, eli minua ei täällä välttämättä juuri näy. Viikonlopuksi menemme Tampereelle, jossa asuin 15 vuotta ennen Turkuun muuttoa, tosi kiva taas nähdä vanhoja kavereita ja tuttuja paikkoja. Käytämme myös kylpylälahjakortin Nokian Eedenissä. Yleensä en oikein kylpylöistä perusta, mutta nyt tuntuu oikein nautittavalta tuo ajatus altaassa lillumisesta.

Ai niin, Palmuhiirelle piti vielä kommentoida, että hienoa että olet jaksanut gradun kanssa puurtaa. Tuskin tuollainen kohtuullisen vähäkestoinen stressi mitään harmia tuottaa sikiölle. Sittenpähän on ilo sitä suurempi kun saat tuon taakan harteilta. Minä vain haaveksin että saisin graduni tehtyä, se on roikkunut ihan älyttömän kauan, yli 10 vuotta. Ja nyt kun on tuo tutkintouudistushomma, pitää selvittää puuttuuko minulta jotain opintojakin vielä. Tosin onneksi mulla on sentään välitutkinto plakkaríssa, sitä ne eivät saa multa pois joten iso osa opintoja on turvassa :) Harmittaa oma saamattomuus, töihin kun pääsi niin vähitellen tuon gradun merkitys vaan pieneni ja on nykyään lähes olematon. Mutta kiusaa se silti jossain taustalla, ettei sitä ole saanut tehtyä.

Hyvää viikonloppua kaikille!
 
Laitanpä tähän vielä tällaisen hauskan linkin, siinä näkee sikiön/vatsan kasvun animaationa. Ei välttämättä toimi automaattisesti kaikilla selaimilla, vaatii jonkun pluginin asennettavaksi ensin.

http://www.vau.fi/templates/Article____69522.aspx

-Miisis- 14+5
 
Palmuhiiri; miltäs nyt tuntuu, kun gradu on pois käsistä? Muistan kyllä hyvin noi omat valmistumisajat, kun töitäkin piti tehdä -huhhuh. Onneksi olkoon vaan isosta urakasta!

Doblen; olipa inhottavaa asiakaspalvelua, ja vielä tilanteessa joka ainakin minusta oli herkkä hetki. Ehkä sä nyt sitten satuit sijaiskärsijäksi sen huonona hetkenä. Oliko sulla mies mukana sua tukemassa?

Mulla on myös jäänyt vähän paha maku tuosta mun ultrasta; eka ultraaja ei sitä osannut tehdä, ja sen jälkeen mulle varattiin uusi aika. No, nyt käytiin siellä uudestaan, ja mulle oli merkitty tietoihin, että äiti ei halua verikoetta - vaikka itselleni oli ilmoitettu, että verikoe on heti ultran jälkeen. Lääkäri oli tosi kiukkuinen, että mitä sä tänne olet tämmösen sitten ilmoittanut, ja että se on kuule myöhäistä nyt, ei sulta mitään verikokeita enää voida ottaa kun olet noin pitkällä! Tuntu tosi kurjalta tommonen läksytys, kun itse oli vielä tippa silmässä siitä että näki oman lapsensa, enkä sitä kieltoa ollut antanut! Onneksi mun mies oli mukana molemmilla kerroilla, ja tiesi tarkkaan mitä viimeksi oltiin sovittu, ja nähnyt kaikki lippulappuset. Sanoin sille, että joka kerran kun tullaan tänne, niin mulla on olo etten tee mitään oikein, kun aina on vastassa tyyppi jolla on pinna kireällä ja joka vaan tiuskii. Oli jotenkin tosi lohduttavaa, että mun mies oli kokenut myös tuon kohtelun epäasiallisena ja epäammattimaisena.
Mut, vauvalla oli kaikki hyvin, se on tärkeintä. Hyvää viikonloppua kaikille!

PS:ootteko muuten maistaneet leivän päällä yhtä aikaa maksamakkaraa ja mansikkahilloa? Siis ihan järjettömän hyvää, nam!
 
Onpa ollut tylyä kohtelua kyllä ultraajilla..! Luulisi, että juuri raskaana olevia kohdeltaisiin empaattisesti, kun melko jännittäviä ja hermostuttaviakin tutkimuksia ne ultrat ja lääkärikäynnit. Itse olisin varmaan sanonut sille suorat sanat.

