Toggle sidebar

Tahkoojaplussat 49

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Riinuska
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Kiitos liikuttavasta synnytystarinasta, Sandeman, ja onnea alkaneeseen vauvaperheen elämään! Taas tuli muistutus siitä, miten erilaisia synnytykset ovatkaan. Hinoa, että kaikki meni hyvin eikä hätäsektioon tarvinnut mennä. Muista iloita siitä, että tankit ovat täynnä, vaikka maidon määrä alussa voikin olla häkellyttävä :).

Täytyykin mennä kurkkimaan kuvia!

Nekku, nuo sun tuntemukset ovat NIIIN tuttuja, pystyn allekirjoittamaan kaiken omalta osaltani. Vaikka lapsi on ihana ja toivottu ja kaikkea mahdollista hyvää, niin kyllä sitä välillä toivoisi ihan omaa aikaa. Ja sitten se, että vaikka kotona oleminen on useimmiten ihanaa ja töihinpaluu kammottaa, niin tulee hetkiä, kun sitä on tosi kateellinen miehelle, joka saa käydä töissä! Tästä aiheesta voisi puhua ihan loputtomiin. Saa purnata, sitä vartenhan täällä myös ollaan!
 
Hellurei!

Mukava oli taas lukea synnytyskertomusta! Hinosti meni kaikki sitten loppujen lopuksi. Ja hyvä, ettei traumoja jäänyt :) Hyvä myös, että maitoa piisaa. Ei varmaan kivaa jos sitä roiskuu yli laitojen, mutta eiköhän sekin pian tasaannu tytön tarvitsemalle tasolle. Nauttikaahan uudesta perheenjäsenestänne ja paljon onnea vielä kerran!

Kurja tuo Stellan migreeni, mites nuo lääkkeet raskaana ollessa? Poditkos vaan vai otitko jotain? Toivottavasti pysyy nyt poissa.

Nekku, ihan samanlaisia fiiliksiä täälläkin toisinaan. Mä olen ollut välillä miehelle kateellinen kun pääsee töihin ja näkee muita ihmisiä... Meillä mies ei ole juuri harrastanut muuta kun tätä taloa ja siitä mun on paha mennä mussuttamaan mitään kun tekee sitä kuitenkin meille kaikille. Nyt kun ollaan muutettu, omaa aikaa on enemmän, mutta talvella tuntui välillä aika toivottomalle. Mulla oli yksi päivä ihan orpo olo kun olin pari tuntia yksin kotona. Miehet oli kaupoilla ja miehen äidillä käymässä. Onneksi täällä sitä puuhaa riittää.. Miten sitä ei oikein enää osaa vaan olla?

Mulla on huomenna se nielurisaleikkaus, vähän jännittää. Ostin jääkaapin/pakastimen täyteen jätskiä, viiliä, mehukeittoa yms. Mun äiti tulee yöksi tänne kun lähdetään jo huomen aamulla 6.30 ajelemaan kohti sairaalaa.

Juska on edistynyt pottailussa niin, että osaa ilmoittaa kun on kakkahätä. Helpottaa hommaa kummasti. Kohta sekin on jo puolitoista vuotias, iso poika.

On ollut murhe ja huoli kun ystäväni tyttö (päivää vanhempi kuin Juska) joutui sairaalaan. Oli saanut aiemmin MPR- rokotteen (josta oireet tulevat 1-2 viikon päästä rokotteesta) ja luuli, että oireet johtuvat siitä. Oli kuumetta, väsymystä, ruokahaluttomuutta. Menivät lääkäriin ja hb lapsella vaan 70. Joutui Kotkan kautta Helsinkiin ja nyt on siellä morfiinilääkityksessä kun löytyi kasvain, joka on ainakin kurkusta vatsaonteloon saakka. Hoitomahdollisuuksia tutkitaan, en tiedä, onko toivoa vai ei. Pillitin puoli päivää eilen kun vielä ajattelin, että ihan yhtä hyvin olisi voinut olla Juskalla. Aivan kamalaa. Oltiin heidän kanssa yhtäaikaa synnärillä ja tyttö on ollut aina iloinen, helppohoitoinen, valloittava lapsi. Peukut on pystyssä ja iltarukouksessa muistettu.

Tämmöisiä täältä, taidan mennä jatkamaan siivousta.

 
Hihihiihihiii!! Ihana hymykuva Iineksestä, kiitos!!! Ja kiitokset liikuttavasta rapsasta. Paljon, paljon onnea vielä lähes viikon vanhoille vanhemmille! :))

Riinuskan uutiset sen sijaan vetivät hiljaiseksi ja totaalisen surulliseksi, itku tuli. Miten tuossa tilanteessa voi millään tavalla osata lohduttaa.. Toivotaan ihan täysillä parasta!

