Uusperheen raha-asiat, taas..

[Nalkuttava Talonmies]

Ei ole mitenkään yhtä ja oikeaa tapaa ratkaista raha-asiat. Vaan kahden ihmisen on löydettävä joku kompromissi keskustelemalla. Naapurilla voi olla erilainen tapa kuin teillä ja siinä ei ole mitään väärää tai oikeaa. Itse voi päättää hyväksyykö ehdot vai ei. Niin sinulla kuin miehellä.

Joo, mä muuten kuulun niihin, jotka eivät oleta saavansa ilmaisia illallisia mistään. Perusolettamus on että pyöritän talouttani itsenäisesti ja se pyörii mielellään niin korkeasuhdateessa kuin matalasuhdaateessa. Minä en nai miestä paikkaamaan talouteni kuoppia enkä oleta että mies on velvoitettu automaattisesti maksamaan minunkin puolestani asiat. Mehän kaikki teemme itse päätökset oman elämämme suunnasta eikä kukaan muu. Parisuhteessa toki voi olla joustoa, mutta se tulee sitten yhteisestä päätöksestä - ei siitä että kumpikaan päättää toisen puolesta, olettaa tms.

Heh, onneksi olemme yhdessä kummatkin vittupäitä.

 

[hdd]

miten sitten sellaisessa tilanteessa että esim. äitipuoli on perheen ainut työssä käyvä ja miehellä lapsi edellisestä suhteesta ? elättääkö äitipuoli lasta jos miehellä ei ole varaa ????? onko joku tälläisessa tilanteessa....

Kirjoitin tuolla aiemmin että meillä on miehellä yksi lapsi edellisestä suhteesta ja lapsi käy myös äidillään. Aiemmin mies oli työttömänä jonkin aikaa ja kyllä minä 'elätin' myös lapsen, koska hän on meidän perhettä (vaikka en itseäni äitipuoleksi sanokaan ) . Mun mielestä se on aivan selvä juttu. Lapsen äiti on vieläpä tällainen ihminen joka ei halua töihin, hänellä ei siis ole koskaan varaa maksaa lapsen vaatteita ym. joten me ostamme ne kaikki.

 

[todellista?]

miten sitten sellaisessa tilanteessa että esim. äitipuoli on perheen ainut työssä käyvä ja miehellä lapsi edellisestä suhteesta ? elättääkö äitipuoli lasta jos miehellä ei ole varaa ????? onko joku tälläisessa tilanteessa....

No ei kai tietenkään elätä? Mies varmaankin on työtön työnhakija ja etsii aktiivisesti töitä tai kouluttautuu uudelleen ja tilanne on siten tilapäinen.

 

[vier4s]

Kuulostaa ällöttävästi siltä, että moni nainen oikeasti olettaa, että mies on olemassa ja käy töissä siksi, että naisella on taloudellisesti helppoa ja hauskaa. Ja jos mies tienaa "enemmän" niin hänen on velvollisuus kustantaa laiskan ahneen rouvan shoppailu. Ihan käsittämätöntä. Jokainen aikuinen ihminen tehköön itse töitä elantonsa eteen ja syyttäköön itseään, jos sillä saatu elintaso ei itseä miellytä.

Öhh. nätisti ilmaistuna.. urpo
Meinaatko oikeasti, että normaaliin elämään kuuluvat kustannukset - vuokra, lasten vaatteet, ruoka, päivähoitomaksu - ovat "laiskan ahneen rouvan shoppailua"?
Lisäksi suosittelen tutustumaan avioliittolakiin (jos nyt rouvista oli kysymys) ja siinä mainittuun keskinäiseen elatusvelvollisuuteen sekä lakiin lasten elatuksesta.

