Tämä sama asia aina nostaa päätään... ( lasten epätasa-arvonen kohtelu ).

[Mielensäpahoittaja]

Meillä on 3 tyttöä joista vanhin on aina ollut parempi minun äitini sekä mieheni isän mielestä.
Minun isäni ja mieheni äiti sen sijaan ovat kohdelleet lapsia aina tasavertaisesti.

Äitini kohdalla asia paljastuu lähinnä hänen puheissaan. On suoraankin sanonu että kyllä se tuo ensimmäinen lapsenlapsi on aina jollain tavalla tärkein vaikka muistakin tykkää. Että ei muut ole tuoneet samanlaista tunnetta syntyessään kuin tuo ensimmäinen.

Mieheni isän kohdalla asia näkyy ihan käytännössä. Kun toinen lapsista syntyi ( lapsilla ikäeroa 3,5vuotta ) niin isoisä otti jotenkin tuon esikoisen silmäteräkseen erityisesti. Puhu jo etukäteen miten pitää muistaa ottaa isompaa huomioon ja se on jotenkin 'riistäytynyt' käsistä ajan saatossa.
Kun keskimminen lapsi täytti vuoden niin isoisä toi esikoiselle ( sillon 4,5v ikänen ) yhtä ison lahjan kuin pienellekin. Oikein päivitteli koko suvun edessä miten raskasta ja haastavaa oli etsiä yhtä arvokas ja SAMANKOKOINEN tavara lahjaksi esikoiselle kuin 1 vuotta täyttävälle. Ettei vaan tulisi isommalle paha mieli.

Kun sitten taas vanhin vietti synttäreitään niin ei tuonut pienemmälle mitään. "Ei isoisä tänään sinulle tuonut, tänään on ***** syntymäpäivä, hän saa lahjoja, et sinä" hän tuumas vajaa pari vuotiaalle kun oli ovella vastassa.

Minun ja mieheni mielipide on se että pieni muistaminen on ihan ok ( tyyliin tarra-arkki tai karkkirasia ) muillekin lapsille kuin päivänsankarille mutta ei mitään lahjoja ostella kuin jokaiselle juhlapäivänään vuorollaan!
Mutta jos isoisä sille linjalle on halunnut lähteä että lahja ostetaan myös muille kuin synttärisankarille niin silloin tuo täytyisi päteä kaikkiin samalla tavalla!

No nyt tämä epätasa-arvoisuus taas korkostui. Isoisä kävi kylässä ja toi lapsille pääsiäismuistamisen + keräilytarroja ( lapsia siis kolme, 3v, 5v ja 8,5v ). Jokaisella lapsista on samanlaiset keräilyvihkoset joihin keräävät Nemoa Etsimässä tarroja.
Kaksi pienempää lasta saivat yhdet paketit tarroja. Isoin sai 2 pakettia.
Sen jälkeen kävivät ravintolassa syömässä. Isoimmalta kysyi mitä hän halusi syödä ja hän sai valita listalta haluamansa aterian. Pienemmille sanoi että "te saatte sitten syödä hampurilaisen puoliksi". :/
Mieheni sitten osti toiselle pienemmistä oman hampurilaisaterian. Ettei tarvinut siellä ravintolassa sitten ruveta jakamaan ja puolittamaan yhtä hampurilaista.


Nämä on tosi 'pieniä' asioita varmaan eikä tuo pienimmäinen edes vielä ole asiaa hoksannut mutta keskimmäinen on.
Tytöistä keskimmäinen on vähiten isoisänsä suosiossa. On temperamenttinen ja isoisä ei sitä hyväksyä. Nälvii tyyliin "kyllä tämä ******** on niin täräkkä täti. Melkoinen marmattaja olet kyllä" jne.
Ja keskimmäinen on sen jo huomannut. Koettaa hakea isoisänsä hyväksyntää piirtämällä tälle taideteoksia. "Tänään teenkin isoisälle niiiiiiiiiin hienon piirustuksen että"... tyttö tuumasi kun odotteli kerran isoisää kylään. Usein piirustukset jää kuitenkin eteisen hattuhyllylle eikä isoisä "muista" ottaa niitä edes mukaan.

Pienin tytöistä saa ylenpalttista huomiota ja kehuja isoisältä iloisen ja kuplivan luonteensa vuoksi. Ja vanhin vain siksi että on se paras. Ja vaikka vanhinkin menee jo kolmannelle luokalle koulussa syksyllä ja edelleen kirjoittaminen on vähän hankalaa ja haastavaa niin isoisä kovaan ääneen kehuu miten hirveän etevä tyttö on kirjoittamaan. Kyllä se on varmasti ikäisiään etevämpi.


Nyt ollaan vähän jo puututtukin tuohon eriarvoistamiseen ja varsinkin niihin tilanteisiin missä isoisä yltyy "nälvimään" keskimmäistä.

Silti surettaa.

 

["vieras"]

No helvetti, sanotte sille suoraan päin naamaa, kun lapset ei ole kuulemassa. Ei voi olla niin vaikeaa. Kyllä mä pitäisin jokaisen lapseni puolia hyvin tarkkaan, etenkin kun huomaan että yhtä sorsitaan. Olisin sanonut jo ekalla kerralla, että mietippä vähän oliko toi nyt reilua ja sopivaa keskimmäistä kohtaan.

 

["vieras"]

Mä oon huomannut, että meidän äiti ei oikein siedä meidän nuorimmaista, joka on tyttö. Tytöllä on aika räväkkä luonne, pojat on olleet paljon rauhallisempia. Mua kans ärsyttää, että nälvii tyttöä ja oonkin vähentänyt meidän näkemisiä ja pidän huolen, että tyttö on hyvin nukkunut ja syönyt ennen kuin lähdetään mummolle. Äiti on jo niin vanha, että en mä jaksa enää kovin puuttua sen käyttäytymiseen, se on jo niin moneen kertaan osoittanut, ettei se mitään opi

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28264932]Mä oon huomannut, että meidän äiti ei oikein siedä meidän nuorimmaista, joka on tyttö. Tytöllä on aika räväkkä luonne, pojat on olleet paljon rauhallisempia. Mua kans ärsyttää, että nälvii tyttöä ja oonkin vähentänyt meidän näkemisiä ja pidän huolen, että tyttö on hyvin nukkunut ja syönyt ennen kuin lähdetään mummolle. Äiti on jo niin vanha, että en mä jaksa enää kovin puuttua sen käyttäytymiseen, se on jo niin moneen kertaan osoittanut, ettei se mitään opi [/QUOTE]

Siis annat äitisi vaan nälviä lastasi, kun ei se mitään opi? Uskomatonta. Mietippä vähän, nälvimiset jää hyvin todennäköisesti lapsesi mieleen ja voivat vaikuttaa esim. hänen itsetuntoonsa ja oman arvontuntoonsa. En kyllä antaisi kenenkään nälviä lastani, kenelläkään ei ole oikeutta nälviä toisia.