Nekku, annahan tulla vaan valia-valiakin välillä, aikas harvoin siltä suunnalta sitä tulee, joten antaa paukkua vaan! Sympatiseerausta! Mä tiedän tuon tunteen, kun odottelee yhteistä aikaa ja sitten mies huitelee omilla teillään, saattaa tunteiden skaala olla mielen pahoittamisesta ja hampaidenkiristyksestä raivoon. Mä yritän olla samalla linjalla, että pitäisin naputuksen minimissä, mutta joskus siihen tulee sorruttua, kun oikein keljuttaa.
Mä en ole kyllä ainakaan vielä kaivannut enempää omaa aikaa, mutta sekin varmasti koittaa, jahka tuo tenavainen roikkuu entistä enemmän puntissa. Nyt jaksaa keskittyä leikkeihinsä (tavaroiden levittämiseen) välillä ihan mukavastikin.

Tämä viikkis meni kyllä ihan tiiviisti perheen kesken oleillen, mies oli koko viikonlopun kotona (sai erityispisteet, sillä kamut houkuttelivat ties mihin rientoihin, muttei lähtenyt mihinkään), touhuili Vilin kanssa mielin määrin. Ja kahdenkeskistäkin aikaa jäi, kun Vili nukahti iltaisin ihan mukavan ajoissa. Tai eilinen kahdenkeskinen aika tuijotettiin lätkää, plaah, Tre Kronor sitten otti (taas) voiton.

Meilläkin tuota sekasotkua on enemmän ja enemmän havaittavissa, mutta vielä ei kaikki kaapit ja laatikot aukeile, joten aika hyvin pysyn vielä pikku-ukon perässä kamppeita keräillen. Ollaan yhdessäkin yritetty leikkien jälkeen siivota sotkut, mutta taitanee mennä tovi, ennen kuin se on omatoimista. Omat lelut kiinnostaa, mutta kaikki muu hieman enemmän. Tällä hetkellä in-juttu on kahden litran tyhjä valkoviiniboxi, muovipussi poistettu sisältä. Kahvasta saa hyvin kiinni, voi kuljetella mukanaan ympäri huushollia kuin matkalaukkua ja reunaan on mukava terotella hampsuja.

Jee, Juskahan on etevä poju, kun kakkahädän jo ilmoittaa. Hino juttu ja varmasti helpottaa elämätä. Ilmoitusluontoisen asiana kerrottakoon, että Vilikin kakkasi pottaan vkl:na, oli kylläki eka kerta ja ihan silkkaa sattumaa. Pisu tulee jo aika hyvin, joka aamu ja ilta laitan pojan potalle, pitäisi varmaan päivälläkin tehdä se vaipanvaihdon yhteydessä.

Piritta kyseli, että meneekö Vilin vatsa antibiooteista sekaisin. Joo, meni alkuun, mutta muistin taas jääkaapin kätköihin hetkeksi unhoittuneet Rela-tipat, auttoivat siihen vaivaan nopsasti. Ihan kiltisti poju ottaa lääkkeen ja kuntokin alkaa olla ihan normaali, pitkään vaivana olleet nuha ja yskä alkaa olla tällä erää unholassa. *puun koputusta*

Nyt pyykkien kimppuun. Nekulle antoisaa risteilyä!
 
Tervehdys pitkästä aikaa! Pieniä probleemeja ollut tässä matkan varrella, joten en ole oikein ehtinyt koneelle.

Onnittelut Sandemanille prinsessan johdosta! :) Kovin on tyttövoittoista...

Voisitko vaikka Aniliini laittaa sun s-postiosoitteen, niin lähetän ekaksi viestin vaikka sinulle? Ja jos sinä voisit sitten laitella minulla tahkoojaporukan osoitteet... Haluaisin kertoa "kaiken" sitten ihan privaatisti.
 
Suvi, huojentavaa, kun ilmoittauduit, oltiin jo huolissamme..
Tässä mun osoite: ani-liini @ suomi24.fi, ilman noita välejä. Kiva juttu, kun kertoilet siellä elämästänne tarkemmin!

Mua otti hiukkasen päähän tuo toisella puolella käyty keskustelu miehen mukanaolosta synnytyksen käynnistyksen jälkeen.. Faktahan on se, että käynnistyksen eteneminen synnytykseen asti _saattaa_ viedä vaikka useita vuorokausia ennen kuin mitään tapahtuu, eikä kukaan osaa sanoa kuinka kauan kestää. Mitä kummaa se mies siinä vierellä tekisi, jos tuntemuksia tapahtumien etenemiseen ei juurikaan ole? Yhteistä lapsostahan siltä reissulta toki ollaan hakemassa, mutta jos mitään ei tapahdu, niin kaiketi niitä töitäkin voipi välillä tehdä. Tottahan sitä seurana voisi olla, mutta jos sitä kädestäpitäjää tai juttuseuraa ei joka sekunti tarvitse, aika kulunee esim. lehtiä lukemalla tai vaikkapa jumppaamalla, mitä nyt odotellessa yleensä haluaa tehdä. Loukkaamistarkoituksessako Kastehelmi tuohon Sandemanin miehen mukanaolemattomuuteen otit kataa vai miksi? Eihän kaikilla ole miestä tai tukihenkilöä synnytyksessä mukana ollenkaan, jokainen saanee tehdä päätöksensä ihan itse heille sopivalla tavalla, ilman että kenenkään tarvii niitä päätöksiä arvostella.....
Anteeksi suorapuheisuuteni, laitan omalta osaltani pisteen tälle asialle. Grr!