(Mun mies ei ole olemassa tai mä en ole hänen kanssaan, jotta mulla olisi jotenkin taloudellisesti helpompaa.. vaan ihan siitä syystä, että rakastamme toisiamme ja haluamme jakaa elämämme, yhdessä. Ja reiluun peliin ja rakkauteen nyt vaan sattuu mun mielestä kuulumaan se, että myös talous on yhteinen. Silloin kun käy niin, että mulla on rahaa , hänellä ei, mulle ei ole mikään ongelma maksaa "hänen" menojaan tai "hänen lastensa" menoja. Ja toisin päin, ja tulevaisuudessa saattaa hyvinkin olla niinkin päin, että mun palkkani on isompi. Silloin mä maksan vastaavasti suuremman osan hänen, minun, kaikkien lasten.. eli _MEIDÄN_ meinoista. Fair play )

 

[näinhän se on]

Kuulostaa ällöttävästi siltä, että moni nainen oikeasti olettaa, että mies on olemassa ja käy töissä siksi, että naisella on taloudellisesti helppoa ja hauskaa. Ja jos mies tienaa "enemmän" niin hänen on velvollisuus kustantaa laiskan ahneen rouvan shoppailu. Ihan käsittämätöntä. Jokainen aikuinen ihminen tehköön itse töitä elantonsa eteen ja syyttäköön itseään, jos sillä saatu elintaso ei itseä miellytä.

Tää vaan on täysi fakta monessa suhteessa. Luulen, että suurin osa naisista ja perheistä ajattelee näin! Erittäin yleinen ajattelutapa ainakin hoito- ja sosiaalialoilla työskentelevillä naisilla, jossa omilla tuloilla ei saa muuta kuin perusjutut. Katopa ympärilles jollain omakotialueella, ei niiden lastentarhaopettajarouvien tuloilla sitä kämppää ja autoja maksella

 

[Tapiontytär]

Alusta asti me oltiin yksi iso paketti, minä ja 3 lasta. En olettanut että mies automaattisesti maksaisi vapaasti kaikesta lapsiini liittyvästä, mutta niin kuitenkin kävi ja alusta saakka meillä on olleet yhteiset rahat, yhteisellä tilillä, yhteiseen elämiseen. Lasten bio-isä ei osallistu lasten elämään millään tavoin.
Puolisollani on myös 2 lasta jotka asuvat äidillään. Yhteiseltä tililtä menee elatusmaksut ja kun lasten äiti ilmoittaa että lapset jotain tarvitsevat, niin se hankitaan sieltä meidän yhteiseltä tililtä.

Minun tuloni ovat olleet suuremmat, kun olen töissä mutta nyt perhevapaalla ne ovat tietysti pudonneet.
Kumpikaan ei ole mukissut sanaakaan tästä järjestelystä, rahasta ei riidellä (oli sitä tai ei, kumpaakin on kokeiltu), yhteiseloa on takan reilut 4 vuotta ja nykyään meillä on yhteinenkin lapsi.

Tsemppiä ap:lle, ei varmasti ole helppo tilanne :flower:

 

[MMMMM]

Kyllähän se uusi puoliso katsotaan virallisesti taloudellisesti huoltajaksi. Kyllähän hänen tulonsa vaikuttavat hoitomaksuihin, lapsilisään (eli yh-korotus poistuu) ym. Mulle ainakin meidän naimisiin meno (tai yhteen muuttaminenhan noihin muutoksiin riittää) oli taloudellisesti kannattamaton siirto.

Meillä rahat on pääosin yhteisiä ja molemmat siis osallistuvat tulojensa mukaisesti yhteiseen taloudenpitoon.Meillä on siis määritelty prosentteina mikä osa tuloista pistetään yhteiselle tilille. Jos on tiukkaa, niin pistetään kaikki.

Ruokakaupassa ei erotella kenen karkkeja tai leipää ostetaan. Toisaalta ollaan sovittu, että lapsen harrastukset ja ei-pakolliset hankinnat on mun vastuulla. Ja jos haluan ostaa tytölle jonkin prinsessahörhelön tai muuta turhaketta, niin maksan omistani. Mutta jos lapsi tarvitsee vaikka uuden haalarin, se otetaan yhteisistä rahoista.

Mun mielestä tässä on kyse asenteesta laajemminkin. Mun mies kasvattaa, komentaa ja tukee lasta siinä missä minäkin. (Ainut huomautettava asia on, että jostain syystä lapsen sotkujen siivoaminen on vielä niitä mun hommia...)

Mun mielestä on tärkeää, että näistä asioista sovitaan selkeästi jo ihan alussa.

 

[todellista?]

