Tuosta "koira puri lasta" -ketjusta tuli mieleen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pajukko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Pajukko

Aktiivinen jäsen
14.11.2004
6 834
0
36
että mitä ajattelette siitä, että koira murisee lapsille. Tuo meidän koiruus kun tekee sitä aika usein. Koira on tullut meille ihan 8 viikkoisena ja jo siis ihan siitä lähtien se on murissut. Varsinkin joskus 4-6 kk iässä murina oli ihan hirvittävän kuuloistakin. Murisi siis tilanteissa, jolloin se nappasi jotain kiellettyä ja se otettiin sitten pois tai jos sen kanssa leikittiin vetoleikkejä. Nykyisin murisee tilanteissa, joissa lapsi esim. menee sohvalle koira viereen ja "pukkaa" koiraa mahtuakseen siihen. Koira murisee, mutta vaihtaa paikkaa. Oikeastaan tuo ongelma on on vain tuon meidän 4 -vuotiaan kanssa. Isommille koira murisee, jos ne leikkivät koiran kanssa ja ottavat esim. lelun koiran suusta. Olen kyllä tosi tarkka tuon koiran kanssa, kun tiedän muutenkin ettei se aivan ihannne koira käytökseltään ole. Joidenkin mielestä murina on yhtä pahaa kuin pureminenkin, mutta onko näin? Koira täyttää ensi kuussa 2v.
 
ei sovi lapsille muriseva koira lapsiperheeseen. Siitä kun ei ole pitkä matka enää siihen että se nappaa kiinni.

Toiset väittää kovasti ettätuo murinalla varoittaminen on ookoo, itse tollasen koiran omistaneena sanoisin että laita koira pois ennenkuin jotakin sattuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ryysyrannan rinsessa:
ei sovi lapsille muriseva koira lapsiperheeseen. Siitä kun ei ole pitkä matka enää siihen että se nappaa kiinni.

Toiset väittää kovasti ettätuo murinalla varoittaminen on ookoo, itse tollasen koiran omistaneena sanoisin että laita koira pois ennenkuin jotakin sattuu.

joo siis täällä on niitä, jotka puolustavat henkeen ja vereen koiran oikeutta murista ja puolustautua (vaikka lapsi vain kävelisi kohti, esim.). Ne ei kyllä tiedä mistään mitään.

Kuulostaa pahalta tommoinen tiheään tapahtuva murina. Jonain päivänä se tekee muutakin. Joko ongelmakouluttaja pian paikalle tai koira lapsettomaan kotiin, ehkä jopa piikille...
 
En kyllä hyväksyis omilla koirilla että murisis lapsille. Kissoille toi välillä murahtaa jos ne liian lähelle änkee tai vaanii ruokakupin lähellä mutta ei lapsille missään olosuhteissa. Meillä ei lapsetkaan kiusaa koiraa eikä minkäänlaista härnäämistäkään. Palstalta löytyy kyllä pilvin pimein näitä että koirat ja lapset on samalla viivalla, saa murista ja purrakkin kun lapsi tekee jotain häiritsevää. meillä menee ehdottoman kiellon piiriin.
 
No siis meillä entinen koira piti ruokakuppinsa hyvin vartioituna ja joskus piti hiljaista murinaa jos koiran syönnin aikana kuppia lähestyi joku muu kuin mies tai minä. Mutta ei koskaan näyttänyt hampaita eikä meinannutkaan purra. Aina ei pidä kuitenkaan ylireagoida.
Nykyinen koira ei ole koskaan murissut kenellekkään, joskus vieraille jos on epäilyttävä ihminen koiran mielestä. Mutta ei siis hampaita näyttäen. Hiljaista murinaa varovasti lähestyen ja haistellen.
 
Koira varoittaa murisemalla, se miten pitkään se jaksaa vain varoittaa on sitten eri asia.
jos koira murisee sohvalle tulevalle lapselle, pitää se siis sohvaa omana paikkanaan. onko koiralla omaa petiä? 2-vuotias on siinä iässä ettei se vielä tiedä onko se aikuinen vai vielä lapsi ja tässä iässä koiralla on myös vahva tarve testata auktotriteettia. Jos koira ei ole hallinnassa tähän ikään mennessä, alkaa se olla aika vaikeaa saada hallintaan, toki myös kouluttajan motivoituminen ja omistautuminen asialle vaikuttaa paljon. jos kyse on palvelus- tai paimenkoira rodusta, olisin huolissani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NetanJahu:
No siis meillä entinen koira piti ruokakuppinsa hyvin vartioituna ja joskus piti hiljaista murinaa jos koiran syönnin aikana kuppia lähestyi joku muu kuin mies tai minä. Mutta ei koskaan näyttänyt hampaita eikä meinannutkaan purra. Aina ei pidä kuitenkaan ylireagoida.
Nykyinen koira ei ole koskaan murissut kenellekkään, joskus vieraille jos on epäilyttävä ihminen koiran mielestä. Mutta ei siis hampaita näyttäen. Hiljaista murinaa varovasti lähestyen ja haistellen.