Nyt ruuanlaittoon, mies kotiutuu pikapuoliin!
 
Hei!

Ja ihan ensimmäiseksi paljon onnea Sandemanille ja miehelle! Pikku-Iines on suloinen ilmestys! Ihanaa kuulla, että kaikki on mennyt hyvin!

Meillä on ollut vähän hässäkkää, kyläilijöitä ja reissua, ja nyt miehen isä on huonossa kunnossa. Ikääkin kyllä on ja aika paljon sairastellut, mutta kyllä se silti aina yllättää ja järkyttää.

Hauska kuulla myös Suvista pitkästä aikaa.

Nyt Maija heräilee myöhäisiltä päiväuniltaan... jatkan paremmalla ajalla...
 
Huomenta!

Minä täällä taas!

Riinuskalle tsemppiä nielurisaleikkaukseen, vaikka taidat olla jo matkalla! Tosi kurjalta kuulostaa ystäväsi tytön tilanne, toivotaan parasta kuitenkin.

Tutulta kuulostaa Nekku tuo oman ajan tarve, meilläkin miehellä riittää menoja sekä töiden että harrastusten parissa. Freelancerillä näitä kahta on vielä välillä vaikea erottaa toisistaan... Ja kun mulla ei muuton jälkeen ole ehtinyt oikein omia harrastuksia tulla, niin eipä sitten ole omia menojakaan pahemmin. Mutta meillä on vielä toistaiseksi niin päin, että mies kyllä ehdottaa että lähtisin jonnekin, mutta kaipaisin enemmän yhteistä aikaa, en omia menoja.

Kata, millaisia päiväunia Vanessa nukkuu tällä hetkellä?

Nyt aamukahville...
 
Huomenta, Iines vetelee aamun ekoja pidempiä päikkiä ja mama pääsee nettiin! Jes.

Aniliini, minä en ottanut hernettä Kastiksen kyselyistä, älä säkään ota. Meitä kun on niin moneen junaan ja joskus mun mieheni käytös (tai se miten siitä kerron täällä) aiheuttaa jonkun kriittisiä kommentteja. Oon jo ihan tottunut niihin kommentteihin. On vaan aika vinkeetä miten erilailla jotkut ajattelevat kun musta oli ihan TURHAA että mies olis ollut venaamassa siellä mun kanssa kun aikaa saattaa mennä päivätolkulla. Korostan että hän oli kuitenkin koko ajan hälytysvalmiudessa puhelimen päässä ja töistä klinikalle on jopa 20 min matka.

Murmelin apelle pikaista paranemista samoin kuin Riinuskan ystävän tytölle, karmea juttu!

Ihmeen harmaa keli tänään, meinasin lähteä vaunuttelemaan Iineksen kanssa, mutta pitäisi varmaan vetää varuulta sadereleet niskaan. Nekku, pieni kyssäri teutonioista, kunhan palaat...pitääkö vaunuista ottaa pohjapehmustus pois kun käyttää koppaa? Jostain syystä mun mielestä ohjekirja on ihan p*stä kun yritin ohjeita lukea. Nippeliä ja nappelia on niin maan pirusti.

 
Huomenia! Voi, voi, miten kummassa mä unohdin Riinuskalle toivotella tsempit sinne leikkaukseen, jälkikäteen täältä huutelen!

Vili löysi ja sai auki eilen kattilakaapin ja on muuten kiinnostavaa vetää kaikki kolisevat kattilat kaapista ulos ja sitten paukutella niitä mielin määrin. Hyvää ajanvietettä, mutta korvat on koetuksella! :)

Piritta, ei mulla siitä ehkäisyrenkaasta ole negatiivista kommentoitavaa, mutta niitä haluja se tosiaan vie. Siis mulla, en ole kuullut muiden kokemuksia, kun en tunne ketään sitä käyttävää, tai ei ole tiedossa.
Missäs muuten koko Piritta piileskelee, ei kai vaan multa ole taas mennyt joku lomareissu ohi?

Mukava kuulla Murmelista ja Maijasta!