Tää vaan on täysi fakta monessa suhteessa. Luulen, että suurin osa naisista ja perheistä ajattelee näin! Erittäin yleinen ajattelutapa ainakin hoito- ja sosiaalialoilla työskentelevillä naisilla, jossa omilla tuloilla ei saa muuta kuin perusjutut. Katopa ympärilles jollain omakotialueella, ei niiden lastentarhaopettajarouvien tuloilla sitä kämppää ja autoja maksella

Noh, olkoonkin joissain tapauksissa näin, mutta tämä ei ollut missään nimessä ap:n tilanne. Kerrottakoon vielä, että minä olen meistä huomattavasti korkeammin koulutettu osapuoli, mutta opiskelen edelleen osittain enkä ole täysin koulutustani vastaavassa työssä, mistä tuloero osittain johtuu.

 

[vier4s]

Tää vaan on täysi fakta monessa suhteessa. Luulen, että suurin osa naisista ja perheistä ajattelee näin! Erittäin yleinen ajattelutapa ainakin hoito- ja sosiaalialoilla työskentelevillä naisilla, jossa omilla tuloilla ei saa muuta kuin perusjutut. Katopa ympärilles jollain omakotialueella, ei niiden lastentarhaopettajarouvien tuloilla sitä kämppää ja autoja maksella

Ja sä meinaat, että nämä autot ja talot on ihan vain näitä rouvia varten hommattu? Että jos ei rouvaa olisi niin mies ei takuulla kävis töissä, ei ainakaa hyväpalkkaisissa, ja vaikka käviskin, niin asuis yksiössä ja ajais ladalla? Herra itse ei siis millään tavalla nauti kivasta talostaan ja autostaan? Tai sitten herran lapset, eihän sillä mitään velvoitteita niitä kohtaan ole, tietenkään? Talo ei tietenkään ole yhtään niiden lasten asunto myös?
Anna mun kaikki kestää

 

["sama"]

Kuulostaa ällöttävästi siltä, että moni nainen oikeasti olettaa, että mies on olemassa ja käy töissä siksi, että naisella on taloudellisesti helppoa ja hauskaa. Ja jos mies tienaa "enemmän" niin hänen on velvollisuus kustantaa laiskan ahneen rouvan shoppailu. Ihan käsittämätöntä. Jokainen aikuinen ihminen tehköön itse töitä elantonsa eteen ja syyttäköön itseään, jos sillä saatu elintaso ei itseä miellytä.

Sanoinko mä noin? Mä nimenomaan sanoin vielä ihmiset vaikka korostinkin miesten osaa. Vittumaisia naisiakin on vaikka kuinka paljon. Miten ihmeessä pystyit tuollaisia päätelmiä tekemään mun kommentista jossa mä muuten tosin vaan kuinka ihmiset on itsekkäitä rahan suhteen ja pitää sitä kaikista tärkeimpänä?
Vännetään rautalangasta. Mun mielestä kenenkään ei kuulu elättää toista aikuista ihmistä. Mun mielestä kenenkään ei pidä olettaa minkään elämässä olevan helppoa ja hauskaa. Mun mielestä elämässä tiettyjen asioiden pitäisi mennä rahan edelle. Mun mielestä tiettyjä velvollisuuksia on jokaisella ja niin ikäviä kun ne onkin, ne on osa elämää. Mun mielestä jokainen rakastava vanhempi laittaa lapsensa hyvinvoinnin omansa edelle. Mun mielestä jokainen fiksu ihminen ymmärtää että tekemällä jotain yhteisön hyväksi yleensä johtaa siihen omaankin hyvään.
Perkeleen usein vaan joutu katselemaan kun ihmiset pitää kynsin hampain niistä omista senteistä kiinni. Enemmän tienaava kokee epäreiluna sen kun hän joutuu antamaan pois enemmän rahaa kun vähemmän tienaava. Vähemmän tienaavaa kokee epäreiluna sen kun hän joutuu vähistä rahoistaan luopumaan. Tapellaan siitä kumpi on joutunut ostamaan lapselle ne uudet talvikengät ja nyt ei olekaan varaa niillä rahoilla käydä kahvittelemassa. Kinastellaan siitä kuinka mä ostin sulle 100e lahjan mutta sain sulta vaan 79,90e maksavana lahjana.
Mihin on unohtunut terve uhrautuminen? Antamisen ilo? Ei-rahallisten asioiden arvostaminen?