Ei meilläkään koira hampaat irvessä murise, vaan murahtaa. Ruoan päältä tuo koira ei kuitenkaan ole koskaan murissut edes lapsille mikä on hyvä asia. Lapset ei koskaan leiki tai tee mitään koiran kanssa ellen minä olen siinä matkassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Afrikannorsu:
En kyllä hyväksyis omilla koirilla että murisis lapsille. Kissoille toi välillä murahtaa jos ne liian lähelle änkee tai vaanii ruokakupin lähellä mutta ei lapsille missään olosuhteissa. Meillä ei lapsetkaan kiusaa koiraa eikä minkäänlaista härnäämistäkään. Palstalta löytyy kyllä pilvin pimein näitä että koirat ja lapset on samalla viivalla, saa murista ja purrakkin kun lapsi tekee jotain häiritsevää. meillä menee ehdottoman kiellon piiriin.

Sä olet viisas :flower: :)

Oikeesti mietin jo, että onko tällä palstalla ollenkaan näin viisaita :)

Just näin koiran tulee käyttäytyä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toivoliini:
Alkuperäinen kirjoittaja NetanJahu:
No siis meillä entinen koira piti ruokakuppinsa hyvin vartioituna ja joskus piti hiljaista murinaa jos koiran syönnin aikana kuppia lähestyi joku muu kuin mies tai minä. Mutta ei koskaan näyttänyt hampaita eikä meinannutkaan purra. Aina ei pidä kuitenkaan ylireagoida.
Nykyinen koira ei ole koskaan murissut kenellekkään, joskus vieraille jos on epäilyttävä ihminen koiran mielestä. Mutta ei siis hampaita näyttäen. Hiljaista murinaa varovasti lähestyen ja haistellen.

Ei meilläkään koira hampaat irvessä murise, vaan murahtaa. Ruoan päältä tuo koira ei kuitenkaan ole koskaan murissut edes lapsille mikä on hyvä asia. Lapset ei koskaan leiki tai tee mitään koiran kanssa ellen minä olen siinä matkassa.

No ei tuo minusta kovin vaaralliselta kuulosta. MUTTA tämä on vain minun mielipiteeni ja enhän tiedä tässä sanoa kun en tunne koiraasi jne.:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toivoliini:
Alkuperäinen kirjoittaja NetanJahu:
No siis meillä entinen koira piti ruokakuppinsa hyvin vartioituna ja joskus piti hiljaista murinaa jos koiran syönnin aikana kuppia lähestyi joku muu kuin mies tai minä. Mutta ei koskaan näyttänyt hampaita eikä meinannutkaan purra. Aina ei pidä kuitenkaan ylireagoida.
Nykyinen koira ei ole koskaan murissut kenellekkään, joskus vieraille jos on epäilyttävä ihminen koiran mielestä. Mutta ei siis hampaita näyttäen. Hiljaista murinaa varovasti lähestyen ja haistellen.

Ei meilläkään koira hampaat irvessä murise, vaan murahtaa. Ruoan päältä tuo koira ei kuitenkaan ole koskaan murissut edes lapsille mikä on hyvä asia. Lapset ei koskaan leiki tai tee mitään koiran kanssa ellen minä olen siinä matkassa.

Se ei silti taida "tykätä" teidän lapsista jos murahtaa ja väistää. Tosin se voi olla eri asia kuin potentiaalinen aggressio. Paha sanoa kun ei ole nähnyt.
 
Meillä on kanssa koira, joka ei tavallaan tykkää pienistä lapsista. Yli kolme vuotiaita lapsia koiramme rakastaa yli kaiken, mutta taaperoikäisistä se ei oikein ole varma. Tiedän, että koiran käytös johtuu siitä, että taaperoikäisten liikkeet ovat vielä hieman huteria ja arvaamattomia, joten koiramme pelkää että naperot satuttavat sitä. Tämä taas johtuu varmaan siitä, että koiramme painaa alle 3kg, eli kyse on itsesuojeluvaistosta. Koira käyttäytyy kyllä ihan nätisti, muttei mielellään halua olla "liian lähellä" taaperoita, vaan väistää ja yrittää olla omissa oloissaan. Meillä itsellämme ei ole lapsia, mutta tuttujen alle 2-vuotiaiden kanssa on ollut muutama tilanne.