Ihanaa, huomenna pääsen kampaajalle. Alkaa olla tyvikasvu melkoinen ja katkaisuhoitoakin olen vailla. ;)

Piti se piste laittaa tälle synnytysjupakalle, minkä sain osaltani aikaan, mutta selvennyksen vuoksi haluan vielä sanoa, että ei mua niinkään se kysymys, miksi-mies-ei-ollut-mukana-alusta-asti ottanut aivoon, vaan se Kastiksen seuraava kommentti, että
" Itse vaan tiedän omasta (ja ex-miehestä) että olisivat olleet paikalla hela tiden kalenterista huolimatta. Ja mulle se ois varmasti tärkeää vaikka en myöskään ole mikään kädestä pideltävä."
Se oli sitä, jonka koin olevan loukkaamistarkoituksessa kirjoitettu. ( Ei siis ollut, mutta mä otin just siitä ne pultit.) Ok, Kastis, jos sun miehet olisivat paikalla sun haluasta ja Sanden mies pois, siksi ettei Sandeman häntä sinne joka hetkeksi halunnut, niin nehän on vain niitä mielipide-eroja ja omia päätöksiä ja sen koin arvosteluksi. En olisi ottanut kantaa koko asiaan, mutta vastasynnyttäneen äidin mahdollisen herkistelyn takia halusin kantani sanoa. Niinhän se on, että se koira älähtää, johon kalikka kilahtaa, nimittäin, mun synnytys myös käynnistettiin ja tiedän mitä se venailu on, enkä todella itse olisi halunnut miestä enkä tukihenkilöäni sinne koko ajaksi notkumaan, siksi "puolustus". Ja herne poistettu. =)

Nyt kenkäostoksille! Täällä on muuten ihanan aurinkoista, eilen oli ip:llä ihan kamalan harmajaa.
 
Sorry, oli vähän tökerösti kirjoitettu Kastikselle tuo "sun miehet", tarkoitin toki, että kumpikin aikanaan. Ex-mies silloin, kun hänen aikanasa oli ja nykyinen mies varmasti tulee, kun aika koittaa. =)

 
No täällähän minä Aniliini :-) Eilen eksyttiin taas shoppailemaan poitsun kanssa ja käveltiin piiiiitkä lenkki, kun oli taas niin kesäistä. Kummallisesti tuo keli vaihtelee, välillä on niin kuumaa ja välillä kalsaa, kuten tänään.

Hei hei Sandeman, kiva kuulla teistä! Oi joi, punatukkainen leidi sieltä tulla tupsahti. Teillä oli sitten varsin ikimuistoinen vappuaatto. Onneksi Iines päätti tulla alakautta, ettei tarvinnut edetä hätäsektioon. Kuulostatte kovin onnellisilta - ihana lukea. Kyllähän sitä mökilläkin pärjää ihan beibin kanssa, ja hyvinkin hyvin, jos on mukavuudet. Hinoa muuten, että mjölkkistä riittää. Laskiko Iineksen paino laitoksella? Matskun painoa tarkkailtiin tosi tarkasti (vaikka oli ihan normikokoa) ja painotettiin, että pitää ympäri vrk:n syödä 3 tunnin välein ja vielä oli lisäpunnitus pari pvää synnytyksestä. Että onkohan yleistä kaikilla päälle 3-kiloisilla?

No hö, ikävää kommentointia - ja ehkä vähän koomistakin - tuli Sandemanin miehen ei-vierellä-olosta. Ei se munkaan korvassa nyt ihan vilpittömältä kysymykseltä kuulostanut ja ainakin oli kohtalaisen tarpeeton kommentti. Se siitä.

Nekku taitaa olla jo Ruottin maalla. Varmasti on hyvin samansuuntaisia ajatuksia monella kuin Nekulla, eikä takuulla harvinainen tilanne lapsiperheissä. Ylipäätään se on tosi haastavaa mun mielestä, että kun mies tulee kotia, sitä mielellään antaa lapsen hänen hoidettavakseen - ja itse tekee jotain yksin, mutta mies haluaakin myös hyvin mielellään istua hetken rauhassa, syödä - ja kenties harrastaakin jotain, siis muuta kuin kotitöitä. Ja vilkkaan, energisen lapsen kanssa toi kohoaa varmaan potenssiin tuhat. Matsku on vielä kiitettävän kiinnostunut leluistaan, jos ne asettaa jotenkin eri asentoihin tai ripottelee jotenkin hassusti (mä olen tässä jo expertti ;), mutta kyllä kaikki kiellettykin tietty kiinnostaa, kuten dvd:t, tv-oheislaitteet, kukkien lehdet etc...
Meillä on vkloput aikamoista taiteilua, kun halutaan viettää aikaa yhdessä, mutta molemmat haluaa hoitaa myös omat liikuntasuoritteet...Mutta jo tänä aamuna kuulin, että mies joutuu käymään duunissa lauantaina, kun mä suunnittelin, että oltais kaikki menty keskustaan aistimaan euroviisutunnelmaa...Ja ne duunissa-käväisyt ei ole mitään parin tunnin keikkoja. Grrrrrrrrr.