 

["vieras"]

[QUOTE="sama";22635552]Sanoinko mä noin? Mä nimenomaan sanoin vielä ihmiset vaikka korostinkin miesten osaa. Vittumaisia naisiakin on vaikka kuinka paljon. Miten ihmeessä pystyit tuollaisia päätelmiä tekemään mun kommentista jossa mä muuten tosin vaan kuinka ihmiset on itsekkäitä rahan suhteen ja pitää sitä kaikista tärkeimpänä?
Vännetään rautalangasta. Mun mielestä kenenkään ei kuulu elättää toista aikuista ihmistä. Mun mielestä kenenkään ei pidä olettaa minkään elämässä olevan helppoa ja hauskaa. Mun mielestä elämässä tiettyjen asioiden pitäisi mennä rahan edelle. Mun mielestä tiettyjä velvollisuuksia on jokaisella ja niin ikäviä kun ne onkin, ne on osa elämää. Mun mielestä jokainen rakastava vanhempi laittaa lapsensa hyvinvoinnin omansa edelle. Mun mielestä jokainen fiksu ihminen ymmärtää että tekemällä jotain yhteisön hyväksi yleensä johtaa siihen omaankin hyvään.
Perkeleen usein vaan joutu katselemaan kun ihmiset pitää kynsin hampain niistä omista senteistä kiinni. Enemmän tienaava kokee epäreiluna sen kun hän joutuu antamaan pois enemmän rahaa kun vähemmän tienaava. Vähemmän tienaavaa kokee epäreiluna sen kun hän joutuu vähistä rahoistaan luopumaan. Tapellaan siitä kumpi on joutunut ostamaan lapselle ne uudet talvikengät ja nyt ei olekaan varaa niillä rahoilla käydä kahvittelemassa. Kinastellaan siitä kuinka mä ostin sulle 100e lahjan mutta sain sulta vaan 79,90e maksavana lahjana.
Mihin on unohtunut terve uhrautuminen? Antamisen ilo? Ei-rahallisten asioiden arvostaminen?[/QUOTE]

Antamisen ilo saattaa unohtua siinä kohdalla kun toisen koko palkka menee näihin kenkiin, ruokaan jne juttuihin ja toiselle jää jatkuvsti samaan aikaan useita satoja euroja kuussa säästöön. MInun mielestä on epäreilua jos en pysty omista tuloistani yhtään säästämään, koska minun maksamat menot ovat niitä yhteisiä, pakollisia menoja.

 

[Yksi perhe]

Vain minulla on biologosia lapsia tässä suhteessa. Mutta koska jaamme kodin ja arjen niin ollaan kyllä kaikki samaa poppoota ja raha siinä sivussa. Yhteinen tili ja yhteiset varat. Joskus mies on ollut se paremmin tienaava mutta tällä hetkellä minä selkeästi.

 

[todellista?]

[QUOTE="vieras";22635583]Antamisen ilo saattaa unohtua siinä kohdalla kun toisen koko palkka menee näihin kenkiin, ruokaan jne juttuihin ja toiselle jää jatkuvsti samaan aikaan useita satoja euroja kuussa säästöön. MInun mielestä on epäreilua jos en pysty omista tuloistani yhtään säästämään, koska minun maksamat menot ovat niitä yhteisiä, pakollisia menoja.[/QUOTE]

Hyvin muotoiltu, olen samaa mieltä.

 

["sama"]

[QUOTE="vieras";22635583]Antamisen ilo saattaa unohtua siinä kohdalla kun toisen koko palkka menee näihin kenkiin, ruokaan jne juttuihin ja toiselle jää jatkuvsti samaan aikaan useita satoja euroja kuussa säästöön. MInun mielestä on epäreilua jos en pysty omista tuloistani yhtään säästämään, koska minun maksamat menot ovat niitä yhteisiä, pakollisia menoja.[/QUOTE]

