Ultramariini

Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
21-22? Menikö pahasti vikaan? :ashamed:

*Lähtee pakkaamaan Marsipaania postin kotiinkuljetuslaatikkoon*


:'( Kuinka paljon meni vikaan. :kieh:

Muutama vuosi vaan

Sano edes kumpaan suuntaan. :kieh:

[/quote]

Muutama vuosi liian vähän. Mä olen vanha...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
21-22? Menikö pahasti vikaan? :ashamed:

*Lähtee pakkaamaan Marsipaania postin kotiinkuljetuslaatikkoon*


:'( Kuinka paljon meni vikaan. :kieh:

Muutama vuosi vaan

Sano edes kumpaan suuntaan. :kieh:

Muutama vuosi liian vähän. Mä olen vanha... [/quote]

teistä muuten ei kukaan ole vanha. B)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
21-22? Menikö pahasti vikaan? :ashamed:

*Lähtee pakkaamaan Marsipaania postin kotiinkuljetuslaatikkoon*


:'( Kuinka paljon meni vikaan. :kieh:

Muutama vuosi vaan

Sano edes kumpaan suuntaan. :kieh:

Muutama vuosi liian vähän. Mä olen vanha...

teistä muuten ei kukaan ole vanha. B) [/quote]


kärsis varmaan joku 27... :saint:

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
*Lähtee pakkaamaan Marsipaania postin kotiinkuljetuslaatikkoon*


Eräänä hiljaisena iltana Kimmo-Petri lähti mietteliäänä kotiin. Kotona hän etsi käsiinsä mielenterveysseuran päivystävän puhelinnumeron, ja näppäili numeron kädet täristen.

Tuntui kuluvan ikuisuus, ennen kuin kukaan vastasi. Kimmo-Petri purskahti katkeraan itkuun. Hän pärski, nyyhkytti, nikotteli. Viidentoista minuutin kuluttua hän viimein sai kasattua itsensä, ainakin hetkeksi ja sopersi lohduttomana.

"Olen tullut hulluksi. Olen tullut hulluksi. Olin koko päivän yksin töissä postin lajittelukeskuksessa, ja siinä hiljaisuudessa aloin kuulla ääniä. Koko ajan, ääniä. Eivätkä ne lakanneet, vaikka tein mitä. Voi hyvä Luoja, miksi minulle käy näin? Kuulen vieläkin korvissani sen inhottavan äänen. Marsipaanilla on nälkä, marsipaanilla on nälkä".

Kimmo-Petri sulki puhelimen ja itki itsensä uneen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
*Lähtee pakkaamaan Marsipaania postin kotiinkuljetuslaatikkoon*


Eräänä hiljaisena iltana Kimmo-Petri lähti mietteliäänä kotiin. Kotona hän etsi käsiinsä mielenterveysseuran päivystävän puhelinnumeron, ja näppäili numeron kädet täristen.

Tuntui kuluvan ikuisuus, ennen kuin kukaan vastasi. Kimmo-Petri purskahti katkeraan itkuun. Hän pärski, nyyhkytti, nikotteli. Viidentoista minuutin kuluttua hän viimein sai kasattua itsensä, ainakin hetkeksi ja sopersi lohduttomana.

"Olen tullut hulluksi. Olen tullut hulluksi. Olin koko päivän yksin töissä postin lajittelukeskuksessa, ja siinä hiljaisuudessa aloin kuulla ääniä. Koko ajan, ääni. Eivätkä ne lakanneet, vaikka tein mitä. Voi hyvä Luoja, miksi minulle käy näin? Kuulen vieläkin korvissani sen inhottavan äänen. Marsipaanilla on nälkä, marsipaanilla on nälkä".

Kimmo-Petri sulki puhelimen ja itki itsensä uneen.

:kieh: :kieh: :laugh: :laugh: :laugh:

repesin oikeasti todella pahasti tämän luettuani
 
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
*Lähtee pakkaamaan Marsipaania postin kotiinkuljetuslaatikkoon*


Eräänä hiljaisena iltana Kimmo-Petri lähti mietteliäänä kotiin. Kotona hän etsi käsiinsä mielenterveysseuran päivystävän puhelinnumeron, ja näppäili numeron kädet täristen.

Tuntui kuluvan ikuisuus, ennen kuin kukaan vastasi. Kimmo-Petri purskahti katkeraan itkuun. Hän pärski, nyyhkytti, nikotteli. Viidentoista minuutin kuluttua hän viimein sai kasattua itsensä, ainakin hetkeksi ja sopersi lohduttomana.

"Olen tullut hulluksi. Olen tullut hulluksi. Olin koko päivän yksin töissä postin lajittelukeskuksessa, ja siinä hiljaisuudessa aloin kuulla ääniä. Koko ajan, ääniä. Eivätkä ne lakanneet, vaikka tein mitä. Voi hyvä Luoja, miksi minulle käy näin? Kuulen vieläkin korvissani sen inhottavan äänen. Marsipaanilla on nälkä, marsipaanilla on nälkä".

Kimmo-Petri sulki puhelimen ja itki itsensä uneen.

surullista...



:laugh: :laugh: :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
*Lähtee pakkaamaan Marsipaania postin kotiinkuljetuslaatikkoon*


Eräänä hiljaisena iltana Kimmo-Petri lähti mietteliäänä kotiin. Kotona hän etsi käsiinsä mielenterveysseuran päivystävän puhelinnumeron, ja näppäili numeron kädet täristen.

Tuntui kuluvan ikuisuus, ennen kuin kukaan vastasi. Kimmo-Petri purskahti katkeraan itkuun. Hän pärski, nyyhkytti, nikotteli. Viidentoista minuutin kuluttua hän viimein sai kasattua itsensä, ainakin hetkeksi ja sopersi lohduttomana.

"Olen tullut hulluksi. Olen tullut hulluksi. Olin koko päivän yksin töissä postin lajittelukeskuksessa, ja siinä hiljaisuudessa aloin kuulla ääniä. Koko ajan, ääniä. Eivätkä ne lakanneet, vaikka tein mitä. Voi hyvä Luoja, miksi minulle käy näin? Kuulen vieläkin korvissani sen inhottavan äänen. Marsipaanilla on nälkä, marsipaanilla on nälkä".

Kimmo-Petri sulki puhelimen ja itki itsensä uneen.
:laugh: :laugh: :laugh:

 

Yhteistyössä