Olipa karmea juttu tuo Riinuskan ystävän lapsen tilanne =( Ei voi kuin kuvitella sitä surua, huolta ja tuskaa. Todella ikävää.
Mä olen nykyään yliherkkis kaikissa lapsiin liittyvässä. Esim. viime sunnuntain American Idolsia ei voinut _mitenkään_ katsoa kuivin silmin....Meikästä tuli siltä istumalta säännöllinen Unicef-lahjoittaja.

Öö, mitäs vielä...Suvista oli mukava kuulla. Toivottavasti kaikki on teillä hyvin.
Riinuskalle tsemppiä leikkauksesta toipumiseen. Jäätelö jeesaa :)

Ankeus, pitäisi imuroida pahimmat pölykikkareet veke. Kotiaskare-näkökulmasta olen kyllä extrakateellinen työssäkäyvälle miehelle - sekun ei todellakaan juuri laita kortea kekoon huushollaamisen eteen. Eipä kyllä oikke ehtiskään. Meillä oli - ainakin eilen - niin päin, että mies ilmoitti olevansa kateellinen meille, kun saadaan ulkoilla ja nauttia auringosta :)

Piti muuten sanoman vielä, että Herttakin olet jo NIIN pitkällä!
 
Uh karmeus minkä itkuraivarin Iines järjesti äsken, olen vieläkin ihan ymmällä. Heräsi omasta sängystään, aloitti karjumisen välittömästi, siis ei mitään "mulla olis vähän nälkä" vaan "auts, mua sattuu". Kääntelin ja vääntelin ja tarjosin tissiä ja hieroin selkää ja kaikki poppakonstit vuorotellen. Pieni itku siinä tirahti äidilläkin kun toinen karjuu polla punaisena:-(((. Noh, tissiä vaihtamalla ja megaröyhtyllä tilanne korjaantui, mutta jo meinasi paniikki iskeä että olen mää kanssa kamala äiti kun en tiedä mikä pienellä on vikana...

Oletteko (ne jotka rintakumia on käyttäneet) että se tuottaisi ilmaa lapsen vatsaan? Kun mää jo aloin sitäkin epäilemään. Nännit mulla on edelleen himokipeät joten mieluummin käyttäisin niitä mutta jos aiheuttavat tuollaisia sessioita niin sitten mami vaan kärsii. Mieluimmin niin kuin Iines.

Omasta ajasta: mies eilen ehdotti että voitaisiin sopia joku tietty ilta joka olisi Iineksen ja iskän ilta ja mama pääsis tuulettumaan. Vaikka edes kauppaan yksin. Täytynee siis pumppailla ja katsoa oppisiko Iines pullosta juomaan jossain vaiheessa. Olisi sitten joku hätävara ettei tartte toista turhaa huudattaa vaikka heräiskin kesken unien ja mama olis kaupassa.

Varasin muuten ristiäispäivänkin, onpahan sitten ainakin pappi ja paikka varattu, tarjoomisia täytynee miettiä myöhemmin.

Iineksen paino laski laitoksella juu,3320->3180, ja tokana päivänä 3250.Kuulemma nousi hyvin. Neuvolaan kun soitin niin seuraava sopiva aika on vasta parin viikon päästä, että toivottavasti mun maito riittää ja tytteli saa ravintoa. Ainakin toisesta päästä tulee tavaraa jatkuvalla syötöllä.
 
Hienoa kun Sande ehti raportoimaan. Aika pitkään sait vielä käynnistyksenkin jälkeen odotella, mutta lopussa se kiitos seisoo.

Kaikenlaista ootte kirjoitelleet ja nyt äkkiseltään iskee pää ihan tyhjäks kun piti niin kommentoida sitä ja tätä. Eniten mieleeni jäi jutut omasta ja miehen omasta ajasta. Kuten Nekku sanoi, niin ei kukaan voi toisen ajatuksia lukea, jutustelua siis vaan. Me ollaan jauhettu kaikesta mahdollisesta miehen kans todella paljon ja useasti todettu, että se auttaa. Sanden idis vauvan ja iskän yhteisestä illasta on musta hyvä alku sille, että mies todella hoitaa vauvaa/lasta.
Kannattaa myös muistaa, että aikansa kutakin vaihetta. Sillä jaksaa itkut ja sotkut kun ajattelee, että tää on nyt tätä ja seuraava vaihe on taas jotain muuta. Ymmärrän toki mitä tarkoitatte kun välillä ahdistaa, mutta siihenkin totean ainakin itselleni, että ei tää ikuisuuksia kestä. Hienointa on, että täällä saadaan kaikki valittaa niin paljon kuin huvittaa ja aina on ymmärtäjiä ja "kohtalotovereita". Hyvä näin :)

Illi herännee piakkoin, ehdin äkkiä laittamaan ruoan. Se on moro!
 
Moro tytöt!