Sä missasit taas koko pointin. Jos ajatellaan yhteistä, koko perheen hyvää, niin sillä säästämisellä ei ole mitään väliä. Miksi? Koska ne säästöön menevät rahat tulee teidän kaikkien käyttöön, koko perheelle. Jos ajatellaan näin, niin sillä ei ole mitään väliä laittaako molemmat rahaa säästöön vai vaan toinen vai ei kumpikaan. Ymmärrätkö? Tätä mä peräänkuulutan. Sä vaan osoitit et olette molemmat näitä vittupäitä. Itsekkäitä ja rahanahneita. Sä et voi vaan nauttia siitä että pystyt osallistumaan perheen elatukseen? Sä et voi vaan nauttia siitä kaikesta muusta rahaa tärkeämmästä mitä voit tarjota? Rakkautta, tukea, arvostusta, ohjausta, kumppanuutta? Ei. Kyse on vaan taas siitä kuinka mä haluan kanssa sitä rahaa, ihan vaan itseäni varten ja mahdollisimman paljon, koska raha on niin kivaa.

 

[todellista?]

[QUOTE="sama";22635660]Sä missasit taas koko pointin. Jos ajatellaan yhteistä, koko perheen hyvää, niin sillä säästämisellä ei ole mitään väliä. Miksi? Koska ne säästöön menevät rahat tulee teidän kaikkien käyttöön, koko perheelle. Jos ajatellaan näin, niin sillä ei ole mitään väliä laittaako molemmat rahaa säästöön vai vaan toinen vai ei kumpikaan. Ymmärrätkö? Tätä mä peräänkuulutan. Sä vaan osoitit et olette molemmat näitä vittupäitä. Itsekkäitä ja rahanahneita. Sä et voi vaan nauttia siitä että pystyt osallistumaan perheen elatukseen? Sä et voi vaan nauttia siitä kaikesta muusta rahaa tärkeämmästä mitä voit tarjota? Rakkautta, tukea, arvostusta, ohjausta, kumppanuutta? Ei. Kyse on vaan taas siitä kuinka mä haluan kanssa sitä rahaa, ihan vaan itseäni varten ja mahdollisimman paljon, koska raha on niin kivaa.[/QUOTE]

Eihän se aina noin ole. Kyllä minun mieheni on selvin sanoin sanonut, että säästelee omaan pussiinsa. Talohaaveista puhuttaessa on käynyt ilmi, että hänellä on hyvä potti "omaa osuuttaan varten", hän odottaa minun ottavan henkilökohtaisena velkana toisen puolikkaan. Mitä yhteiseen pottiin pelaamista se on?

 

[vier4s]

[QUOTE="sama";22635660]Sä missasit taas koko pointin. Jos ajatellaan yhteistä, koko perheen hyvää, niin sillä säästämisellä ei ole mitään väliä. Miksi? Koska ne säästöön menevät rahat tulee teidän kaikkien käyttöön, koko perheelle. Jos ajatellaan näin, niin sillä ei ole mitään väliä laittaako molemmat rahaa säästöön vai vaan toinen vai ei kumpikaan. Ymmärrätkö? Tätä mä peräänkuulutan. Sä vaan osoitit et olette molemmat näitä vittupäitä. Itsekkäitä ja rahanahneita. Sä et voi vaan nauttia siitä että pystyt osallistumaan perheen elatukseen? Sä et voi vaan nauttia siitä kaikesta muusta rahaa tärkeämmästä mitä voit tarjota? Rakkautta, tukea, arvostusta, ohjausta, kumppanuutta? Ei. Kyse on vaan taas siitä kuinka mä haluan kanssa sitä rahaa, ihan vaan itseäni varten ja mahdollisimman paljon, koska raha on niin kivaa.[/QUOTE]

Tässä taisi kyllä olla kyse siitä, että ne toiselle säästöön jäävät rahat eivät todellakaan ole mitään yhteistä hyvää. Vaan ihan sen säästöönlaitajan henkilökohtaisiin tarkoituksiin, joista se toinen ei saa mitään iloa missään vaiheessa. Ja eikö siinö mielestäsi ole mitään epäreilua, että toinen maksaa omistaan arkisia juttuja, mutta rahat eivät riitä mihinkään "ylimääräiseen" (että kävis vaikka joskus kavereiden kanssa kahvilla, ostais kivan huulipunan, miströ nyt ikinä tykkää) ja toinen voi säästöön saamillaan rahoilla ostella itselleen vaikkapa kalastusvehkeitä, mennä miesten baari-iltaan, ostaa mieleisiään cd-levyjä.. kaikkea sellaista siis, josta tuolle toiselle ei välttämättä ole mitään iloa ja mille tuolla toisella ei ole mitään käyttöä. Toinen siis saa arkiasumisen- ja ruoan lisäksi ekstraa ja kivaa, toinen ei. Reilua?
Eri asia, jos säästöön jäävät varat käytettäisiin johonkin perheen yhteiseen juttuun (yhteinen ulkona syöminen. lomamatka tmv. mutta siitä ei nyt tainut olla kysymys alkuunkaan.