Sanon kyllä aina taaperoiden vanhemmille, että kannattaa pysyä vähän kauempana, ja ettei välttämättä kannata yrittää silittää ellei koira itse hakeudu lapsen lähelle. Silti jostain syystä nämä vanhemmat eivät ota koiraamme vakavasti (ehkä kokonsa takia) ja päästävät lapsensa ilman vahtimista liian lähelle, tai jopa silittämään, jolloin koira murisee ja näyttää hampaitaan. Yleensä tässä vaiheessa lapset itsekin tajuavat perääntyä, mutta kahdesti koiramme on näykännyt ystäväni lasta, koska lapsi ei usko kieltoja koskea koiraan, ja koska koira on jo varoittanut aluksi, se ei kai enää keksi muuta keinoa kuin hyvin pieni näykkäisy. Kummallakaan kerralla ei lapseen ole edes jäänyt pientäkään jälkeä, mutta silti nykyään ystäväni varoittaa lastaan tyyliin "älä koske, se on ilkeä koira". Minusta tuo on epäreilua, koska sekä minä ja koira olemme jo etukäteen varoittaneet, ja jos ei edes vanhempi siinä kohdassa tajua kieltää, niin on mielestäni omalla vastuulla jos koira näykkää.

Tiedän, että nyt saan vihat niskaani siitä, ettei koira saisi purra ketään missään tilanteessa, joten haluan puolustukseksi sanoa, että tämä 2v neiti jota koiramme on näykännyt, kohtelee muutenkin eläimiä huonosti, eikä usko jos häntä kielletään. Heillä on itsellään kotona kissa, jota hänen äitinsä antaa tämän tytön retuuttaa miten sattuu, jolen jopa nähnyt lapsen kuristavan heidän kissaansa, eikä äiti puutu siihen mitenkään. Tietenkään kaksi vuotias ei ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta mielestäni silti kuuluisi alusta asti opettaa lapsille miten eläimiä kohdellaan, ja kieltää jos näyttää siltä, että kohta käy huonosti.
 
Millaista se murina on? Jos se vaan on sen luonteelle omaista, koirillakin voi olla eri käyttäytymisjuttuja.
Näyttääkö hampaita?
Ja en kuulu niihin, jotka laittaa lapset ja koirat samalle viivalle, en missään tapauksessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Meillä on kanssa koira, joka ei tavallaan tykkää pienistä lapsista. Yli kolme vuotiaita lapsia koiramme rakastaa yli kaiken, mutta taaperoikäisistä se ei oikein ole varma. Tiedän, että koiran käytös johtuu siitä, että taaperoikäisten liikkeet ovat vielä hieman huteria ja arvaamattomia, joten koiramme pelkää että naperot satuttavat sitä. Tämä taas johtuu varmaan siitä, että koiramme painaa alle 3kg, eli kyse on itsesuojeluvaistosta. Koira käyttäytyy kyllä ihan nätisti, muttei mielellään halua olla "liian lähellä" taaperoita, vaan väistää ja yrittää olla omissa oloissaan. Meillä itsellämme ei ole lapsia, mutta tuttujen alle 2-vuotiaiden kanssa on ollut muutama tilanne.

Sanon kyllä aina taaperoiden vanhemmille, että kannattaa pysyä vähän kauempana, ja ettei välttämättä kannata yrittää silittää ellei koira itse hakeudu lapsen lähelle. Silti jostain syystä nämä vanhemmat eivät ota koiraamme vakavasti (ehkä kokonsa takia) ja päästävät lapsensa ilman vahtimista liian lähelle, tai jopa silittämään, jolloin koira murisee ja näyttää hampaitaan. Yleensä tässä vaiheessa lapset itsekin tajuavat perääntyä, mutta kahdesti koiramme on näykännyt ystäväni lasta, koska lapsi ei usko kieltoja koskea koiraan, ja koska koira on jo varoittanut aluksi, se ei kai enää keksi muuta keinoa kuin hyvin pieni näykkäisy. Kummallakaan kerralla ei lapseen ole edes jäänyt pientäkään jälkeä, mutta silti nykyään ystäväni varoittaa lastaan tyyliin "älä koske, se on ilkeä koira". Minusta tuo on epäreilua, koska sekä minä ja koira olemme jo etukäteen varoittaneet, ja jos ei edes vanhempi siinä kohdassa tajua kieltää, niin on mielestäni omalla vastuulla jos koira näykkää.

Tiedän, että nyt saan vihat niskaani siitä, ettei koira saisi purra ketään missään tilanteessa, joten haluan puolustukseksi sanoa, että tämä 2v neiti jota koiramme on näykännyt, kohtelee muutenkin eläimiä huonosti, eikä usko jos häntä kielletään. Heillä on itsellään kotona kissa, jota hänen äitinsä antaa tämän tytön retuuttaa miten sattuu, jolen jopa nähnyt lapsen kuristavan heidän kissaansa, eikä äiti puutu siihen mitenkään. Tietenkään kaksi vuotias ei ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta mielestäni silti kuuluisi alusta asti opettaa lapsille miten eläimiä kohdellaan, ja kieltää jos näyttää siltä, että kohta käy huonosti.


Sä olet tehnyt johtajanhommasi huonosti, jos et suojele koiraasi vaaroilta eli tässä tapauksessa lapselta.