Kurjaa kyllä Phalenopsiksen pahoinvointi. Itse silloin söin raskauden alussa, kun oli pahoinvointia Multitabsin inkiväärikapseleita, ja ne tuntui hieman auttavan. En tiedä sitten oliko niistä jotain negatiivisia uutisia, kun Pilvi joskus kirjoitteli asiasta.

Mulla aina välillä meinaa iskeä paniikki olenko nyt syönyt jotain kiellettyä ja haitallista tai tehnyt jotain vauvalle vaarallista. Just luin tuon keskustelunkin noista A-vitamiini voiteista, ja siellä myös keskusteltiin itseruskettavien käytöstä. Pitäisi varmaan ihan neuvolasta kysyä, onko itseruskettavien rasvojen käyttö vaarallista. Itse olen käyttänyt Nivean vartalorasvaa, joka hieman ruskettaa. Ei ole tullut mieleenkään, et se olisi vaarallista... Onko jollain tarkempaa tietoa?

Sitten luin uusinta Vauva -lehteä, ja siinä oli juttua isokokoisista vauvoista. Ei tehnyt sen jutun jälkeen mieli syödä mitään, ettei vauva vaan kasva yli neli kiloiseksi. Olen kyllä pyrkinyt syömään terveellisesti, mutta välillä olen kyllä sortunut Kalpiksen irtokarkkeihin ja salmiakkiin sekä viikonloppuisin syödään toisinaan pitsaa. Kauheita hiilari annoksiahan siinä saa... Oletteko te muut jättäneet kokonaan herkut pois?

Ihmeellistä aikaa on vaan tämä raskaus. Mieskin, vaikka ei itse fyysisesti saa/joudu kokemaan raskautta, on muutoksien myllerryksessä. Ihmettelee kovasti, kun tissit kasvaa niin kauheasti ja masukin on ruvennut kasvamaan. Tokasi jo eilen, että milloin tää raskaus loppuu, vaikka onkin tästä raskaudesta hyvin innoissaan ja ylpeä.

Onkos muille tullut vielä painoa lisää? minua vähän jo hirvittää käydä vaa'alla. Jokohan sitä painoa olisi saanut tulla lisää vai olenkohan syönyt liikaa, kun minulle on n. 2-3 kiloa tullut lisää..? Jostain joskus luin, että painoa ei kertyisi ollenkaan ennen rv 20.

Muuten olen kyllä nauttinut raskaudesta, kun raskauden puoli välikin JO lähestyy n. kolmen viikon päästä. Tulevalla viikolla aion soittaa yksityiselle rakenneultrasta, kun meidän kunnassa sitä ei tarjota.

Meillä päin ei taida olla mitään ihmeempiä perinteitä vauvan syntymän jälkeen. En ole kyllä ihan varma... Asuuko muuten kukaan muu Keski-Suomessa? listassa en ainakaan löytänyt ketään muuta.

Meillä nyt tietää raskaudesta miehen vanhemmat ja isovanhemmat sekä minun läheisimmät kaverit. Eilen kerrotiin miehen isälle, että hänestä tulee pappa. Raukka meni ihan lukkoon ;)). Ei oikein osannut aluksi sanoa mitään, vaikka olikin arvellut perheenlisäyksestä. Onnitteli sitten ja kysyi milloin laskettuaika. Varmaaan tulevalla papalla menee vähän aikaa sisäistää asiaa, vaikka varmasti on onnellinen uutisesta.

Minun äidillekin pitäisi varmaan kohta puoleen kertoa, mutta en ole vain "uskaltanut". Ei mielestäni olla kovin läheisiä ja välit voisi olla mielestäni läheisemmätkin, mutta asutaan eri paikkakunnilla niin ei olla hirveästi tekemissä. Omalle mummollekin varmaan piakoin kerron, että hän pääsee neulomaan vauvalle villapukua ja -sukkia :).

Minä odotan kanssa seulonnan tuloksia... En ole ajatellut asiaa ollenkaan, mutta nyt muistu mieleen, kun luin kuulumisianne. Huomenna soittavat, jos jotain on löytynyt. Pidetään peukkuja, että kaikki hyvin. En ole kyllä yhtään varautunut huonoihin uutisiin...