Mihin se aika nykyään menee?? Tuntuu, että kun Vanessa nukkuu, niin olisi jonossa tuhat asiaa, mitä haluaisin tehdä. Toistaiseksi olen päättänyt ainakin olla siivoamatta silloin, sitä harrastusta yritän tehdä tytön hereillä ollessa, muuten ei jää mitään omaa aikaa. Olkoot sitten vaikka vähän likaisempaa! Nyt keitin kahvit ja yritän viettää hetken parissanne.

Sandemanille tosiaan vielä lisää onnitteluja, ja ihanaa että Iineksellä ja teillä kaikki menee noin hyvin. Kiva oli lukea myös synnytyskertomusta, sitä on ihan eri intensiteetillä lukemassa niitä, kun on itsellä yksi tarina takana! Tuommoiset huuto-kohtaukset saavat kyllä kyyneltulvan aikaiseksi äidilläkin helposti, meillä Vanessalla on noin kerran viikossa vatsakipu-huutoa illalla kaksi tuntia klo 19-21. Se on kyllä tosi kamala kuunnella oman lapsen itkua, varsinkin silloin, jos äityy ihan tosi kovaksi huudoksi, tuntuu että pieni tukehtuu. Onneksi (kop-kop) ei ole ollut noita sen tiheämpään.

Murmeli, Vanessa herää noin klo 6.30, nukkuu sohvalla mun vieressä 7.30-8.30 sekä sen jälkeen ulkona vaunuissa 10-12(13). Tähän saakka menee aina saman kaavan mukaan, ja iltapäivä-ilta-aika vaihtelee riippuen siitäkin, että mitä tehdään. Tänään esim. nukkui kauppareissulla klo 14-15, ja laitoin ulos parvekkeelle nukkumaan äsken klo 17. Luultavimmin herää hetkenä minä hyvänsä, iltaisin V ei nuku kovin pitkiä pätkiä. Sitten on luultavimmin hereillä muuten loppuillan, paitsi nukkuu tissillä jonkun puolituntisen. Yhdeksän aikaan vien sänkyyn ja imetän siellä hetken, niin yleensä nukahtaa. Olen huomannut, että nyt typy alkaa olla sen verran iso, että uni ei enää tule missä vain silloin kun väsyttää, vaan Vanessa alkaa väsyneenä itkeskelemään, ja pitää sitten laittaa nukkumaan, eli ulos vaunuihin tai sitten tissitellä uneen sisällä. En jaksa murehtia sitä, ettei tyttö osaa nukahtaa ilman tissiä sisällä, turha stressata! Miten Murmeli teillä, onko säännölliset rytmit?

Maitopulloa muuten kokeiltiin tänään taas, ja ei kelpaa. Sai oksurefleksin lopulta ja lensi kaaressa ulos aiempikin mahansisältö. Silloin kyllästyin ja kaivoin tissin esiin..Olen päättänyt etten aio murehtia tuota pullon hyljeksintää, sitten imetetään ja ollaan käytettävissä nämä muutamat kuukaudet koko ajan, jos niikseen tulee.

Nekun ajatukset on varmaan tuttuja jokaiselle joskus, voin kuvitella että aikaa myöten niiltä ei voi välttyä, mutta sitähän varten sitä vertaistukea on! Valitetaan vuoroin kaikki kuka mistäkin! Ja tosiaan aina lohduttaa se, että lyhyt aika tämä on, kohta ei roiku enää kukaan puntissa vaikka haluaisi...;-)

Tänään oli neuvolakin. Ikää siis 10,5 vkoa, paino oli 6540 g ja pituus 61 cm. Paino on paljolti poskissa..=)
 
Heippa!

Kengät löydetty, tai itse asiassa kahdetkin itselleni ja myös Vilille kevyemmät kesäkengät. Sattui olemaan yhdessä kenkäkaupassa varastontyhjennysmyynti, niin ahneus iski. =)

Sandeman, mä käytin rintakumia, mutten kyllä huomannut sen lisänneet Vilillä ilmavaivoja. Toki ilmavaivoja oli, mutten kyllä osannut yhdistää niitä rintakumiin. Mä en muuten lopulta päässyt eroon r-kumista ollenkaan, kun Vili ei huolinut paljasta tissiä suuhunsa, joten kun nännit karaistuvat, kannattaa moisesta värkistä hankkiutua pikapikaa eroon. Tai kyllähän ne rintakumit mukana kulkee, mutta oma vaivansa siinäkin..
Huutokohtauksia tuli aika ajoin ehkä muutaman kk:n ikään saakka, ennen kuin hieman pystyi tulkitsemaan, mistä mahtaa kiikastaa. Avuton olo tulee kun mikään ei tunnu auttavan. :/

Oli muuten kiva idea minustakin tuo isä-lapsi-ilta, varmasti ihan toimiva ja sitten äitiliinikin voi hieman suunnitella omia juttujaan. Toivottavasti pullotus onnistuu!
Kata, hyvä ettet ota stressiä siitä asiasta, eihän teillä täysimetys enää montaa kuukautta jatku. :) Hih, nauratti tuo, että Vanessa paino on poskissa, laitahan pulloposkesta uutukaisia kuvia.

