Kiitos samoin Keiju, ihania kisuja teilläkin. Ja yritähän olla murehtimatta magneettikuvausta, vaikka helpommin sanottu kuin tehty. Taatusti sekoittaa elämää ja on taustalla mielessä koko ajan, kun on omasta terveydestä kysymys. Onneksi riski siihen, että olisi jotain vakavaa on miniaalisen pieni.
Hyvää viikonloppua!
Takatalvi sitten otti ja tuli, nyt kyllä sataa vettä. Sen puoleen jees, että tuo inhottava lumiloskamoska sulaa. Mutta ihan kökköä, kun en viitsi lähteä lenkille. Pitänee aloitella pikapuoliin jumppapallojumppaa.
Ihanaa, mies tulee tänään kotiin, on ollut monen vrk:n työreissulla. On joka päivä soittanut vähintään 5 krt pelkästään siksi, että kysyy, mitä Vili nyt tekee jne. Varmaan ihan kamalaa olla reissun päällä ja erossa poitsusta. Noo, tänään on jälleennäkemisen riemua!
Hehee, mua nauratti, kun kuvittelin Samun kierivän ympäri kämppää ja levittelevän kenkiä kierisessään!

Mukavia jumppahetkiä teille! Mitenkäs Teemu-ressun jalka?
Piritta, Vili oli konttausasennossa ainakin pari viikkoa, junnasi paikallaan, kun ei hoksannut niitä käsiä liikuttaa. Nyt mennä vipeltää jo melkoista vauhtia, reilun viikon kokemuksella!
Nekku, sympatiat kodin sekasotkuun, samaa pyörremyrskyä täällä. Tuo on varmaan kyllä hiukkasen rasittava vaihe, kun tenava roikkuu puntissa päivät pääksytysten (mitä uo ed. tarkoittaa?). Meillä on vielä niin paljon tutkittavaa, että omaa rauhaa on välillä ihan hiukan, vaikka toinen silmä on selässä koko ajan. Eilen Vili onnistui kaatamaan kasassa olleen pyykkitelineen päälleen, siellä karjui kaksinkerroin litistyksissä sen alla. Huuto loppui kyllä heti, kun nostin telineen päältä pois, edes syliin en ehtinyt ottaa, kun parku jo loppui, joten vain säikähti, eikä satuttanut itseään. Näitä sattuu.
Jaahas, onkohan Tehiksellä ollut samanlaisia vaikutuksia kuin viime kesänä..?
Hertta ja Kirppu, masukuvia!!

)
Minkäs alan ammattilainen sä Julia oletkaan? Onko siis töitä helpohkosti saatavilla?
Oli kiva tavata eilen niin monta (yli kummenen) suht samanikäistä tenavaa, kovasti jo leikkivät keskenään. Tai ehkä se vuorovaikutus ei ollut ihan sitä mitä leikkiessä "pitäisi" olla, vaan leluja napattiin toisten käsistä ja maisteltiin vuoronperään. Kiva oli silti seurailla vekaroiden touhuja.
Ai niin, jos Lotta osaa pussata käskystä, Vili osaa murista!!! Kuulostaa ihan pieneltä karhulta muristessaan. On pitänyt sellaista ääntä jo ihan pikkuvauvasta asti ja yhtenä päivänä, kun kuvasin pikku-ukkoa videokameralla ja sanoin, että murisehan vähän, niin jo vain murisi. Nyt tekee sen joka kerta, kun pyytää ja sekös meitä naurattaa.

) Ollaan tietysti joka kerta sanottu murinan jälkeen, että "mitäs sä muriset", niin on siitä sitten sanan hoksannut. Voin laittaa s-postilla kännykällä kuvatun pätkän, jos pystytte katsomaan, vaatii Nokia multimediaplayerin.
Mukavaista viikonloppua tosiaan kaikille, saatan täällä pyörähtää, jos maltan, kun mies on kotosalla koko vkl:n.