Koira puolustautuu siksi, kun se ei näe muutakaan konstia. Oikeasti SUN pitäisi näyttää koirallesi, ettet päästä vaaraa sen kimppuun. Silloin sen ei tarvi purrakaan ketään.

Tää pätee myös lenkeillä, monesti remmirähisijät ovat sellaisia, jotka kokevat tarvetta puolustautua tai häätää vaara pois, kun omistaja ei tajua sitä tehdä (se tehdään henkisesti, olemalla itsevarma johtaja.)

Tämä kuuluu siis tehdä ihan isoillekin roduille, niiden kuuluu olla omistajan suojeluksessa.

Kun tätä ei tajuta, niin tulos on ylläolevan kaltainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja feger:
Millaista se murina on? Jos se vaan on sen luonteelle omaista, koirillakin voi olla eri käyttäytymisjuttuja.
Näyttääkö hampaita?
Ja en kuulu niihin, jotka laittaa lapset ja koirat samalle viivalle, en missään tapauksessa.

Ei näytä hampaita, vaan murahtaa. Koira on vahtiviettinen, joten mm. murisee rappukäytävästi tuleville äänillekin välillä. Murina siis on ollut mukana ihan pennusta lähtien. Olisin todella huolissani eikä varmasti meillä koiraa olisikaan, jos murina olisi alkanut jo aikuisiällä yhtäkkiä. Se vain on tuolla koiralla ilmeisesti syntyjään. Koira tykkää kyllä lapsista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Meillä on kanssa koira, joka ei tavallaan tykkää pienistä lapsista. Yli kolme vuotiaita lapsia koiramme rakastaa yli kaiken, mutta taaperoikäisistä se ei oikein ole varma. Tiedän, että koiran käytös johtuu siitä, että taaperoikäisten liikkeet ovat vielä hieman huteria ja arvaamattomia, joten koiramme pelkää että naperot satuttavat sitä. Tämä taas johtuu varmaan siitä, että koiramme painaa alle 3kg, eli kyse on itsesuojeluvaistosta. Koira käyttäytyy kyllä ihan nätisti, muttei mielellään halua olla "liian lähellä" taaperoita, vaan väistää ja yrittää olla omissa oloissaan. Meillä itsellämme ei ole lapsia, mutta tuttujen alle 2-vuotiaiden kanssa on ollut muutama tilanne.

Sanon kyllä aina taaperoiden vanhemmille, että kannattaa pysyä vähän kauempana, ja ettei välttämättä kannata yrittää silittää ellei koira itse hakeudu lapsen lähelle. Silti jostain syystä nämä vanhemmat eivät ota koiraamme vakavasti (ehkä kokonsa takia) ja päästävät lapsensa ilman vahtimista liian lähelle, tai jopa silittämään, jolloin koira murisee ja näyttää hampaitaan. Yleensä tässä vaiheessa lapset itsekin tajuavat perääntyä, mutta kahdesti koiramme on näykännyt ystäväni lasta, koska lapsi ei usko kieltoja koskea koiraan, ja koska koira on jo varoittanut aluksi, se ei kai enää keksi muuta keinoa kuin hyvin pieni näykkäisy. Kummallakaan kerralla ei lapseen ole edes jäänyt pientäkään jälkeä, mutta silti nykyään ystäväni varoittaa lastaan tyyliin "älä koske, se on ilkeä koira". Minusta tuo on epäreilua, koska sekä minä ja koira olemme jo etukäteen varoittaneet, ja jos ei edes vanhempi siinä kohdassa tajua kieltää, niin on mielestäni omalla vastuulla jos koira näykkää.

Tiedän, että nyt saan vihat niskaani siitä, ettei koira saisi purra ketään missään tilanteessa, joten haluan puolustukseksi sanoa, että tämä 2v neiti jota koiramme on näykännyt, kohtelee muutenkin eläimiä huonosti, eikä usko jos häntä kielletään. Heillä on itsellään kotona kissa, jota hänen äitinsä antaa tämän tytön retuuttaa miten sattuu, jolen jopa nähnyt lapsen kuristavan heidän kissaansa, eikä äiti puutu siihen mitenkään. Tietenkään kaksi vuotias ei ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta mielestäni silti kuuluisi alusta asti opettaa lapsille miten eläimiä kohdellaan, ja kieltää jos näyttää siltä, että kohta käy huonosti.


Sä olet tehnyt johtajanhommasi huonosti, jos et suojele koiraasi vaaroilta eli tässä tapauksessa lapselta.

Koira puolustautuu siksi, kun se ei näe muutakaan konstia. Oikeasti SUN pitäisi näyttää koirallesi, ettet päästä vaaraa sen kimppuun. Silloin sen ei tarvi purrakaan ketään.

Tää pätee myös lenkeillä, monesti remmirähisijät ovat sellaisia, jotka kokevat tarvetta puolustautua tai häätää vaara pois, kun omistaja ei tajua sitä tehdä (se tehdään henkisesti, olemalla itsevarma johtaja.)