Välitin muuten teille Mariskan uuden s-postiosoitteen.

Tuo lelujen "ripottelu" on meilläkin tuttua juttua, voiton omista leluista vie ehdottomasti muovipurkeista rakennettava majakka tai torni. Sen kun pystyttää, niin jo vain poju laittaa kaahausvaiheen päälle ja konttaa matot pöllyten kaatamaan sen. Vinhan näköistä!

Me taidetaan aloittaa imurointi Vilin kanssa, sekin kiinnostaa nykyisin, aiemmin mokoma vempele pelotti.

Mukavaista illanjatkoa!
 
Heippa ja kiitos leikkaustsempeistä!
Eilinen meni kipuillessa ja pää hieman huuruissa. Leikkaus meni hyvin ja lri sanoi leikanneensa satoja risoja, joista mun oli pahimmasta päästä. Vaikkei isot, niin todella proppuiset ja mädät. Eipä siis ihme kun hengitys haisi jatkuvasti pahalle! Vetelen troppeja, eikä olo ole ollenkaan kamala. Saas nähdä sitten kun katteet rupeaa suusta irtoilemaan. Kunhan ei vaan tulisi jälkivuotoa. Onneksi se kuitenkin on harvinaista.

Mies siis kotona loppuviikon, tosi hyvä. Vaikkei olo ihan kamala olekkaan, en silti jaksaisi leikkiä poitsun kanssa.

Sanailua oli käyty miehen synnytyksessä (tai lähinnä odottelussa) mukana olosta. Näitä erimielisyyksiä tulee näin nettikamujenkin kesken, varsinkin kun kirjoitettu teksti voi kuulostaa niin erilaiselta kuin mitä sama asia olisi sanottuna. Ymmärrän kuitenkin täysin Sanden ja miehen ratkaisun. Jos mies kerran pienen ajomatkan päässä ja käynnistyksessä voi mennä aikaa, niin mikäs siinä. Pääasiahan on, että itse ratkaisunne teitte ja olitte siihen tyytyväisiä.
Noiden pikkuisten itkujen kanssa on välillä tosi epätoivoinen olo. Vieläkin jos Juska kiukkuaa tai itkee, niin harmittaa kun en tiedä mistä on kyse. Vaikka onkin nykyään jo suht helposti tulkittavissa. Masuvaivojahan ne yleensä on, mutta kun ei niitäkään saa aina helpotettua vaikka mitä tekisi.
Milloin ristiäiset pidetään ja missäs pidätten? Joko nimeä kovasti mietitty?

Kiva Suvi, että kerrot synnytys- ym (?)tarinaa meille! Toivottavasti vaivat takanapäin.

Piritta, kyllä meilläkin mies on sanonut olevansa kateellinen mulle kun voin joskus jäädä sänkyyn löhöömään poitsun kera kun hän lähtee töihin. Ja että saadaan olla kotona ja pihalla kun aurinko paistelee :)

Se kaverini sairastunut tyttö.. Mahdollisuudet on 50-50. Löytyi yleinen lastensyöpä ja hoitoja voidaan tehdä. Pitää vaan nyt toivoa, että kuuluu siihen parempaan 50 prosenttiin.

Nyt menen soffalle päikkäreille kun miehetkin nukahtivat. Taidan kuitenkin ottaa jätskiä ensin. Nälkä alkaa olla kun ei nuo viilit ym nälkää oikein pidä.
 
Terve keskiviikkoon!

Liekö täyden kuun aika tai jotain, kun uni ei tullut tälle mammalle silmään sitten millään viime yönä. Pyörin pitkälle yli puolen yön ennen nukkumattia, ja aamuyöstä taas. Vanessallakin oli outo yö, kun söi vaikka kuinka monta kertaa ja heräsi jo ennen kuutta. Samoin tänään V on nukkunut vain pätkiä ja syönyt vähän väliä. Toivottavasti ensi yö normalisoituisi taas 2-3 syöntiin. On vähän sumuinen olo tänään..

Täytyypä laittaa taas parit kuvat meidän pulloposkesta tulemaan, niitä kuviahan kyllä riittää..=)

Mies on tänään viimeistä päivää kotona ennen töiden aloitusta taas. Tosin kesän yli tekee vielä aika rennosti ja heinäkuu lomaillaan. Ihan kivakin saada taas päivät itselle, voi pyytää taas kavereita kyläänkin helpommin päivisin, ja muutenkin ihan tervettä olla vähän enemmän erossa välillä! Neljä kuukautta tässä on yhdessä kotona oltukin!

Kohta lähdetään anoppilaan lounaalle, mies on hakemassa kiinalaisesta ruoat mukaan. Toivotaan että Vane olisi hyvällä tuulella, saisi mummo ja pappa seurustella kunnolla.
 