Jep se olisi ruvettava vissiin vähän kouluhommien kimppuun x(, saisi sitten tänä keväävä ne paperitkin koulusta. Palmuhiiri onnittelut gradun loppuun saattamisesta :). Onko sulla enää mitään kouluhommia jäljellä? mulla muutama raportti vielä... kunhan saisi vain aikaiseksi... Iltaisin en ole jaksanut millään, kun tulee töistä n. puoli kuusi.
 
Mulla tuo mun rento neuvolantäti on tehokas paniikin ehkäisijä. Hän on sitä mieltä, että kun elää vaan ihan tavallisesti eikä polta tai juo, niin hyvin menee. Pullaakin saa syödä, ja odottavan äidin iloinen mieli on paras lisäravinne. :) Painonnousu on kuulemma myös yksilöllistä, joillekin ei ruoka maistu kun yököttää, ja joillakin taas on aina nälkä. Mulle kyllä maalaisjärki sanoo, että kun mun rinnat on jo nyt kasvaneet tosi paljon, ja lapsivesi ja kohtukin jonkin verran painaa, niin kyllä siitä jonkin verran painoakin väistämättä kertyy. Ja jos vielä turvottaa ja on ummetusta, niin sitähän voi olla toiset mokomat päälle. Mun vatsa on ottanut hillittömät spurtit viime aikoina, ja rv 20 tässä on jo aika lailla mitä näytellä. :) Kyllä silloin on varmasti painoakin....

Toivottavasti Tähti sulle ei soiteta, ja kaikki on hyvin.:) Sun mummo menee varmaan onnesta sekaisin kun kuulee uutiset. Tuo isovanhemmuus ja isoisovanhemmuus näyttää melkein pehmittävän ihmisten päät. :D
 
hei vaan kaikki! Np-ultrassa on käyty ja yllätys yllätys olenkin pidemmällä kuin luulin. Ainakin koon mukaan. Kävin viimeviikon tiistaina ja piti olla 11+4 mut koon mukaan 12+3. La ei muutettu kylläkään.. Pituutta oli 57,1mm eikä turvotusta ollut ku 1mm. Jännä juttu vaikka sanottiin että ultra tehdään alakautta niin masun päältä kokeili ensin ja näky loistavasti! Oli kyllä vähän pervo olo maata ilman housuja eikä sitten "tehtykkää" mitää..oli vielä vanhemman puoleinen mieslääkäri. Onhan ne varmasti kaikkeen tottunu, mut ei oo miespuolista enne ollu ja ilman housuja kun olet tavallaan turhaan niin... Joka tapauksessa pikkunen jumppas hirmusella vauhilla ja kaikki oli hyvin! Rakenneultra onkin sitten vapunaattona. Mites muuten, osaako kukaan sanoa, tuon hedelmöittymishetken pystyy saamaan selville? vai pystyykö ollenkaan? Olis hauska tietää sekin!

Oli puhetta tuosta tyttö/poikatoiveista ja mite muut asiasta mielipiteensä ilmaisevat. Meille kun on ensimmäinen tulossa niin jostain syystä lähes KAIKKI on heti puhunu pojasta. Sitten todennu et no voi se olla tyttökin. Lapsi ei oo vielä ees syntyny niin miehen kaverit nostaa jo maljaa tulevalle pojalle! Ottaa päähän. Itelläni on vahva tunne et on tyttö, mutta loppupelissä on aivan sama kumpi se on. Nyt jopa toivon vähäsen et ois ennemmin tyttö kun kaikki siitä pojasta hehkuttaa niin pirusti..

No nyt on mentävä saunaan, että kerkee nukkumaan! Aamuvuoroviikko pistää nukkumatin taas koville...
 
Hei taas kaikille!

Tänään käytiin ensimmäistä kertaa neuvolassa ja kuultiin meidän pikkuisen sydämenlyönnit. Taisi mies liikuttua kuultuaan vauvan sydämensykkeen. Muutenkin mies alkujärkytyksyksestä toivuttuaan on tosi ylpeä nykyään siitä, että hänestä tulee kaveriporukasta ensimmäisenä isä, vieläpä kun on kaikista nuorin (24v).

Meidän neuvolatäti oli tosi mukava, harmi, kun joudun muuton takia siirtymään toiseen neuvolaan. Muuttaa pitäisi jo tän kuun lopussa, ja ollaankin jo stressattu, miten sitä ehtii pakata, kun pitäisi opiskellakin ja käydä vielä töissä. No mutta kaipa kaikki hoituu sitten omalla painollaan..

Käytiin muuten äidin kanssa viime viikolla Budapestissa. Tosi kiva reissu muuten, mutta taisimme saada yliannostuksen toisistamme:) Tästä lähtien matkustan lähinnä miehen (ja tulevaisuudessa lapsen) kanssa.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
 
Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista! Mä odottelen jo sitä seuraavaa, edelllisestä kun tuntuu olevan aikaa.

Olen kipeänä kolmatta päivää, alkuun vatsatautia ja nyt kova flunssa. Alavatsaankin on koskenut normaalia enemmän, en tiedä, että johtuuko oksentamisesta tms vai että vauva ei ole ihan kunnossa. Toivottavasti se siellä mukana pysyy, vaikka äiti sairastaa!

Mulla ei ole kiloja tullut vieläkään, tai tuli tässä välissä yksi, mutta sekin meni vatsataudin myötä. Maha pömppää ihan pienesti, mutta ei niin, että kukaan voisi huomata. Lääkärin mukaan täysin normaalia, että tässä vaiheessa kohtu, lapsivesi ja lapsi painavat juuri sen reilu kilon, eli ei tarttiskaan enempää. Yksilöllistä toki, etenkin kun te jotkut sanotte, että rinnatkin kasvaneet kovasti, niin kai ne nyt painavatkin!

Me kerrottiin perheille jo tosi alussa ja kaikki ottivat niin ihanasti vastaan. Pari läheistä ystävää on kommentoineet raskautta tosi ikävästi, en tiedä josko harmittaa omasta puolesta ettei vielä ajankohtaista vai mikä on. Toinen tyytyi sanomaan, että "kyllä nykyään kaikki sikiää vaan joka puolella" (jee hienoa, me sikiävät ;) ja toinen sanoi että "varot sitten ettei susta tuu pelkkä äiti". Pelkkä äiti?! Just... Ja kun mulle vielä ura ja työ ovat aina olleet kovin tärkeitä, joten vaaraa tuskin edes osaan kuvitella, mutta silti että "pelkkä äiti", ihan kuin se nyt niin pieni muutos olisi! No tällaisia valittelin nyt sitten teille. ;)

Pilvi 15+2
 
Juu hei vaan kaikki tulevat "pelkät äidit"! Pilvi: tekis mieli antaa hiekkalapiolla pieni opetus näille ihanille pikku maanpinnallepalauttajille.. Maailmassa tuskin mitään niin upeeta asiaa kuin äidiksi tuleminen, siitäkin huolimatta että tuulipuvusta on katu-uskottavuus kaukana. Eikä äitiyden ihmettä ota kukaan pois, olit sitten uraäiti, kotiäiti tai jotain siltä väliltä. Mutta kuten taas saa todeta, sen voi ymmärtää vain toinen ä-i-t-i.

Tuulipuvusta mieleen, että sainpa pitkästä aikaa panna ykköset ylle kun mies oli järkännyt yllärimatkan Milanoon. Sain tosiaan päivää ennen reissua tietää, että kolmikymppisiä juhlittaisiinkin siellä. 3päivää tepsuteltiin mukulakivikatuja käsi kädessä ja voi että teki terää parisuhteelle. Esikoinen oli viihtynyt tosi hyvin mummin kanssa ja täytyy sanoa, että oli just sopiva hetki lähteä. Ikävä pysyi aisoissa eikä omatuntokaan soimannut pahemmin. "Melkein" ostin vain 25 000€ maksaneen käsiveskan.. Ihanan kallista! 8-D
Arki tuntuu nyt kenties astetta kepeämmältä kestää, kun on saanut nuuskia tyystin erilaisia tuulia. Ja hitto että olinkin sen ansainnut!

Wointeja!

Weenie 14+1

 
Heippa!

Weenie: Voi vitsi kuulostaa IHANALLE toi sun miehen järkkäämä matka!! Aivan loistava juttu. Olet huomaavaisen ja ihanan miehen saanut itsellesi. ;o)

Pilvi: Ei oo mullakaan vielä (ainakaan toivottavasti) tullut kiloja, mutta ehtiihän niitä tulla vielä liiankin kanssa ennen kuin h-hetki on käsillä.

Miisis: Mä sekottelin noita lääkäriaikoja. Onkohan ne nää hormoonit jotka pistää pään näin sekasin ettei ihan tavallisetkaan asiat meinaa pysyä hyppysissä? Eli siis mullakin on 14.4. rakenneultra ja 4.4. on pojan korvakontrolli. Nämä kaksi aikaa olin sekottanut keskenään... voi minua pönttöpäätä! :o)

Nytpäs alan hipsiä kotiin päin kun kello on neljä.

Taina
 
Tähti* 23/28v, esikoinen, la 27.8., Keski-Suomi
Ilona la 3.9 , tytto 07/06 , englanti
Kirsi la 3.9
Kateke la 6.9
Pilvi 30/31v, la 7.9 (?)
Anni67, 40v, esikoinen, la 7.9. (hedelmöityspäivästä laskettuna) Uusimaa
Laura79 , la 7.9
Miisis, 36/36v, Turku, la 7.9.
Iiris*, la 8.9. Oulu
Taina81 , pojat 1.v/3.v , la 8.9
Karoliina30, la 8.9. HKI
Sanni77, pk-seutu, poika 3/06, km 9/07, la 10.9.
Helinä84, la 15.9
Palmuhiiri 28/31v, HKI, la 15.9.
Masi 23/31v,Uusimaa, poika 01/07, la 16.09
Weenie, 29/30v, tytär 8/06, la 16.9(?)
-ella-, 27v/28v, Pääkaupunkiseutu, la 18.9.
Hilla-79 28/36, poika 01/00, la 20.9
tarsipaani, la 21.9.
-dream- 24v/26v, HKI la 22.9.2007
Kaisa~, 22v/33v, Kouvola, tytär 10/06
Ella11, la 23.9.
Doblen 32/46, la 25.9.
tinttiliini,27v. la 26.9
Phalenopsis, 26v. la 28.9. Oulu
Luna_81, 26v. esikoinen la. 28.9 Tampere
sweetpearll 23v., la 30.9

Poistin itseni listasta. la siirtyi lokakuulle ja en kovinkaan täällä kerkeä käydä :)
 
Weenie, mahtava mies sulla! Varmasti ihana matka..:)
Mulla ei ole vaakaa kotona, mutta neuvolan mukaan painoa on tullut kilo lisää. Ihme ettei enemmän, oon nimittäin syönyt valehtelematta paljon, tosin ihan kunnon ruokaa, enkä liikkunut yhtään. Toi pohjaton nälkä helpotti, kun aloin syödä töissä lämpimän lounaan. Samalla tulee syötyä salaatteja ja kasviksiakin, joita oon huono laittamaan.

Mutta, mun keho on muuttunut muuten niin, että pari tuttua on arvannut siitä,että odotan. Rinnat on kasvaneet pienestä b:stä isoon c:hen, lantio leventynyt ja mun vatsa on jotenkin ihan tuossa edessä.

Mulla on jotenkin tullut sellainen kausi, että tahtoisin olla paljon kotona miehen kanssa kahdestaan, kun nämä on viimeisiä aikoja kun siihen on mahdollisuus. (Varsinkin kun keväästä eteenpäin ollaan eri paikkakunnilla töissä) On tää raskaus kuitenkin niin iso juttu, että on mukava vielä yhdessä haaveilla ja suunnitella. Vaikka minusta tuleekin "vain" äiti, niin mun maailman tää mullistaa enemmän kuin mikään muu ikinä ennen. :)
 
Heissan!
Vau,ihan kadehdin tuota Weenien reissua.Kunpa olisikin varaa lähteä jonnekin miehen kanssa edes päiväksi/kahdeksi.

Täällä oli kanssa toinen neuvolakäynti tod. tökeröä.Oli joku ruots.kielinen sijainen,joka ei ensinnäkään ymmärtänyt suomea kunnolla.Otti verikokeen,ei desinfioinut lainkaan kättä ja sotki verta ympäriinsä irroittaessaan putkiloa (onneksi ei veren näkeminen tee pahaa omalla kohdalla).Sitten kysyi,että tahdonko että kuunnellaan sydänääniä.Olin ymmälläni,eikös se kuulu kontrolloida juuri sillä,että sikiöllä on kaikki kunnossa?!Ja edellis kerralla sovittiin oman hoitajani kanssa,että saisin seuraavan ajan pojan kanssa samaan aikaan,ettei tarvitse "joka päivä juosta siellä",niin ei sopinut hänelle lainkaan.Pisti vaan hatuttamaan oikeen kunnolla,sattumoisin vielä vähän oli pinna kireällä muutenkin sinä päivänä,hmph!

No jaa.Mitäs muuta,nälkä on hävinnyt reilusti,painoa oli tullut 0,5kg/kk.Vitamiinit ovat auttaneet väsymykseen.Kahvi maistuu taas paremmin (lähti päänsärkykin).Mutta nyt parina päivänä olen huomannut,että vahvat tai normaalista poikkeavat mausteet ja ruoat saavat mahan ärtymään ja närästämään.Vatsallaan olo on sen verran epämukavaa,etten enää viitsi niin nukkua,vaikka kuinka mieli tekisikin.

Nyt on ollut kiirettä pojan kanssa,on ollut vähän kipeänä ja oppinut nyt kiipeilemään joka paikkaan.Pieniä haavereita tullut lähes päivittäin.Ja kaikki uni- ja syömisrytmit vaihtuneet muutenkin..
Kyllä se tästä.
Huomenna siskon luokse pääsiäisen viettoon.Joten siis Hauskaa Pääsiäistä kaikille jo nyt!

Masi ja Kirppu 14+4
 
joo, täällä kateellisena kuuntelen weenien ihanaa reissua :) kyllä maistuis tännekin romanttiset reissut! Nyt on romantiikka ollu aika kaukana, kun sairastuin uudestaan alkuviikosta tuohon juuri 3viikkoa sitten kärsimääni tautiin. Tosin tälläkertaa se olikin sitten sairaalareissu ja tiputukseen jouduin..Yön yli olin ja otti päähän kun lääkärit ei aamulla enää mitannu kuumetta eikä mitää, passittivat vaan kotiin. Ja sain saikkuaki vain ja ainoastaan siltä päivältä ja seuraavana aamuna ois pitäny kammeta jo töihin! Vaikka kuumetta oli kotona mitatessa edelleen 38 astetta.Piti sitte työpaikkalääkäriltä pyytää lisää. Ei ne edes tutkineet sen kummemmin onko lapsella kaikki hyvin vaikka sairaalaan mentäessä mahaan koski ihan pirusti. Jotain testejä ne kyllä otti, joissa näky että ei olisi ollu mitään keskenmenoon viittaavaa. Eli toivottavasti kaikki nyt on hyvin. Vaikka jotenkin oisin odottanu että ne ois kuunnellu ees sydänääniä tai jotain?!?

Ei siinä, otti jo päähän kun tiistaina kävin jo työterveyshuollossa kesken työpäivän sanomassa että on tosi kurja olo, enkä päässyt kotiin kun ei ollu kuumetta. Pomo vielä kehtas huutaa että mitä mie+puolet muista työntekijöistä olen juossu lääkärillä ym.heti kun silmä välttää! No lisäkseni kaks muuta oli käyny, mutta itse ilmotin toiselle pomolle meneväni kun omaa ei näkyny mailla eikä halmeilla ja käskin hänen ilmottamaan että olen lääkärissä. Ja hittojako mie olen muitten perseitä vahtimaan missä ne hiihtää menemään. Otti päähän. No, samana iltana sitte jouduin letkuihin sairaalaan ja siskolleni sain viestiä laitettua että ilmottaa aamulla että jään sairaslomalle ja en tule töihin kun makaan täällä taju puoliksi kankaalla. Eikös se saakelin pomo vielä tänä aamuna ollu ehtiny ja miettiny missä olen kun ei tieto pomolta pomolle näköjään kulje millään tuolla töissä. Onneksi tänään pystyin jo itse soittamaan - tosin varapomolle, kun yllättäen omaa ei saa kiinni ja sanomaan mikä on tilanne. Suoraan sanottuna vituttaa mennä pääsiäisen jälkeen töihin kun tiedän että tulee sanomista tästäkin reissusta. On se vaan kumma kun tieto ei kulje tuolla suuntaan eikä toiseen - juorut kyllä suorastaan kulovalkean tavoin.

Sori purkautumiseni, ottaa vaan päähän tuollanen jyyrämäinen käytös. Ei kyllä letkuissa tullu heti ensimmäisenä mieleen työasiat vaan huoli omasta ja lapsen kunnosta. Ensi kerralla se on vaan itse soitettava oli missä kunnossa tahojaan. Taidan ladata parit faktat päin naamaan kun näen pomoani..

No, toivottavasti pääsiäinen ei ihan tässä kuumeessa ja flunssassa mene, vois jo helpottaa. Tänään olen jopa jaksanu nousta sängystä ylös :) Jos nyt jotain jaksaisi tehdäkin. Mies on suorastaan ihailtavan paljon tehnyt kaikkea, kotitöitä ym. kun olen vaan maannut sängyssä. Harmittaa kyllä kovasti kun ei ole jaksanut osottaa välittämistään hänelle juuri millään tavalla..

Mutta hyvät pääsiäiset kaikille ja hyviä odotuksia!

 
Siis voi herrajumala mitä touhua Tinttiliini, sun työpaikallasi (ja varmasti monen muunkin)! Ei ihme että tekee mieli purnata. Mikä siinä on niin vaikeeta tajuta että kun on kipeä niin sillon ei paljoo tehdä töitä "vaan ravataan lääkärissä"? Tulis pomot sitten sanomaan kun itte pötköttävät letkuissa kanttuvei. Mahtava lähtökohta on aina se, että työntekijä tietentahtoen laiskottelee ja pinnaa vastuustaan.
Edellisessä duunissani meihin työntekijöihin luotettiin niin, ettei poissaoloja yleisesti tullut läheskään niin paljoa mitä aiemmissa työpaikoissa. Asiassa lienee siis selvä käänteinen vaikutus, eli kun työntekijään luotetaan haluaa hän olla luottamuksen arvoinen. Tämä vaan viitaten siihen, kuinka esimiestasonkin ihmiset voisivat hiukan hallita tämän sortin psykologiaa. En siis suinkaan viittaa Tintin tottakin totisempaan sairastumiseen vaan ihan yleisellä tasolla, miten työntekijoihin voisi suhtautua.
(olinpas minä nyt muka-kaikkitietäväinen, sorkke..)

Käsittämätöntä myös, etteivät kuunnelleet lääkärillä sydänääniä. Täytyy vaan luottaa siihen, että katsoivat sen turhaksi. Kuten varmasti olikin. Sitkeitä veikkoja nuo mahamatkaajat.

ON: Taisin vähän liikaa hehkutella tuota Milanon matkaa..Ihan nolottaa! Hyvää se kyllä teki ja haaveilla sopii, ettei ollut viimeinen. Taisin kyllä törsätä tulevankin kuun hoitovapaarahat (eli ostin espresson ja sämpylän) mutta kai se kannatti..
 
niin, mielestäni oli pomolta hivenen yliampuvaa käytöstä. Edeltävä pomoni (tehtaalla on noita pomoja vähän joka duunille) on aina ollut hyvin mukava ja ymmärtäväinen, mutta tämä nykyinen..yhteinen sävel tei tunnu löytyvän. Toivonkin että näen sitä aina jos on pakko, muten kaikki ylimääräinen "huulenheitto" saa jäädä. En oikeastaan ole aikaisemmin edes ollut kipeänä, paitsi nyt ihan urakalla ja ottaa jo itseänikin päähän!! Edelleen flunssan kourissa, ei tunnu lähtevän millään :(
 
ja se on kyllä totta: mitä enemmän työntekijään luotetaan ja arvostetaan tekijänä niin tokihan sitä viihtyy töissä paremmin ja ei varmasti tule niitä saikkupäiviäkään niin paljon. Olen huomanut, että meillä niitä saikkupäiviä tuntuu yhdellä jos toisella olevan "pitämättöminä" ja niitä sitten pidellään aina kun siltä tuntuu. Kertonee aika paljon työilmapiiristä ja muutenkin koko touhusta..
 
Heips!
Edelleen mukana ollaan, töissä on vaan ollut ihan kamalaa kiirettä. Flunssa-aalto...

Oli paljon kuulumisia. Itse kävin ekan kerran neuvolassa viimeviikolla. Ajattelin että parempi mennä ku tulee kohta viikot täyteen ja jää äitiysavustus saamatta. Viikkoja oli siis 13+2. Ihanasti sieltä sydänäänet kuului. Viimeyönä käytiin sitten katteleen pikkuisen salaista elämää siellä kohdussa... kyllä oli ihana katsoa kuinka hän siellä kovasti piti liikettä. Sain vaavelista muutaman ultrakuvankin, joita sitten olen koko eilisen illan ihastellut. En halunnut mennä siihen trisomnia ultraan, mutta pieni kurkistus kuitenkin...

Pahioinvointi jatkuu... 2 päivää oksentamatta Jee! Jospa se tästä helpottais. Nyt alkaa jo ruokakin maistumaan tähän asti kun on pitänyt väkisin syödä. Himoja ei edelleenkään. Onko muilla vielä pahoinvointia? Phalenopsiksella ilmeisesti ainakin...
Neuvolan täti lohdutteli että eiköhän se helpota viikolle 18 mennessä... kuukausi vielä!

Työnantajallekin pitäs pian ilmotella että elokuulta ois kotiin jäännin aika... tuntuu vaan että jättää kaikki pulaan, hoitaja tilanne kun on niin huono, ainakin meillä (TK). Tyypillinen hoitsu järjettöminen omantunnon tuskineen. Silti oon niin innolla jäämässä välillä kotiin kun tuo työtahtikin alkaa olla melko äärimmilleen venytetty. Esikoinen lähtee syksyllä kouluun, joten senkin puolesta loistava ajoitus.

T:Hilla-79 & Sisu 14+0
 
Joko tinttiliini alat voimaan paremmin? Tosi törkeää käytöstä työpaikalla...onhan niitä esimiehiäkin moneen lähtöön.
Hieno juttu, Hilla, että siellä on pienellä kaikki hyvin! Kyllä se pahoinvointi kohta helpottaa, mulla viikkoja nyt 15+5, ja en voi pahoin enää kuin noin kerran viikossa. Olo on paljon energisempi muutenkin!

Eiköhän tuo syyllistäminen kuulu vähän kuin asiaan. :P Muhunkin sitä on yritetty. Meillä jää kohta paljon porukkaa eläkkeelle, ja olen vitsaillut, että kyllähän talo nyt ilman mua pärjää, mutta miten se pärjää ilman teitä, kuka teitä paikkais? (Samasta hyvinvointiyhteiskunnan etuudesta kun siinäkin on kyse.) Tähän nyt yleensä on sit vastattu naureskellen, että näinhän se on, ja siitä voi sitten jatkaa kivempiin aiheisiin...

On se vähän niinkin, että kun oot äippälomalla, niin siitä joku voi saada itselleen elämänsä tilaisuuden päästä työnsyrjään kiinni. Työnjohdon hommahan se on nämä asiat hoitaa, ei työntekijän.Onko hoitoalalla oikeasti niin hurja tyo työtahti, mitä siitä sanotaan?
 
heippa!

Mitenkäs mammoilla on pääsiäinen sujunut?

Meillä on mennyt vähän surkeissa merkeissä kun molemmat lapset on ollu kipeitä. Ton 1-vuotiaan kanssa ollaan oltu sairaalassakin kun meinasi päästä kuivumaan kun ei suostunut juomaan mitään. Onneksi nyt on molemmat jo paremmassa kunnossa!

Tinttiliini: Onpas teillä töissä kurja suhtautuminen! Aivan kun ihmiset nyt tahallaan sairastuisivat... Mulla on ainakin hurjan huono omatunto aina siitä jos joudun ottamaan sairaslomaa ja nyt varsinkin siitä kun ilmoitin jääväni (taas) äitiyslomalle.

Ootteko muut ajatelleet mennä 4d-ultraan? Itseäni jotenkin kiehtoisi. Olisi ihana saada se dvd:kin muistoksi mahan sisäisestä elämäst kun tänä kuitenkin kaikella todennäköisyydellä on meidän viimeinen raskaus.

Taina 16+0
 

Yhteistyössä