 

["sama"]

Eihän se aina noin ole. Kyllä minun mieheni on selvin sanoin sanonut, että säästelee omaan pussiinsa. Talohaaveista puhuttaessa on käynyt ilmi, että hänellä on hyvä potti "omaa osuuttaan varten", hän odottaa minun ottavan henkilökohtaisena velkana toisen puolikkaan. Mitä yhteiseen pottiin pelaamista se on?

Eihän se olekaan. Toi on juuri sitä itsekästä vittupäisyyttä josta mä syytinkin suurinta osaa ihmisistä mun ensimmäisessä kommentissa. Mä vaan kerroin millainen toiminta ei olisi sitä itsekästä vittupäisyyttä. Sä ilmeisesti et vaan huomaa sitä et säkin ajattelet samalla tavoin. Kuten suurin osa meistä. Itsekkäitä vittupäitä.

 

[todellista?]

[QUOTE="sama";22635731]Eihän se olekaan. Toi on juuri sitä itsekästä vittupäisyyttä josta mä syytinkin suurinta osaa ihmisistä mun ensimmäisessä kommentissa. Mä vaan kerroin millainen toiminta ei olisi sitä itsekästä vittupäisyyttä. Sä ilmeisesti et vaan huomaa sitä et säkin ajattelet samalla tavoin. Kuten suurin osa meistä. Itsekkäitä vittupäitä.[/QUOTE]

Anteeksi, en jaksanut uudelleen lukea aiempia kommenttejasi. Yhteiseen pottiin pelaaminen on monille itsestäänselvyys, myös minulle. Myös minä olen tarvittaessa itsekäs ja omaa pesääni ja lapsiani puolustan viimeisen hengenvetoon asti, siksi tämä niin kurjalta tuntuukin.

 

["sama"]

Tässä taisi kyllä olla kyse siitä, että ne toiselle säästöön jäävät rahat eivät todellakaan ole mitään yhteistä hyvää. Vaan ihan sen säästöönlaitajan henkilökohtaisiin tarkoituksiin, joista se toinen ei saa mitään iloa missään vaiheessa. Ja eikö siinö mielestäsi ole mitään epäreilua, että toinen maksaa omistaan arkisia juttuja, mutta rahat eivät riitä mihinkään "ylimääräiseen" (että kävis vaikka joskus kavereiden kanssa kahvilla, ostais kivan huulipunan, miströ nyt ikinä tykkää) ja toinen voi säästöön saamillaan rahoilla ostella itselleen vaikkapa kalastusvehkeitä, mennä miesten baari-iltaan, ostaa mieleisiään cd-levyjä.. kaikkea sellaista siis, josta tuolle toiselle ei välttämättä ole mitään iloa ja mille tuolla toisella ei ole mitään käyttöä. Toinen siis saa arkiasumisen- ja ruoan lisäksi ekstraa ja kivaa, toinen ei. Reilua?
Eri asia, jos säästöön jäävät varat käytettäisiin johonkin perheen yhteiseen juttuun (yhteinen ulkona syöminen. lomamatka tmv. mutta siitä ei nyt tainut olla kysymys alkuunkaan.

Huoh. Vielä kerran. Jos kumpikaan ei olisi itsekäs vittupää, ei olisi mitään ongelmaa. Koska säästöön jääneet rahat menisivät todellakin koko perheen yhteiseen hyvään tai sen takia että se kenelle ei jää rahaa säästöön ei pitäisi sitä tärkeänä asiana vaan nauttisi siitä kaikesta muusta voi maailmassa on mikä ei liity rahaan. Mutta ei. Vittupää numero 1 säästää rahaa mahdollisimman paljon vaan itseään varten ja Vittupää numero 2 arvostaa rahaa enemmän kun muita asioista ja on sen takia katkera kun jollain on jotain mitä hänellä ei ole. Molemmat on itsekkäitä mutta eri syistä. Toistan taas itseäni mutta ei, musta toi ei ole reilua ja ei musta elämän ei pitäisi olla tuollaista. Mutta kuten jo aikaisemmin sanoin, valitettavasti suurin osa meistä ihmisistä on tuollaisia.