Riinuskalle paranemisia!

Ja mä en ole käynyt toisella puolella tästä lukemassa, mutta ei meilläkään mies viettänyt koko päivää mun kanssa osastolla käynnistyksessä, mikäs järki siinä nyt olisi ollut, osaan mä yksinkin lehtiä lueskella ja torkkua! Jokainen tekee miten tykkää, ja pääasiahan on se, että pariskunnan molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan!
 
Hei! Kiitos valokuvista Mariskalle ja Sandemanille. Kun Sande sanoit, että Iines on tullut isäänsä, niin nyt mä näen sun miehen punatukkaisena ja isoposkisena :D.

Taisi käydä niin, että tuosta isä-mukana-synnytyksessä-aiheesta syntyneestä keskustelusta Kastis veti suurimman herneen nenään, kun lukee tuolta haavepuolelta. Mun mielestä on tosi hyvä tuoda esiin erilaisia näkökulmia asioihin, mutta sopivalla hetkellä pitäisi osata myös puhaltaa peli poikki. Eiköhän kaikki sanottava ole jo sanottu.

Hyvä Riinuska, että selvisit kunnialla leikkauksesta ja hinoa myös, että miehesi on kotosalla, jotta saat potea kipeää kurkkua rauhassa. Tuo kaverisi lapsen tilanne on kyllä tosi pelottava. Toivotaan todella kovasti, että hoidot tepsivät. Muistan, kun aikoinaan oli ihan hirveää, kun yhden tuttavaperheen 2-vuotiaalla lapselle todettiin aivokasvain. Tuntui, ettei voi olla mahdollista, että niin pienelle tulee jotain niin kamalaa kohdalle. Kasvain saatiin onneksi leikattua. Mutta ei ole kyllä mitään sydäntä raastavampaa kuin pahasti sairas lapsi :(.

Katalle voimia imetykseen! Eipä siinä ole paljon tehtävissä, jos pullo ei maistu. Täytyy vaan sitten toimia "lehmänä" ja yrittää lohduttautua sillä ajatuksella, että täysimetystä on jäljellä enää muutama kuukausi ;).

Mulla on tänään niin paljon asioita hoidettavana, että nyt täytyy siirtyä täältä muualle. Kiva, kun olette kirjoitelleet paljon, ja mukava saada kuulla Suvin kuulumisia.


 
Huomenia,
Yö mentiin kahdella herätyksellä, jes! Ja mama nukahti jo klo 22, taisi olla päivän rasituksista niin poikki..

Käytiin katsomassa seurakuntasalia tuossa meidän naapurissa, meinataan ristiäiset pitää siellä, 17.6. Siksi varasin niitä näin aikaisin kun juhannuksen jälkeen kaikilla alkaa olla lomasuunnitelmia. Hyviltä näytti tilat, täytynee vaan anopin kanssa yrittää koordinoida nuo tarjoilut, oma äiti kun on pitkämatkalaisia ja hankalampi sieltä tuoda mitään. Meinasin tilata kakut Kakkukeisarista vaikka maksavatkin hunajaa, onko kellään kokemuksia?
Ja nimiehdotuksia meillä on jo, mutta katsotaan mihin muotoutuu. Mitenköhän osaan kutsua iinestä jollain toisella nimellä kun on ollut niin pitkään Ilppis? I:llä alkavia kivoja nimiä voi siis ehdotella jos tulee mieleen, silloin voitaisiin edelleen kutsua Ilppikseksi;-).
Huomisen ollaankin kaksistaan koko päivä, mies menee Tampesteriin yöksi, mun pikkusisko lupasi tulla seuraksi, onpahan sitten vaikka kisastudioseuraa.

Iinekselle tuli akne. Naamassa sellaisia finnin näköisiä siellä täällä. Kuulemma tulee maman maidosta ja hormooneista eikä mistään ruoka-aineista. Tosi kaunis neiti kun toinen puoli naamasta kuoriutuu ja toinen puoli (se joka on "tyynyyn" päin) kukkii.
Noniin, taidan lopetella jos saisi jotain suuhunsa ennenkuin typy herää.

Riinuskalle paranemisia, lisää vaan jätskiä kun siltä tuntuu!
 
Sandeman, mä olen syönyt Kakkukeisarin kakkuja, hyviä ovat olleet. Itse olen tilannut monta kertaa Kakkugalleriasta, ne on ihan sairaan hyviä, jos ei halua perinteisiä kermakakkuja!
 

Similar threads

S
Tahkoojaplussat 53
Viestiä
101
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Sandeman9503
S
S
Tahkoojaplussat 50
Viestiä
102
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Kata*
K
S
Tahkoojaplussat 48
Viestiä
108
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Riinuska
R
R
tahkoojaplussat 47
Viestiä
107
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Sandeman9503
S
K
Tahkoojaplussat 46
Viestiä
101
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Kata*
K

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa