Tammivauvat 2008 (4)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nuppu80
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi Nunnu, otan osaa. Jaksuja!

Tulin vaan katsoon kuulumiset samalla, kun kävin katteleen vähän sadetutkaa. Tarkoituksena olis mahdollisesti lähteä kerään mun vanhempien luo viinimarjoja... Näytti vaan vähän huonolta tosta n. puolilta päivin alkaen... Häätyy katsoa...
 
Nunnu, olen todella pahoillani mummisi poismenon puolesta ja otan osaa.

Jumbis, pidän peukkuja että sun miehen siskolla ei ois syöpää.

Kiva kuulla Emmusta pitkästä aikaa! Katsoin just pari päivää sitten kuvia spacessa ja mietin että mitähän teidän perheelle kuuluu. Mietin erityisesti että mitenkähän teillä sujuu Norjassa, kun ollaan suht samassa tilanteessa siinä mielessä kun ei kumpikaan asuta Suomessa.

Ninstu, Nuppu ja Laura, kiitos kommenteista mun tytön kuvia koskien. Ja hauskaa että Nuppu sanoi että mun tytöllä on mun hymy, koska yleensä kaikki sanoo että tyttö on aivan isänsä näköinen tai ettei meissä ole mitään samaa, ja suunnilleen ihmetellään sainko oikean vauvan mukaan. En häiriinny kommenteista koska uskon että ne johtuu siitä että olen vaalea ja tytöllä on tummat silmät ja hiukset (kuten isällään) mutta kiva etten ole ainoa jonka mielestä mussa ja mun vauvassa on edes jotain samaa!

Sumu, mullakin menee usein noin että ostan enimmäkseen tytölle vaatteita tai lelun ja itselle shoppailen tosi harvoin. On niin paljon kaikkia ihania juttuja vauvoille!

Laura, meillä siirretään omaan huoneeseen varmaan n. vuoden iässä. Kyselen silloin teiltä muilta kokemuksia.

Hauskaa että Nintsun poika juttelee noin paljon!

Rosa, kiva ettei sulla enää oo kivuliaat menkat. Mietin että ehkä sun keho ajattelee että synnytyksen jälkeen paljon mikään ei enää satu :)

Harrastuksista, en oo vielä aloittanu mitään mutta haluan jatkaa agilitya koiran kanssa.

Simba, vastaan vaikka sanoit ettei töissäkäyvien tarvitse vastata. (Teen töitä vaan n. kerran viikossa, joten ehkä kuuluun kuitenkin kotiäiteihin?) Meilläkään ei oo harrastuksia, mutta tehdään kyllä paljon juttuja ihan kotona ja kodin ulkopuolella. Tavataan kavereita, lauletaan, leikitään, luetaan, jne. Siinä on meille tällä hetkellä ihan tarpeeks. Mennään kyllä jossain vaiheessa vauva-uintiin, mutta varmaan vasta sitten kun tyttö on vuoden.

En tiedä voisinko mennä paikalliseen muskariin tai leikkiryhmään, koska siellä pitäis puhua englantia (tytölle) enkä halua sekoittaa, koska puhun tytölle vain suomea. Tytön isän kanssa puhun englantia, mutta tyttö selvästi ihmettelee jos sanon hänelle jotain englanniksi, esim. kun meidän koira ymmärtää vaan englantia, niin kun olen tytön kanssa kahdestaan, hän katsoo minua hassusti kun en puhukaan suomea koiralle puhuessani.

Onko muita joiden vauvat ei oo kertaakaan ollu kipeenä? Meillä on käyny tosi hyvä tuuri kun tytöllä ei ole ollut edes flunssa tai nuhaa tai kuumetta tai mitään. (Vain näitä meidän itse aiheuttamia juttuja kuten käsi jäi remmin väliin, hui!) Mietin että johtuukohan tämä "terveys" ilmastosta, kun täällä on kuitenkin tosi leutoa? Toivon vain että tyttö pysyis mahdollisimman terveenä jatkossakin.

Oltiin muuten ekaa kertaa fysioterapiassa. Tytöllä oli kivaa ekat 30 minsaa ja vikat puol tuntia huus koko ajan. Jalassa ei ole mitään vikaa, mutta saatiin varvastuksen takia eri juttuja ja harjoituksia mitä pitää tehdä kotona. Seuraava fysioterapia on vasta kuuden viikon kuluttua ja fysioterapeutti sanoi että siihen mennessä tyttö jo konttaa, koska on melkein 9kk. Sanoin että jotkut vauvat oppii konttaamaan vasta 10kk ikäisenä tai jättää konttaamisen väliin ja hän sanoi että normaalisti vauva konttaa 9kk ikään mennessä. Onpa eri mielipiteet eri ammattilaisten välillä!

Me tavattiin uus äiti-vauva kaveri. Alettiin kaupassa juttelemaan yhdelle äidille ja sen 10kk ikäiselle vauvalle, ja nyt ollaan nähty niitä pari kertaa. Oon tosi iloinen että löysin uuden kaverin, koska mulla on täällä vain muutama kaveri joilla on lapsia.

Onko muuten jotain keinoa miten syömisestä saa siistimpää? Meillä joka syönnin jälkeen koko naama, kädet, hiukset ja maha on ihan tännä sosetta. Kotona se ei haittaa mutta ulkona ollessa on hankalaa, joten ekan kerran sose-syöttämisen jälkeen oon vaan imettänyt kun ollaan poissa kotoa. Onko kellään vinkkejä?

Levottomista öistä, se fysioterapeutti sanoi että 7-9kk iässä yöt menee aina levottomiks, että se kuuluu kehitykseen. (Olikohan Jumbiksen ja Emmun ekoilla lapsilla sama juttu?) Kuulemma normaalia että joko unirytmi voi muuttua ja liikkumista voi tulla enemmän yöllä tai nukahtamisvaikeuksia.

Ai niin, kuulin just yhdeltä kaverilta (joka on parisuhdepsykologi) että silloin kun vauva on 7-10kk on yleensä suurimmat vaikeudet parisuhteessa koko ekan vuoden aikana. En tiedä uskonko tuohon, mutta meillä on kyllä ollu joitain erimielisyyksiä viime aikoina. Onko kukaan muu huomannu vastaavaa?

Meidän päivärytmi vaihtelee hieman, mutta on suunnilleen seuraava:

9-10 herätys ja aamupala, imetys
9:30/10:30-12 leikkiä
12 lounas, imetys, leikkiä (tässä vaiheessa yleensä mennään kavereille jos mennään tai meille tulee vieraita tai käydään jossain)
13:30- 15 päikkärit
15 välipala, imetys, koiran kanssa lenkille, leikkimistä
18 päivällinen
18:30-19:30 päikkärit
19:30 iltapala, imetys
20-23 leikkiä
23 imetys, nukkumaan (yöimetys)

Meillä on näköjään vähän vamppyyriaikataulu teihin muihin verrattuna...

Lumi
 
Lumi: Pidetään peukuja,ettei syöpää löydy. On mua vain vuoden vanhempi ja hänelläkin kaksi lasta. Meillä on huomattu,ett'ä kun pojalla alkoi levottomat yöt, alkoi meidän parisuhdekkin mutkittua...ja ihme,että tänään taas kerran harkitsin poismuuttoa.

Harmittaa,ettei vaan enään osata miehen kanssa puhua kunnolla toisillemma.oon huomannut,että heti kun pyydän häntä nousemaan aamulla lasten kans,on hänen päivänsä ihan pilalla...
 
No onpa täällä surullisia uutisia. Nunnu, koita jaksaa *halit*. Ja Jumbojätti, toivotaan että miehen siskolla ei ole syöpää. Ja surullista oli tuokin, että mietit poismuuttoa. Joskus se tietty on paras vaihtoehto, mutta surullista joka tapauksessa.

Lumi, sanoiko se fysioterapeutti, koska ne yöunet sitten parantuu jos 7-9 kk iässä alkaa levottomat yöt? Vai kestääkö siis vaan 9 kk asti. Ah, se oliskin ihanaa. Mä oon jo ihan kuolemanväsynyt noihin öihin, kun jatkuvasti poika heräilee. Tunnen itteni ihan äärettömän huonoksi äidiksi - jälleen kerran - kun oon niin vihainen öisin, kun poika ei nuku.

Tuosta parisuhteesta.. itse olen tyytyväinen parisuhteeseen, en ole vieläkään huomannu että lapsen saaminen olis muuttanu tätä ainakaan negatiiviseen suuntaan. Oon oikeestaan jo ootellu, että koska ne ongelmat alkaa kun on jo niin monta vuotta menny hyvin. Kyllä me välillä tietty kinastellaan, mutta ihan kauhean vähän.

Lumi, meillä sujuu syöminen parhaiten silloin kun pojalla on nälkä. Heh, mä tässä taidan ladella itsestään selvyyksiä, mutta tarkoitan sitä vaan, että silloin ei paikat sotkeennu vaan poika syö kiltisti, ei heiluttele käsiään tms. jolloin sose leviäisi ympäriinsä. Sit silloin kun ei kauhea nälkä ole, niin sose on tosiaan joka puolella: korvissa, lattialla, syöttötuolissa. En ole keksinyt tähän mitään konstia.

Lumi kun kertoi ostelevansa tytölle kaikenlaista eikä itselleen mitään, niin mulla on kyllä sama juttu. Toisaalta nyt olen yrittäny vältellä ostamasta pojallekaan mitään, kun tuntuu että kohta hukutaan vaatteisiin ja leluihin.

Me lähdetään kohta kaupungille, joten täytyy lähteä valmistautumaan. Mukavaa viikonloppua kaikille mammoille!
 
Tein vähän töitä tässä välissä joten oon vielä hereillä...

Simba, se fysioterapeutti sanoi että yöheräilyt kestää yleensä sen ajan kun vauva on 7-9kk, mutta kaikille vauvoille ei tuu muutoksia öihin, mutta niille joille tulee, heräilyt yleensä loppuu 10kk mennessä. Harmi että tunnet itses huonoks äidiks kun et kuitenkaan tee mitään väärin kun noi heräilyt on ihan normaalia tässä vaiheessa. Tajuan kyllä että hermot menee jos ei saa nukuttua. Ootko ajatellu vaikka kuunnella musiikkia tai katsoa jotain leffaa samalla kun leikit sun pojan kanssa, vaikka oiskin keskellä yötä, kun kuitenkin joudut valvomaan? Sit sun poika varmaan nukkuis pidempään aamuisin jos valvoo yöllä. (Blondin logiikkaa.)

Mäkin oon periaatteessa ihan tyytyväinen parisuhteeseen, mutta mulla on tapana työntää tyttö miehelle heti kun tulee töistä kotiin ja hän haluaisi olla itsekseen n. tunnin ja sitten vasta ottaa tytön. Mun suurin ongelma on ehkä se, että ennen mun identiteetti oli vahvasti sidottuna mun työhön ja nyt tää uus tilanne vaatii tottumista kun en enää oo yhtä itsenäinen, jne. Eli ei mitään isoja ongelmia parisuhteessa, mutta mun pitää selvittää itseni kanssa muutama juttu että osaan suhtautua uuteen elämänvaiheeseen paremmin. Nautin kyllä tytön kanssa olemisesta ja tyttö on lähentäny mua ja miestä entisestään, mutta meillä on kyllä välillä erimielisyyksiä siitä huolimatta.

Simba, kiitos vinkistä. Ehkä mä oon yrittäny syöttää tyttöä väärään aikaan. Kokeilen vähän pitkittää väliä, tai leikkiä ennen syöntiä, jos se auttais asiaa. Meillä tosiaan ruoalla haluttais enemmän leikkiä kuin syödä.

Jumbis, tosi harmi että teillä on sellainen tilanne että harkitset poismuuttoa, mutta kuten Simba sanoi, joskus se on paras vaihtoehto. Joka tapauksessa sä itse tiedät parhaiten mitä sun täytyy tehdä, mutta uskon että harkitset vakavasti ennen kuin muuttaisit pois, kun teillä on kuitenkin pieniä lapsia kuviossa mukana. Tää on ehkä outo ehdotus, mutta oletteko kokeilleet sun miehen kanssa että kirjoitatte toisillene mailin/kirjeen sen sijaan että pidätte keskustelun? Jotkut pystyvät selvittämään sillä tavalla asiansa paremmin, ja tiedän pariskuntia jotka mailaavat toisilleen pari kertaa viikossa ja käyvät "vaikeammat" asiat läpi niin ja sitten se aika kun ollaan yhdessä, voi keskittyä olemaan yhdessä eikä asioiden selvittämiseen. (Me ollaan tehty miehen kanssa pari kertaa noin kunnes opittiin sanomaan asiat niin että toinen ymmärtää.)

Nyt meen nukkumaan. Kello on yli 3 yöllä mun aikaa!
 
otan osaa nunnu sun menetykseen. ja jumbiksen miehen siskolle tsemppejä. samaten teidän suhteen selvitykseen tsemppejä.

tulin purkamaan mun ahdistusta nyt. ei helvetti mua pännii ku poika ei suostu syömään. siis mä en tajua mikä tässä nyt taas mättää. syönti ei suju nykysin taas ollenkaan. saan odotella sen suun vahingossa aukeamista. koska sitä ei saa auki lusikalla, se ei avaudu itsestää, se ei aukene, jos huulia hiveltää lusikalla tai ruoalla. se ei aukea, kun naurattaa, se ei aukea mistään. voi paska!! onko mahdollista, että tämä takapakki on hampaiden syytä? poika on kiukkunen tosi suuren osan päivästä nykyisin, siis normaaliin verrattuna. mut hampaita ei näy, en tosi tiiä yhtään miltä niiden pitäis tullessaan näyttää tai et mihin kohti ne oikein tulee siinä ikenessä. mut ei se niitä asrista eikä ne ikenet ole pullottavat tai punaiset.. en tiiä, nyt ottaa aika kiehumispisteeseen toi syömättömyys ja kiukuttelu siihen päälle. AAArrGHH.

joo, ja noista öistä ei tartte edes puhua.. eilinen esim meni näin:
klo 22 tissi ja nukkumaan
klo 23 itkuherääminen, rauhottui silittelyllä
klo 0.30 itkuherääminen, joka päättyi tissille, kun en jaksanut enää sitä vetvomista syliin.. sänkyyn ..itku..syliin.. sänkyyn ..itku..
klo 4.00 itku ja tissille
klo 5 kiehnäys ja itku, asentojen pyörittely ja pään kuikuilu, itku, rauhottui pepputaputteluun lopulta
klo 6 itku, tissiä
klo 8.15 itku, vatsan väänteet, itku ja tissille.
klo 8.45 kitinää ja tissille... sanotaanko, että pinnaa kiristää ja väsyttää. ei saa mitään tehtyä, mikään ei huvita, en jaksa mennä edes ulos. saatikka lähtee minnekkään. ihan hanurista.

lumi osta sellanen hihallinen ruokailuessu tytölle reissussa syöntiä varten. niin ei ainakaan mene kaikki vaatteet ihan sotkuun. josko se helpottais :)
 
ai niin, siitä parisuhdeasiasta. meillä kai on kaikki kuten normaalisti. tai taidan olla vähän vähempi jopa kinaamisen alottaja, kuin ennen. remppakin on sujunut varsin hyvin, ei olla ku muutama kerta riidelty siinä asiassa.. ja se on ollu aiemmin sellanen mittari kyllä, et jos suhde kestää rempan, kestää mitä vaan ja tää oli jo 3. kerta. mieskin on sanonut, että olen vauvan myötä ollut paljon tyytyväisempi. hyvä niin :D
 
Otan osaa menetykseesi, Nunnu.

Ihan pikaiseen vaan tässä päivärytmiä kommentoin, että meillä on Simba melkein presis sama rytmi kuin teillä, eli


9-10 heräillään ja aamupala
11 ekat päikkärit
13 lounas
15 välipalaa ja tokat päikkärit
18 iltaruoka
21 iltapuuro ja kylpy
22 tissi ja nukkumaan
yöllä tuttia ja tissiä

Lumi, en osaa antaa hyvää neuvoa tuohon sotkemiseen. Meille sotkuisen alun jälkeen on ollut melko siistiä. Olen tavallaan opettanut poitsua siihen, että minä syötän ja hän syö. Useimmiten hän syö kiltisti ja välillä kädet vispaa innostuksesta sivuilla, mutta enää hän ei yritä huitoa lusikkaa tms. Poitsu syö edelleenkin sitterissä, joten sormiruokaa ei voi antaa, mutta sitten kun saadaan sellainen syöttötuoli, jossa on se tarjotin edessä, niin siihen olen ajatellut laittaa pieniä ruuan palasia ja suolattomia muroja, jotta saa harjoitella sitten hienomotoriikkaa. Olipa hienosti sanottu ;-)

Minä pähkäilen nyt iltapuuron kanssa, että kuinka paljon uskaltaisin antaa? Paljonko te, jotka annatte ihan peruspuuroa (elovena, nalle), annatte puuroa kerralla? Luulen, että valmispuuroissa ja noissa peruspuuroissa on jonkun verran eroa, niin haluaisin verrata ihan samanlaiseen puuroon. Toki kaikki saa vastata :) Meillä yöt on kans menneet nyt liian levottomiksi kahden viikon ajan, joten olisin valmis kokeilemaan suurempaa iltapuuroannosta. Nykyään se on noin 1,5 dl (ehkä hieman enemmän) ja 1tl rypsiöljyä ja pari tl hedelmäsosetta.

Meillä parisuhdetta ei ole ehditty hoitamaan, niin kuin joskus siitä kerroinkin, eikä tilanne ole muuttunut vieläkään... Luulisin, että kun poitsu on noin vuoden ikäinen ja ei enää syö rintamaitoa, niin sitten aletaan järjestämään jokin vakihoitaja poitsulle ja alamme käymään säännöllisemmin kahdestaan jossakin.

Viikonloppuja kaikille!

Tähti ja poitsu reilu 8kk
 
Hyviä uutisia saatiin tänään. Ei muuta kuin nesterakkula vain,eli päästiin säikähdyksellä.

Punnitsen tosiaan kaikki vaihtoehdot ennen lopullisia päätöksiä. En halua tietenkään,että meillä yhteiselo loppuis,mutta jos asiat ei ala sujumaan parempaan suuntaan, on pakko tehdä joku ratkasu. Oon mietinyt myös sitä,että vaikka otettais väliä toisiimme,asuttais samankaton alla. Surettaa vain,että lapset aistii meidän kierät välit.ärsyttä miehessä kun nykyään heti kun lapset tekee jotain alkaa heille karjumaan...kun asian voisi hoitaa toistekkin. Mutta en epäile etteikö mieskin ole väsynyt. Ja nyt vieläpä kipeenäkin! Ollaan mailailtu toisillemme omia ajatuksiamme,mutta en ole kokenut itse ainakaan siitä olleen suurempaa hyötyä.

Poika taas riehuu sängyssään, pitää mennä koittaa unille...
 
Iltatoimet tehty ja neiti sängyssä. Kuulostais, että ei vielä nuku...

Oltiin päivä mun vanhempien luona. Tuli kerättyä mehumarjoja. Neiti otti vaunuissa n. tunnin päikkärit ja meni sitten mummonsa kanssa sisään välipalalle ja leikkimään. Itse kökin puskissa melkein kolme tuntia!

Lumi: Enpä ole minäkään keksinyt ratkaisua sottaiseen syömiseen. Meillä on lähes aina kasvis-lihasoseessa porkkanaa, joka myös tosi iloisesti sotkee kaiken... Aamupuurossa on yleensä jotain mustikkasosetta, joka myös ei ole siitä helpoimmasta päästä puhdistaa... Kuningatarsose on neidistä ihan ykkönen puuron kanssa:) Oonkin sanonut, että prinsessalle kuningatarsosetta:))) Niin, eilen sitten se meidän sätkiminen iltapuuron aikaan johti siihen, että lautanen lensi lattialle ja meni rikki! Syötäniltapuuron aina sitterissä. Syöttötuolissa meno (varsinkin väsyneenä) on niin hulvatonta ja HEILUVAA, että tuo on vaanparas ratkaisu. Mulla sitten oli lautanen kädessä ja neiti vähän potkas sopivaan kohtaan, niin johan lensi kaaressa...

Lumi: Voi, sun tyttö oli tosi suloinen spacen kuvissa, ehdin nyt vasta pitkästä aikaa katteleen kuvia! Päivitelkäähän muutkin kansioitanne.

Minä en muista koska tai mitä oon viimeksi shoppaillut itselle... Meillä on hirveesti vaatteita tytölläkin, että en oikeestaan kauheena oo shoppaillut ollenkaan. Aina välillä vähän jotain...

Noista harrastuksista vielä... Oon sitä mieltä, että meidän vauvat ei vielä vaadi yhtikäs mitään harrastuksia, että kaikki nämä "kotkotukset" vauvamuskarista värikylpyyn ja vauvauntiin on ihan vaan vanhempien iloksi....

Lumi: Meillä tyttö ei ole ollut ollenkaan kipeänä! Oon kyllä siitä tosi onnellinen. Mullahan oli kauheet itsesyytökset silloin, kun meidän imetys loppui, että nyt neiti saa kaiken maailman pöpöt ja sairastaa, mutta tosi hienosti on mennyt. Ei räkätautia eikä mitään. Itse olen ollut lapsena myös tosi terve. Oon mm. syönyt ekan lääkekuurin 7v ikäisenä ja sekin oli hampaan takia. Mulla ei oo ollut ikinä korvatulehdusta tms. Niin ja Lumi, tosi hyvä, että teidän tytön jalassa ei ollut mitään vikaa!

Parisuhteesta... Niinkö eilen mainitsin, niin mulla on joku syystylsyys kausi ja se vähän heijastelee varjojaan (höh, heijastelee varjojaan, haloo!!!) myös parisuhteeseen. Mies ottaa välillä päähän. Mitään isompia riitoja meillä ei ole ollut kuin kerran tytön syntymän jälkeen eikä nytkään siis mitään riitoja, mutta jotenkin se vaan välillä ottaa mua päästä... Suurin syy varmaan se, että yksinkertaisesti toivoisin sen olevan enemmän kotona ja ottavan osaa ihan tähän arkiseen perhe-elämään. Oon jo ihan tympiintynyt pelkästä ajatuksesta, että kolmen viikon päästä alkaa taas hirvenmetsästys ja sehän on miehelle ihan ykkös harrastus. Jihaa, tietää lisää yksinoloa... Toivottavasti vois nyt raksan ja muuttojuttujen varjolla jättää metsästystä vähän vähemmälle... Oon muuten kuullut myös sellaista, että yleensä parisuhteessa tulee isompia säröjä, kun suhde on kestänyt n. 7v. Me ollaan nyt oltu yhdessä vähän reilu 6v, että kivat ajat tulossa??? Jumbis, toivon teille kaikkea hyvää ja että saisitte ratkottua ongelmianne. Tiedän kyllä miltä susta tuntuu, kun teet yksin oikeestaan kaiken eikä mies osallistu. Sulla on vieläpä kaksi pientä siellä... Mie teen nykyään siis myös kaiken kotona yksin, kun mies on aina töissä tai raksalla. No, voin sanoa, että varmasti tympis ja v**tuttais paljon, paljon enemmän, jos mies olis kotona tekemättä mitään ja osallistumatta mihinkään. Nyt silti koitan ainakin ajatella niin, että uusi koti valmistuu eikä se valmistu, jos ei mies siellä käy. Että tavallaan tekee oman osuutensa ja ehkä jopa enemmänkin...

Lumelle vielä parisuhde kiemuroista... Itse oon joskus miettinyt, kun mulla on tämä hirvee kodin järjestely ym. tohina päällä lähes kokoajan, että mulla on varmaan niin, että koko elämä on niin paljon muuttunut tytön myötä, että jollakin elämän alueella mulla vaan täytyy olla järjestys tai muuten ei tule mitään. Siis mun siivous ja järjestely ei ikinä mene tytön eelle ja paljon leikimme ym, mutta silti kierrän aamuin illoin kämpän läpi ja laitan kaiken paikoilleen. Kuulostaa varmaan ihan sairaan neuroottiselta??? Töitä ajatellen en tunne menettäneeni yhtikäs mitään. Paremminkin mietin uuden ammatin hankkimista sitten, kun palaan taas työelämään.

Pinni: Meilläkin oli n. pari viikkoa sitten joku ihmeen syömättömyyskausi. Sitä kesti noin viikon ja itellä meinas pää hajota, kun ei vaan mikään kelvannut enempää kuin yhden lusikallisen verran. Sitten se syömättömyys lopahti yhtäkkiä ja ruoka alkoi taas maistua. Edelleen silti välillä "kauhistellen" luen teidän annoskokoja, meillä menee ainoastaan iltapuuroa n. 1,5dl ja muuten puhutaan muutamasta jääpalakuutiosta...

Palaamisiin, Rosa
 
Laitoin spaceen läjän kuvia. Nopea vastaus Rosan pyyntöön ;-) Hehe, no olin mä jo ehtinyt laittamaan ne sinne ennen kuin tulin tänne... nyt leikkiin poitsun kaa ja laittamaan lihat pakkaseen, paistijauhelihaa ja tällä kertaa en muussaa sitä mitenkään, pilkoin lastalla vähän keittämisvaiheessa. Ajattelin, että jauhelihaa on jo helppo syödä hampailla.
 
Tää mun pöytäkone taas tökkii, niin että on hankala kattella spacen kuvia, tää on ihan jumis. Tää on tämmönen vanha macci.. mut yritän piakkoin uudestaan toisella koneella, olis ollut kiva kattella kuvia :/

Ihanaa Jumbis ettei se ollu syöpää!! Huh.. tuo odottavan tunne on hirveää, tiedän kyllä. Loistavaa että ei ollut mitään sen vakavampaa :) Halitus sulle ja kans Nunnulle!! Voi kun surullista. Osanottoni.

Rosa, kuulostaa teidän ruokailu ihan meidän touhulta. tosiaan tuli sit vietyä vanha syöttötuoli mökille, kun en jaksanut sitä ainaista heilumista suuntaan ja toiseen. Ruoka ei mennyt suuhun, vaan pääty aina lattialle tai syliin..

Harrastuksista! Joo, mä oon aloittanu taas tenniksen. Kerran viikossa. Tosi ihanaa! Oon harrastanut pienestä saakka, ja se on ihan parhaita lajeja äideille jotka kantelee lastaan, saa hartiat ja selkä hyvää jumppaa :) Pelailen nyt vanhojen työkavereiden kanssa, kaikki miehiä, ja vauhti on aikamoista. Huomaan että kunto on kyllä tosi huono ja tuntuma peliinkin kadoksissa, mutta ihan ok se on kuitenkin sujunut. Oon kyllä aina ihan kuitti kun jätkät pelaa aina niin tosissaan, niin hiki ja treeni on taattu :D

Vauvauinnissa olitiin taas tänään ja punkkis sukelsi tosi hienosti!! Oon niin iloinen, kun se refleksi oli jo katoamassa, niin treenaamalla on nyt tullut takas ja pidätti hyvin hengitystään. Mut kyllä mua jännitti. Hitto. Kun pelkää et se kuiteskin rykäsee vettä keuhkoihinsa. voi olla et iso osa tosta harrastuksesta on Rosan sanojenkin mukaan vanhempien viihdyttämistä, mutta ainakin vauvauinnissa on hyvä että voidaan hyödyntään sitä vauvan synnynnäistä uintitaitoa ja näin ollen lapsi oppii jo pienestä pitäen toimiin vedessä. Meillä poju on silminnähden nauttinut. Ja on kiva että paikalla on ohjaajia auvustamassa ja valvomassa.

Voi pahus Pinni, että poju lakkoilee. Meillä lakkoili kahteen otteeseen. Ekalla oli syynä tosiaan hampaat ja tokalla oli flunssa. Meille tuli ne alahampaat ilman selkeitä itkuja, mut kai ne ikenet sit kuitenkin arasteli, kun oli vähän tavanomaista känkkäränkämpi ja söi huonosti.

Parisuhteesta. Meillä on ollut tulisemmat päivät tässä takana. En tiiä miksi, mutta että mua on ottanut välillä toi mies pannuun ja päinvastoin. saatiin pitkästä aikaa kunnon riita taas aikaiseksi. Hyvä etten eropaperia heilutellut sen nenän edessä. Mut kun saatiin molemmat purkaa tunteita tuutin täydeltä, niin tänään onkin eka päivä kun ollaan ihan ihmisiksi ja hyvältähän tää elo taas tuntuu. :) On se kumma miten välillä tunteet vaan leiskuu. Hih.. tossa se toi mulle just kun tätä kirjoitin lasin punkkua ja naureskeli kun toinen kirjoittelee elleihin ja toinen kattoo töllöä. Varsinaista suhteen hoitoa.

Pitänee siis ottaa tilaisuudesta kiinni, ja mennä vaikka istahtaan miehen viereen töllöä katteleen, niin tulee vähän köllöteltyä kahestaan.

Niin ja rosalle ja kumelle vielä, upea juttu ettei teillä olla oltu kipeenä! Meillä jo 2 kertaa kunnon sitkeät flunssat, nenä tukossa ja imetys mennyt ihan tuskaks.. Niin ja Lumi, sun tyttö on kyllä todella söpö, ja kyllä yhteneväisyyksiä sun näköön löytyy :) Ja onneks ei fysiossa ollut mitään ja jalat kunnossa!

Niin joo, ja tuo päivärytmi.

7-8 herätään, aamutoimet ja aamupala
10 ekat päikkärit
12 lounas
15 välipala
n.16/17-18 toiset päikyt
18 päivällinen
20 iltapuurot ja kylpy sen perään
21 tissi ja zzzzz
öisin tuttia 0-6 kertaa ja imetys kerran n. 4/5 aikaan

öitä mammat!
 
Niin ja tosta rytmistä vielä että joinain pävinä punkkis nukkuukin väsymystään kolmilla päikyillä, jolloin se on suurinpiirtein näin:

..
12 lounas
13 tokat pikku päikyt
15 välipala
n.16/17-18 kolmannet pikku päikyt
18 päivällinen
..
 
iiks! meidän tuplia tullaan katsomaan puolenpäivän aikaan ja en ole ehtinyt pestä kankaita koneessa. Onneks eivät ole ovin likaiset, puhdistuu ihan liinankin kanssa...

HUh!Viimeyö oli taas yhtä hereillä oloa. En tajua mikä tota poikaa enää vaivaa. Mieskin joutui miljoonat kerrat mennä laittaa tuttia suuhun ja aamulla lähti vielä töihin. Nyt poika vaan konttailee pitkin asuntoa taas ja metsästää "evästä" lattioilta. =)

Aamukahvin kimppuun ja sit putsaan rattaat.
 
Okei, eli kaikilla muillakin näyttää olevan hankaluuksia öiden kanssa. Meillä poika ei tuttia edelleenkään syö, joten yöllä ainoa keino on pepun taputtelu, sylittely tai tissi. Ja nykyään edes mun syli ei kelpaa, vaan pitää olla isän syli. Tai sitten äidin tissi. Poika heräili viime yönä jatkuvasti, rääkyi ihan suoraa huutoa eikä siihen auttanu mikään. Oon jo ihan loppu näitten yöheräilyjen kanssa. Mies lähtee tänään sitäpaitsi kaverin varpajaisiin toiselle paikkakunnalle, joten oon ensyön ihan yksin, mitähän siitäkin tulee.

Kiitos Lumi kun valistit tuota nukkumisasiaa, toivotaan todellakin että 9-10 kk iässä yöt alkais helpottaa.

Tähti, jostain luin (en muista mistä) että joku lääkäri sanoi, että vauvalle voi antaa iltapuuroa ja ruokaa yleensäkin niin paljon kuin se haluaa. Vauva ei ylensyö. Meillä poika saattaa vetää iltapuuroa (Elovenaa tai jotain pikakaurahiutaletta) 3-4 desiäkin kerralla. Ja tuon syöttämisessä ei mene montaa minuuttia, puuroa saa lappaa suuhun niin nopeasti kuin äiti tai isä kerkeää.

Nyt meen katsomaan Spaceen uusia kuvia.
 
Moikka moi!

Mä oon tiistaista saakka ollut maailman kammottavimmassa kuume-vatsataudissa ja nyt alkaa pikkasen helpottaa.. Olen aktiivisesti lueskellut teiän juttuja ja se on kyllä ollut päivän kohokohta kun vatsanväänteiden kouristuksissa ja melkein 40asteisessa kuumeessa muuten vaan maannut sängyllä.

Mutta ensimmäiseksi osanottoni Nunnulle ja voimia! Mutta sitten taas Jumbikselle onnittelut "väärästä hälytyksestä".

Mä voisin Lumin kanssa kerran-viikossa-työtä-tekevänä-äitinä kommentoida tota harrastusasiaa myös :) Meillä on tosiaan se äiti-vauva-jumppa mun salilla joka on siis täysin mun kunnon ylläpitämistä ja sitten siellä menee myös reisi-peppu-vatsa-jumppa jonne saa lapsen ottaa mukaan (en oo viel ennättänyt mukaan). No sitten on vauvauinti joka on pupu isän toivomus ja tosiaan kuten Sumu mainitsi, niin kyllä siinä kai jotain vedessä olemiseen oppimisen etuja on, mutten sano etteikö muutkin voisi oppia :) No sitten on avoin päiväkoti. En tiedä, tartteeko alle 1-vuotias mitään harrastuksia varsinaisesti mutta kyllä se ainakin mua helpottaa tarjoamaan pupulle vaihtelua kun en itse aina jaksa keksiä kotona uutta leikkiä :)

Sumu, meilläkin pupu sukelsi tänään ekaa kertaa :) Pikkasen jännitti :) Kaipa tuo hengitystä pidätti, en ole kiinnittänyt varmaan huomiota mutta kuin sanoit että punkkis ei meinannut pidättää niin miten se ilmeni? Alkoiko yskiä vettä vai?

Parisuhteesta oli jotain juttua ja meillä on mun mielestä mennyt kyllä kivasti. Toki ollaan varmaan kireempiä ja ei huomioida tai anneta aikaa toisillemme niinkuin ennen mutta ei onneksi vielä sen vakavempaa. Mutta mä odottelen sitä 3-vuoden kriisiä jonka olen kuullut olevan sellanen 7-vuoden kriisin edeltäjä ;)

Imetyksestä taas vouhkaan :) Mulla kävi niin että laihduin 4kiloa ton sairauden aikana ja samalla meni maidon herumisrefleksi :( No, pupu käy normaalisti tissillä mutta eipä sieltä entiseen malliin maitoa tule... Alkaa pikkasen pelottaa että palautuuko toi refleksi lainkaan.. Onko kellään moista? Tai tunnetteko sen herumisen?

Päivärytmi on meillä nyt

07 imetys
08 herää
09 puuro
10 päikkärit (1tunti)
12 imetys
13 päikkärit (2 tuntia)
15 imetys
16 päivällinen
17 (päikkärit ½-1tunti ei aina enää)
18 imetys
19.30 puuro
21 imetys -> nukkumaan
01 imetys
05 imetys

-> meillä aika puuropainotteinen ruokavalio ;) mutta mä yleensä lisään niihin hedelmäsoseita vaihdellen

Mutta nyt alkaa tulee taa huono olo, taidan mennä maaten...

Nuppu+Pupu7kk+1päivä
 
Niin ja en mä nyt tonne päivärytmin väleihin muistanut laittaa mitään meiän aktiviteetteja mutta ne on pihalla keinumista, avointa päiväkotia, lukemista (uusin kirja- hiawatha ja suuri kotka), leivinpaperilla leikkimistä, laulamista yms, yms..
 
Nuppu, meillä poitsu syö yleensä kummastakin tissistä yhdellä imettämiskerralla ja tunnen aina sen ensimmäisen rinnan kohdalla herumisen, vähän niin kuin polttelee kun maitoa alkaa tulla kunnolla. Sitten toisen rinnan kohdalla en yleensä enää sitä tunne, huomaan vain kun poitsu alkaa kulautella enemmän. Välillä herumiseen kestää pitempään ja muakin on pelottanut, että loppuuko se maito vai mikä vikana... mutta itsellä varmaan väsymys ja stressi on vaikuttanut siihen. Niin ja tuo ekan rinnan kohdalla heruminen tuntuu myös toisessa rinnassa eli toisesta alkaa yleensä tippumaan maitoa samalla. Nyt kattoon jotain ohjelmaa kun poitsu päikkäreillä!

Ps. Kurja Nuppu tuo sinun tauti!! Parane pian! Ja Simba, kiitti että kerroit noista teidän puuromääristä. Minua on pelottanut, että poitsun elimistö jotenkin tukkiutuu liiasta kuidusta tai jostain, jos annan enemmän puuroa. Alan tästä sitten vähitellen kokeilemaan hieman isompaa annosta, ehkä 1,75-2dl iltapuurolla. Simba, onko teillä puuro löysää vai paksua, kun teillä noin isoja annoksia menee?
 
No minä taas täällä. Mies lähti just reissuun ja aattelin, että lähdetään pojun kanssa pienelle vaunulenkille, mutta mitäs vielä. Vaunujen etupyörän kumi oli puhki, enkä mä tietenkään osaa sitä itte korjata. Mies saa huomenna korjata, kun palaa takaisin. Ärsyttävää. No, onneks ei oo menoja tälle päivälle, mutta olis ollu kiva käydä vähän ulkoilemassa.

Tähti, semmosta ihan normaalia puuroa, eli ei siis kovin paksua mutta ei mitään velliäkään. 3 dl:n annokseen tulee ehkä desi hiutaleita ja 2 desiä vettä.. ehkä.. en osaa sanoa, kun tota puuroa tulee tehtyä vähän mutu-tuntumalla.

Mulle tuli muuten eilen postissa ne kotihoidontuen hakupaperit.. ahdistaa jo valmiiksi se täyttäminen, melkeen jo tietää etukäteen että siellä on taas joku kohta, jota mä en tajua. Mulla loppuu äippäloma 14.10 että sen jälkeen oon sitten virallisesti kotiäiti.

Meilläkin poika muuten oppi nyt konttaamaan. Viime viikolla otti ekat konttausaskeleet ja nyt menee jo pari kolme metriä parhaillaan. Suurimmaksi osaksi poika kuitenkin vielä liikkuu ryömien.

Ihania kuvia oli Spacessa. On kyllä Tähden ja Rosan vaavit niin suloisia:) Olipa kyllä kiva, kun päivititte kuvianne, täytyy itekki jossain vaiheessa laittaa uusia kuvia. Niin ja Lumen tyttö oli kans todella suloinen, aivan ihanat silmät!!

Nuppu muuten, mä en oo varmaan ikinä tuntenu sitä herumista. Huomaan herumisen alkavan oikeestaan vaan siitä, kun alkaa kuulua se nielemis-ääni. Syötän aina vaan toisen tissin kerrallaan.

Vielä noista parisuhdekriiseistä.. mä en oikeen kyllä usko noihin 3v ja 7v-kriiseihin. Tai voihan niissä joku perä olla, mutta ei kai se nyt siitä voi olla kiinni, montako vuotta on yhdessä eletty? Tai no, me ollaan kyl oltu yhessä vasta 6,5 vuotta että ehkä se kriisi alkaa sitten ens tammikuussa.. apuva. Mutta rehellisesti sanottuna en kyllä usko siihen.

Rosa muuten, kiitos tuosta kommentista että monesti vauvan harrastukset on vanhempia varten. Kun mä jossain vaiheessa mietin, että teenkö nyt hallaa kun en vie poikaa mihinkään harrastuksiin, mutta turha tässä on varmaan syyllisyyttä potea? Ehtii sitä harrastaa myöhemminkin..
 
Kiitos myötätunnosta, ootte ihania. =) Mulla oli aika harmaa päivä eilen, enkä jaksanu oikeen touhuta tytön kanssa ja välillä vieläkin tulee semmonen ikävä olo. Hautajaiset on aika pian, onneks. Sen jälkeen varmaan helpottaa vähän.

Nuppu: Pikaista paranemista!
Jumbis: Onneks oli väärä hälytys. Ja voimia sun miehen kanssa. Mitä tahansa päätätkin tehdä niin se on varmasti oikea ratkaisu.

Meidän päivärytmi on tämmönen:
5 imetys
8 noustaan sängystä
9 aamupuuro
ulkoilua, kyläilyä, kauppareissu, kerho eli jotain kodin ulkopuolella (tää siks että aamu-päikkärit jätettiin pois)
11/12 lounas
ekat päikkärit 30 min-1½ tuntia (vaihtelee paljon)
sisällä touhuamista, lauleskelua, leikkejä, oleskelua
15 välipala
16 tokat päikkärit n. 30 min
joskus ulkoilua, muuta puuhailua
18 kylpy/suihku 2-3 kertaa viikossa
19 iltapuuro, hampaiden pesu, pötköttelyä, nukkumaan klo 20 mennessä

Täällä on kolmesti viikossa kunnan järjestämä perhekerho. Ollaan nyt pari kertaa käyty siellä, menty heti aamusta. Kummasti tyttö jaksaa olla siellä vaikka matkalla on aina sellasta kitinää. Siellä näkee muita lapsia, joten aika kuluu hienosti. Samoin jossain kaupoilla jos ollaan, niin tyttö oikein hihkuu ja kiljahtelee kun näkee muita lapsia. =)

Meilläkin syöminen on aika sotkusta. Ootteko muut jo antaneet lapsen syödä itse esim. puuroa? Miten sujui? Meillä on usein niin, et tytöllä on oma lusikka ja laitan siihen sit vähän ruokaa. Joskus se menee suuhun jotenkin päin, useimmiten ruoka putoaa siitä pois tai tyttö alkaa taputtelemaan sitä. Entinen työkaveri oli tehny omien lastensa kanssa niin, et antanu ruokakipon ja lusikan ja antanu syödä itse heti kun syöttötuolissa istuminen suju. Kaikki lapset oli jo vuoden ikäsenä osanneet syödä itse ja suht siististi. Hmm, siinä ois tavotetta... =I Mun hermot ei vaan meinaa kestää sitä sotkua mikä siitä syömisestä tulee.

Ja puuroa meillä syödään sekä aamulla että illalla. Aamulla laitan pienen annoksen samalla kun keitän itellekin, illalla laitan ½ dl hiutaleita ja desin vettä. Ja aina jotain hedelmä- tai marjasosetta sekaan. Joskus tyttö syö kaiken, joskus vaan osan annoksesta.

Rosa: Oon samaa mieltä siitä, et nuo vauvojen harrastukset on enemmän äitejä varten ja lapselle kyllä riittäis ihan tavallinen elämäkin. Meidän harrastukset alko tällä viikolla. Käydään äiti-vauva -jumpassa (toivoin et saisin ite siinä paaaaljon liikuntaa,mut ainakin ekalla kerralla eniten liikuntaa mulle oli se kun käveltiin sinne...) ja muskarissa.

Meidän parisuhde on tänä kesänä ollu aika koetuksella. Joskus alkukesästä riideltiin aika paljon, välillä oli taas lepposampaa, mut nyt riitely jatkuu taas. =( Saadaan riita aikaseks ihan mitättömistä asioista ja saadaan paisuteltua niitä ihan kamalasti. Ahistavaa. Mies kyllä ymmärsi kun sanoin, et tää huutaminen vahingoittaa tyttöä eikä sitä sen takia sais jatkaa. Mulle on helppoa selvittää asioita puhumalla mut toisaalta oon aika hyvä mököttämäänkin ja jatkamaan riitaa sillä tavalla pitempään. Mies taas tulistuu ja huutaa ja asia on sitten sillä selvä, kun se on saatu ulos. En tiiä mitä tästä tulee. =( Ehkä tää jossain vaiheessa helpottaa. Viimeks totesin jo miehelle riidan päätteeks et ei mun kanssa oo mikään pakko olla vaan ihan vapaasti voit lähtee jos siltä tuntuu. Ei onneks lähteny vaan riita loppu siihen.

Mun menkat ei oo alkanu vielä. Aika helpottavaa, kun ei ne mitkään mukavat koskaan oo, mut toisaalta sais tulla jo. Tosin imetän vielä, vaikka eihän se kaikilla estä niitä. Yksilöllisiä juttuja.

Pitää lopetella, tulihan tässä jo kirjoteltuakin pitkästi. Viikonloppuja, tammikset!

Nunnu ja tyttö 7 kk ja 1 pvä
 
Eilen kävin vain Spaceen laittamassa "vuodatuksen", en ehtinyt ellien puolelle ollenkaan.

Nunnulle osanotto.

Nupulle pikaista paranemista!

Oltiin eilen siellä lääkärireissulla tytön kanssa, ihan kontrolli käynti ja viimeinen sellainen. Jee! Lääkäri oli sitä mieltä, et kun kasvukäyrä on nyt tasaisessa kasvussa ja tyttö voi muutenkin loistavasti,ei kontrolleja tarvita. Ottaa sitten yhteyttä jos jotain tulee.

Päivärytmistä oli puhetta, ja meillä on oikeastaan identtinen päivärytmi Simban ja hänen pojan kanssaan. Aika hauskaa.:) Eli päivärytmi on;

8-9 herätään
9-10.30 puuro, leikkimistä, kotitöitä, joskus kauppareissu tms. asioiden hoitamista
10.30-11 ekat päikkärit, nukkuu puolitoista- kaksi tuntia
13 lounas, leikkimistä, usein kyläillään tai ulkoillaan
15 välipalaa ja tokat päikkärit
17-18 iltaruoka, iltaruoan jälkeen usein mennään ulkoilemaan, leikkimistä ym.
20-21 iltapuuro ja iltatoimia
21 nukkumaan

Aikas lailla noin menee. Meillä on nyt yöt rauhoittunut, siis viime yö oli rauhallinen. :) Toivottavasti on pysyvää..

Meillä on tyttö innostunut nyt tosi paljon musiikista. Jos kuuluu varsinkin jotain vähän "menevämpää" musiikkia, niin johan päätä nostetaan ja korvia höristetään ja jalat alkaa hakkaamaan lattiaa. Ehdoton suosikki on tällä hetkellä miehen puhelimen soittoääni. Miehen oma puhelin on tällä hetkellä huollossa ja hänellä on lainapuhelin käytössä, jossa oli valmiina soittoäänenä Hard rock halleluja joidenkin pikkuoravien tms. esittämänä ja se on neidin ehdoton suosikki! Sitä hihkumisen määrää, kun isin puhelin alkaa soimaan. Olen kyllä vähän huolissani neidin musiikkimausta..;D

Lumi; hyvä juttu, et teidän tytön jalka on kunnossa. Yllättävän pitkä aika teillä oli siellä fysioterapeutilla, kun ajattelee, et asiakas on noin pieni. Ei ihme, et pinna ei riittänyt loppuun saakka.

Minä annan neidin syödä niin paljon kuin syö. Puuroa menee se 3 dl ja siihen lisänä puoli purkkia hedelmä sosetta. Ihan aina illalla ei koko annos mene, mutta lähes tulkoon joka kerta. Piltti purkillisen annan vihannessoseita ja jos siinä ei ole lihaa seassa, tuntuu, et vois mennä enemmänkin, mutta lihan kanssa määrä on sopiva. Neiti osaa hyvin säädellä syömistään, et jos on täynnä, niin ei ota ruokaa lisää. Muuten avaa tosi reippaasti suun. Neiti syö viisi ateriaa päivässä + maidot päälle. Ja kun annokset on tosiaan melko isoja, niin ei ihme kun paino nousee.:)

Mä tunnen se maidon herumisen aina silloin tällöin, en joka kerta. Nyt olenkin miettinyt viikon verran tuleeko multa enää maitoa, kun en ole hetkeen tuntenut sitä herumista, mutta kyllä neiti tyytyväisenä imee. Mies sanoi viimeksi tänä aamuna, et eikö tuo imetys nyt vois jos loppua, kun neiti puraisi pariin otteeseen tissiä ja raapi (agressiivista..:)), mutta miten siitä onkaan niin vaikea luopua. Siis nimenomaan minun on vaikea luopua, tuntuu, et ei neiti sitä kaipaa niinkään käytöksestä päätellen.

Laura & Pikkuneiti


 
Saatiin tänään onneksemme myös vielä ostettua rattaat pojalle...vielä pitää metsästää seisomalauta tytölle. Hommasin Emmaljungan Ceroxit.=)

Mä annan kans pojan syödä niin paljon kuin haluaa, osaa kyllä laittaa syömiselle stopin nykyään.

Jotain tärkeetä mulla oli,mutta en taas muista...*höh* Pojasta uusi kuva Spacessa ainakin.
 
laura, meillä kans poika raapii ja rutistaa tissiä syödessään. siis roikkuva tissinahka (ihanaa :)) on rutistettuna nyrkkiin ja sit pyörittelee sitä nahkakerrosta etusormen ja peukalon välissä. tissit on ihan naarmuilla ja mustelmilla. kivaa..

vielä laura sellanen, et mitä siinä teidän tytön painotarkkailussa tehtiin ja tarkkailtiin, siis muuta ku painoa :) siis kun meidän poikahan on ollut ja on vieläkin pienempi ku teidän tyttö, eikä meitä ole laitettu mihinkään tarkkailuihin tai lääkäreille. ja meitä itteemme se vähän huolestuttaa. varsinkin, ku toi ruokailu ei lähde käyntiin ja tissin syöminen on kans aika haipakkaa nykyisin, ku ei malta keskittyä siihen. ja kun pullo ei kelpaa, ni ei voi pulskistuttaa poikaa velleillä ja korvikkeilla, jos mun oma maito on niin laihaa, eikä poika siks kasva. no täytyy muutaman vkon päästä 8 kk lääkärissä kysellä asiaa.

osaako kaikkien vauvat jo istua? meillä ei vielä lainkaan. ei ole kyl mitään itsesuojeluvaistoa istuessaan, koska saattaa heittäytyä kaaressa selälleen tai kaatua suoraan naamalle tai kyljelle. kontaaminenkin on vielä sillä heijausasteella.
 
Pinni, meilläkään ei istuta vielä. Minäkin olen ihmetellyt sitä, mutta meillä on varmaan vähän eri tilanne, kun poitsu kuitenkin konttaa, nousee seisomaan ja ottaa niitä pieniä askeliakin. Ajattelin, että vielä kuukauden odottelen ja sitten kysyn neuvolasta siitä istumisesta. Nyt ulkoilemaan poitsun kans! Olen itse vähän kipeänä, kurkku ihan hellänä ja taitaa olla lämpöäkin :( toivottavasti vaan pysyis tuossa eikä menis pahemmaksi.
 

Yhteistyössä