Tämä kuuluu siis tehdä ihan isoillekin roduille, niiden kuuluu olla omistajan suojeluksessa.

Kun tätä ei tajuta, niin tulos on ylläolevan kaltainen.

Mutta onko se mun syy, jos tämä kyseinen lapsi ei kielloista huolimatta pysy kaukana. Silloinhan se ei enää ole mun "häädettävissä", jos lapsi vain tulee lähelle vaikka olen häntä kieltänyt. Mielestäni edes tässä tilanteessa lapsen äidin pitäisi myös puuttua tytön käytökseen, vaikkei se koiran mielestä olisikaan sama kuin se, että minä suojelen häntä. Koiramme ei ole koskaan purrut ketään muuta, kuin tätä ks. lasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Meillä on kanssa koira, joka ei tavallaan tykkää pienistä lapsista. Yli kolme vuotiaita lapsia koiramme rakastaa yli kaiken, mutta taaperoikäisistä se ei oikein ole varma. Tiedän, että koiran käytös johtuu siitä, että taaperoikäisten liikkeet ovat vielä hieman huteria ja arvaamattomia, joten koiramme pelkää että naperot satuttavat sitä. Tämä taas johtuu varmaan siitä, että koiramme painaa alle 3kg, eli kyse on itsesuojeluvaistosta. Koira käyttäytyy kyllä ihan nätisti, muttei mielellään halua olla "liian lähellä" taaperoita, vaan väistää ja yrittää olla omissa oloissaan. Meillä itsellämme ei ole lapsia, mutta tuttujen alle 2-vuotiaiden kanssa on ollut muutama tilanne.

Sanon kyllä aina taaperoiden vanhemmille, että kannattaa pysyä vähän kauempana, ja ettei välttämättä kannata yrittää silittää ellei koira itse hakeudu lapsen lähelle. Silti jostain syystä nämä vanhemmat eivät ota koiraamme vakavasti (ehkä kokonsa takia) ja päästävät lapsensa ilman vahtimista liian lähelle, tai jopa silittämään, jolloin koira murisee ja näyttää hampaitaan. Yleensä tässä vaiheessa lapset itsekin tajuavat perääntyä, mutta kahdesti koiramme on näykännyt ystäväni lasta, koska lapsi ei usko kieltoja koskea koiraan, ja koska koira on jo varoittanut aluksi, se ei kai enää keksi muuta keinoa kuin hyvin pieni näykkäisy. Kummallakaan kerralla ei lapseen ole edes jäänyt pientäkään jälkeä, mutta silti nykyään ystäväni varoittaa lastaan tyyliin "älä koske, se on ilkeä koira". Minusta tuo on epäreilua, koska sekä minä ja koira olemme jo etukäteen varoittaneet, ja jos ei edes vanhempi siinä kohdassa tajua kieltää, niin on mielestäni omalla vastuulla jos koira näykkää.

Tiedän, että nyt saan vihat niskaani siitä, ettei koira saisi purra ketään missään tilanteessa, joten haluan puolustukseksi sanoa, että tämä 2v neiti jota koiramme on näykännyt, kohtelee muutenkin eläimiä huonosti, eikä usko jos häntä kielletään. Heillä on itsellään kotona kissa, jota hänen äitinsä antaa tämän tytön retuuttaa miten sattuu, jolen jopa nähnyt lapsen kuristavan heidän kissaansa, eikä äiti puutu siihen mitenkään. Tietenkään kaksi vuotias ei ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta mielestäni silti kuuluisi alusta asti opettaa lapsille miten eläimiä kohdellaan, ja kieltää jos näyttää siltä, että kohta käy huonosti.


Sä olet tehnyt johtajanhommasi huonosti, jos et suojele koiraasi vaaroilta eli tässä tapauksessa lapselta.

Koira puolustautuu siksi, kun se ei näe muutakaan konstia. Oikeasti SUN pitäisi näyttää koirallesi, ettet päästä vaaraa sen kimppuun. Silloin sen ei tarvi purrakaan ketään.

Tää pätee myös lenkeillä, monesti remmirähisijät ovat sellaisia, jotka kokevat tarvetta puolustautua tai häätää vaara pois, kun omistaja ei tajua sitä tehdä (se tehdään henkisesti, olemalla itsevarma johtaja.)

Tämä kuuluu siis tehdä ihan isoillekin roduille, niiden kuuluu olla omistajan suojeluksessa.

Kun tätä ei tajuta, niin tulos on ylläolevan kaltainen.

Mutta onko se mun syy, jos tämä kyseinen lapsi ei kielloista huolimatta pysy kaukana. Silloinhan se ei enää ole mun "häädettävissä", jos lapsi vain tulee lähelle vaikka olen häntä kieltänyt. Mielestäni edes tässä tilanteessa lapsen äidin pitäisi myös puuttua tytön käytökseen, vaikkei se koiran mielestä olisikaan sama kuin se, että minä suojelen häntä. Koiramme ei ole koskaan purrut ketään muuta, kuin tätä ks. lasta.

Kyllä jos kaks vee mukelo ei uskoisi, kun kiellän menemään koirani luo, niin ihan varmasti nappaisin mukelon kainaloon... ja se et jos koira ei tykkää lapsista, niin koiran paikka ei oo sillon vieraitten seurassa. Meillä koira on omassa kuljetushäkissään sillon, kun meille tulee sellaisia vieraita jotka pelkää koiraa tai sit lapsia. Meillä kyse on siitä että tuo koira rakastaa lapsia, mutta kun harvoin niitä näkee niin on liian raju leikeissään. Ja minusta minun omistajana on suojeltavaa koiraani sekä myös vieraitani ettei satu ikäviä tapauksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Meillä on kanssa koira, joka ei tavallaan tykkää pienistä lapsista. Yli kolme vuotiaita lapsia koiramme rakastaa yli kaiken, mutta taaperoikäisistä se ei oikein ole varma. Tiedän, että koiran käytös johtuu siitä, että taaperoikäisten liikkeet ovat vielä hieman huteria ja arvaamattomia, joten koiramme pelkää että naperot satuttavat sitä. Tämä taas johtuu varmaan siitä, että koiramme painaa alle 3kg, eli kyse on itsesuojeluvaistosta. Koira käyttäytyy kyllä ihan nätisti, muttei mielellään halua olla "liian lähellä" taaperoita, vaan väistää ja yrittää olla omissa oloissaan. Meillä itsellämme ei ole lapsia, mutta tuttujen alle 2-vuotiaiden kanssa on ollut muutama tilanne.

Sanon kyllä aina taaperoiden vanhemmille, että kannattaa pysyä vähän kauempana, ja ettei välttämättä kannata yrittää silittää ellei koira itse hakeudu lapsen lähelle. Silti jostain syystä nämä vanhemmat eivät ota koiraamme vakavasti (ehkä kokonsa takia) ja päästävät lapsensa ilman vahtimista liian lähelle, tai jopa silittämään, jolloin koira murisee ja näyttää hampaitaan. Yleensä tässä vaiheessa lapset itsekin tajuavat perääntyä, mutta kahdesti koiramme on näykännyt ystäväni lasta, koska lapsi ei usko kieltoja koskea koiraan, ja koska koira on jo varoittanut aluksi, se ei kai enää keksi muuta keinoa kuin hyvin pieni näykkäisy. Kummallakaan kerralla ei lapseen ole edes jäänyt pientäkään jälkeä, mutta silti nykyään ystäväni varoittaa lastaan tyyliin "älä koske, se on ilkeä koira". Minusta tuo on epäreilua, koska sekä minä ja koira olemme jo etukäteen varoittaneet, ja jos ei edes vanhempi siinä kohdassa tajua kieltää, niin on mielestäni omalla vastuulla jos koira näykkää.

Tiedän, että nyt saan vihat niskaani siitä, ettei koira saisi purra ketään missään tilanteessa, joten haluan puolustukseksi sanoa, että tämä 2v neiti jota koiramme on näykännyt, kohtelee muutenkin eläimiä huonosti, eikä usko jos häntä kielletään. Heillä on itsellään kotona kissa, jota hänen äitinsä antaa tämän tytön retuuttaa miten sattuu, jolen jopa nähnyt lapsen kuristavan heidän kissaansa, eikä äiti puutu siihen mitenkään. Tietenkään kaksi vuotias ei ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta mielestäni silti kuuluisi alusta asti opettaa lapsille miten eläimiä kohdellaan, ja kieltää jos näyttää siltä, että kohta käy huonosti.


Sä olet tehnyt johtajanhommasi huonosti, jos et suojele koiraasi vaaroilta eli tässä tapauksessa lapselta.

Koira puolustautuu siksi, kun se ei näe muutakaan konstia. Oikeasti SUN pitäisi näyttää koirallesi, ettet päästä vaaraa sen kimppuun. Silloin sen ei tarvi purrakaan ketään.

Tää pätee myös lenkeillä, monesti remmirähisijät ovat sellaisia, jotka kokevat tarvetta puolustautua tai häätää vaara pois, kun omistaja ei tajua sitä tehdä (se tehdään henkisesti, olemalla itsevarma johtaja.)

Tämä kuuluu siis tehdä ihan isoillekin roduille, niiden kuuluu olla omistajan suojeluksessa.

Kun tätä ei tajuta, niin tulos on ylläolevan kaltainen.

Mutta onko se mun syy, jos tämä kyseinen lapsi ei kielloista huolimatta pysy kaukana. Silloinhan se ei enää ole mun "häädettävissä", jos lapsi vain tulee lähelle vaikka olen häntä kieltänyt. Mielestäni edes tässä tilanteessa lapsen äidin pitäisi myös puuttua tytön käytökseen, vaikkei se koiran mielestä olisikaan sama kuin se, että minä suojelen häntä. Koiramme ei ole koskaan purrut ketään muuta, kuin tätä ks. lasta.

Sun koti, sun koira ja sun lapsivieras. Tilanne pitää olla sun hallussa.

Sun homma on neuvotella ja setviä asia lapsen äidin kanssa niin, että lapsi ei mene koiran luo (tai mikä nyt käytöksen laukaiseekaan).

Vastuu on aina omistajalla, ei naapurin kumminkaimalla tai tyhmällä vierailijalla.
 
Meillä on koiralla oikeus murahtaa VIERAILLE, jos menevät siihen kun koira syö. Tällä tarkotan siis ihan vieraita lapsia sekä aikuisia, jotka eivät ruoki koskaan koiraa. Eli koiralla ruokarauha. Mä ite taas kävelen koiran ja kupin välistä useinkin, jotta tottuu siihen, että meen siitä menojani enkä halua sen ruokaa. Eikä oo ongelmaa. Aiemmin murisi lapsille ruokakupilla ja miehelle myös, mutta se opettettiin pois siitä. Eli koira huomas, että ei ole mitään hätää. Lapset vei herkkuja kesken syönnin sinne kuppiin ja mies siirsi kuppia ja kehu koiraa ihan sikana ja myöhemmässä vaiheessa otti kupin, vei parin metrin päähän ja kehu ja anto luvan. Ei oo ongelmaa, mutta jos tulee niin harjotuksia toistetaan.

Koira murahtaa joskus, jos lapsi menee tyyliin halaamaan sitä sen omaan petiin kun se nukkuu. Tai halaa muuten liian kovaa. Tai jos toi pienempi on menny vaikka lyömään. Sillon opetetaan molempia: koiraa ei halita vaan silitetään, ei lyödä, ettei tule vihaseksi ja purase. Koiralle kielto, vaikka ensisijasesti se saaki murahtaa jos joku sille pahaa yrittää tehä. Ei oo yrittäny purra lapsia ja murinaki on sellasta kerran murahdus vaan.

Sitten mitä leikkimurinaan tulee, niin se on koiralta täyttä leikkiä. Meidän lapset vetää sen suusta lelut ja luut pois ja se ärisee ja samantien ku löysää niin alkaa oottaan häntä heiluen, että millon se lelu heitetään. Eli siinäkään ei oo ongelmaa. Ainoo vaan, että oon muksuja yrittäny opettaa, että eivät vetäs koiran suusta, ettei mikään hammas mee rikki, vaan sanosivat että irti jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja 2 toitsun omistaja:
Meillä on kanssa koira, joka ei tavallaan tykkää pienistä lapsista. Yli kolme vuotiaita lapsia koiramme rakastaa yli kaiken, mutta taaperoikäisistä se ei oikein ole varma. Tiedän, että koiran käytös johtuu siitä, että taaperoikäisten liikkeet ovat vielä hieman huteria ja arvaamattomia, joten koiramme pelkää että naperot satuttavat sitä. Tämä taas johtuu varmaan siitä, että koiramme painaa alle 3kg, eli kyse on itsesuojeluvaistosta. Koira käyttäytyy kyllä ihan nätisti, muttei mielellään halua olla "liian lähellä" taaperoita, vaan väistää ja yrittää olla omissa oloissaan. Meillä itsellämme ei ole lapsia, mutta tuttujen alle 2-vuotiaiden kanssa on ollut muutama tilanne.

Sanon kyllä aina taaperoiden vanhemmille, että kannattaa pysyä vähän kauempana, ja ettei välttämättä kannata yrittää silittää ellei koira itse hakeudu lapsen lähelle. Silti jostain syystä nämä vanhemmat eivät ota koiraamme vakavasti (ehkä kokonsa takia) ja päästävät lapsensa ilman vahtimista liian lähelle, tai jopa silittämään, jolloin koira murisee ja näyttää hampaitaan. Yleensä tässä vaiheessa lapset itsekin tajuavat perääntyä, mutta kahdesti koiramme on näykännyt ystäväni lasta, koska lapsi ei usko kieltoja koskea koiraan, ja koska koira on jo varoittanut aluksi, se ei kai enää keksi muuta keinoa kuin hyvin pieni näykkäisy. Kummallakaan kerralla ei lapseen ole edes jäänyt pientäkään jälkeä, mutta silti nykyään ystäväni varoittaa lastaan tyyliin "älä koske, se on ilkeä koira". Minusta tuo on epäreilua, koska sekä minä ja koira olemme jo etukäteen varoittaneet, ja jos ei edes vanhempi siinä kohdassa tajua kieltää, niin on mielestäni omalla vastuulla jos koira näykkää.

Tiedän, että nyt saan vihat niskaani siitä, ettei koira saisi purra ketään missään tilanteessa, joten haluan puolustukseksi sanoa, että tämä 2v neiti jota koiramme on näykännyt, kohtelee muutenkin eläimiä huonosti, eikä usko jos häntä kielletään. Heillä on itsellään kotona kissa, jota hänen äitinsä antaa tämän tytön retuuttaa miten sattuu, jolen jopa nähnyt lapsen kuristavan heidän kissaansa, eikä äiti puutu siihen mitenkään. Tietenkään kaksi vuotias ei ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta mielestäni silti kuuluisi alusta asti opettaa lapsille miten eläimiä kohdellaan, ja kieltää jos näyttää siltä, että kohta käy huonosti.


Sä olet tehnyt johtajanhommasi huonosti, jos et suojele koiraasi vaaroilta eli tässä tapauksessa lapselta.

Koira puolustautuu siksi, kun se ei näe muutakaan konstia. Oikeasti SUN pitäisi näyttää koirallesi, ettet päästä vaaraa sen kimppuun. Silloin sen ei tarvi purrakaan ketään.

Tää pätee myös lenkeillä, monesti remmirähisijät ovat sellaisia, jotka kokevat tarvetta puolustautua tai häätää vaara pois, kun omistaja ei tajua sitä tehdä (se tehdään henkisesti, olemalla itsevarma johtaja.)

Tämä kuuluu siis tehdä ihan isoillekin roduille, niiden kuuluu olla omistajan suojeluksessa.

Kun tätä ei tajuta, niin tulos on ylläolevan kaltainen.

Mutta onko se mun syy, jos tämä kyseinen lapsi ei kielloista huolimatta pysy kaukana. Silloinhan se ei enää ole mun "häädettävissä", jos lapsi vain tulee lähelle vaikka olen häntä kieltänyt. Mielestäni edes tässä tilanteessa lapsen äidin pitäisi myös puuttua tytön käytökseen, vaikkei se koiran mielestä olisikaan sama kuin se, että minä suojelen häntä. Koiramme ei ole koskaan purrut ketään muuta, kuin tätä ks. lasta.

Kyllä jos kaks vee mukelo ei uskoisi, kun kiellän menemään koirani luo, niin ihan varmasti nappaisin mukelon kainaloon... ja se et jos koira ei tykkää lapsista, niin koiran paikka ei oo sillon vieraitten seurassa. Meillä koira on omassa kuljetushäkissään sillon, kun meille tulee sellaisia vieraita jotka pelkää koiraa tai sit lapsia. Meillä kyse on siitä että tuo koira rakastaa lapsia, mutta kun harvoin niitä näkee niin on liian raju leikeissään. Ja minusta minun omistajana on suojeltavaa koiraani sekä myös vieraitani ettei satu ikäviä tapauksia.

Siis koiramme rakastaa lapsia, mutta on hyvin epävarma taaperoikäisten kanssa, koska heidän liikkeensä ovat vielä hapuilevia ja arvaamattomia. Yli 3v lapset taas ovat koiramme suurin rakkaus, se on onnesta soikeana kun pääsee peuhaamaan lasten kanssa, joilta ei lopu leikkimisinto kesken. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toivoliini:
Alkuperäinen kirjoittaja feger:
Millaista se murina on? Jos se vaan on sen luonteelle omaista, koirillakin voi olla eri käyttäytymisjuttuja.
Näyttääkö hampaita?
Ja en kuulu niihin, jotka laittaa lapset ja koirat samalle viivalle, en missään tapauksessa.

Ei näytä hampaita, vaan murahtaa. Koira on vahtiviettinen, joten mm. murisee rappukäytävästi tuleville äänillekin välillä. Murina siis on ollut mukana ihan pennusta lähtien. Olisin todella huolissani eikä varmasti meillä koiraa olisikaan, jos murina olisi alkanut jo aikuisiällä yhtäkkiä. Se vain on tuolla koiralla ilmeisesti syntyjään. Koira tykkää kyllä lapsista.
No sitten se voi olla ok. Mutta koskaan ei vaan voi tietää, vaikka kyse on omasta koirasta, jonka on tuntenut pennusta lähtien.
 
Vielä lisäyksenä, että jos joka kerta ku koira murahtaa, niin se lähetetään aikuisperheeseen tai annetaan piikki sillen, niin montakohan koiraa meillä maassa olis.

Koiraaki opetetaan ja se, että 4kk ikänen koira murisee paljon, on vaan sitä, että sitä ei ole vielä opetettu tarpeeksi. 2v ikäsellä koiralla on jotain kriisiä kans ittensä kanssa, ainakin meidän uroksella oli. Joten siihen aikaan tuli jotain häiriöjuttuja esim. lenkillä, rähinää. Mutta niihin on puututtava HETI EIKÄ HUOMENNA.
 

Yhteistyössä