 

[vier4s]

[QUOTE="sama";22635767]Huoh. Vielä kerran. Jos kumpikaan ei olisi itsekäs vittupää, ei olisi mitään ongelmaa. Koska säästöön jääneet rahat menisivät todellakin koko perheen yhteiseen hyvään tai sen takia että se kenelle ei jää rahaa säästöön ei pitäisi sitä tärkeänä asiana vaan nauttisi siitä kaikesta muusta voi maailmassa on mikä ei liity rahaan. Mutta ei. Vittupää numero 1 säästää rahaa mahdollisimman paljon vaan itseään varten ja Vittupää numero 2 arvostaa rahaa enemmän kun muita asioista ja on sen takia katkera kun jollain on jotain mitä hänellä ei ole. Molemmat on itsekkäitä mutta eri syistä. Toistan taas itseäni mutta ei, musta toi ei ole reilua ja ei musta elämän ei pitäisi olla tuollaista. Mutta kuten jo aikaisemmin sanoin, valitettavasti suurin osa meistä ihmisistä on tuollaisia.[/QUOTE]

No sori, varmaan siten oon jotenkin outo, kun ymmärsin ap:n tilanteen aika toisenlaiseksi, ts.
ap. ei nähdäkseni suinkaan käyttäytynyt kuin "itsekäs vittupää" Vaan päin vastoin hänellä oli paljonkin syytä olla surkeana tilanteesta. Ap:n tilanne ei myöskään millään lailla paranisi sillä, että hän nielisi harminsa, hyväksyisi epäreilun tilanteen ja lohduttautuisi sillä, että ainakaan en oo "itsekäs vittupää!" Ei mikään parisuhde voi toimia siltä pohjalta, että joutuu vain jonkinlaisen "hyvyyden"ja luonteen jalouden nimissä nielemään kaikenlaista epäreilua. Siinä sitä vasta katkeraksi tuleekin (on muuten kokemusta siitäkin )
Mutta näemme siiten hänen tilanteensa toisin, ja sinä ja minä, eipä siinä mitään sitten

(Meidän perheessämme tosiaan on tällainen onnellinen tilanne, että yhteistä on kaikki, eikä lasketa.)

 

["Minä vain"]

No sori, varmaan siten oon jotenkin outo, kun ymmärsin ap:n tilanteen aika toisenlaiseksi, ts.
ap. ei nähdäkseni suinkaan käyttäytynyt kuin "itsekäs vittupää" Vaan päin vastoin hänellä oli paljonkin syytä olla surkeana tilanteesta. Ap:n tilanne ei myöskään millään lailla paranisi sillä, että hän nielisi harminsa, hyväksyisi epäreilun tilanteen ja lohduttautuisi sillä, että ainakaan en oo "itsekäs vittupää!" Ei mikään parisuhde voi toimia siltä pohjalta, että joutuu vain jonkinlaisen "hyvyyden"ja luonteen jalouden nimissä nielemään kaikenlaista epäreilua. Siinä sitä vasta katkeraksi tuleekin (on muuten kokemusta siitäkin )
Mutta näemme siiten hänen tilanteensa toisin, ja sinä ja minä, eipä siinä mitään sitten

(Meidän perheessämme tosiaan on tällainen onnellinen tilanne, että yhteistä on kaikki, eikä lasketa.)

Mutta katkera uikutus kertoo kateudesta ja luonteenlaadusta. Ei sellaiselle joka vaatimalla vaatii tee mieli kenenkään mitään antaa.

Esim jos itse asun asuntovaunussa ja vieressäni joku toinen linnassa, ei se ole minulta pois.
Jos ihan itse päätän vaikkapa alkaa seurustella linnassa asuvan kanssa ja teen tälle lapsen ei se tuo minulle automaattista oikeutta muuttaa kyseiseen linnaan.

 

[todellista?]

[QUOTE="Minä vain";22636145]Mutta katkera uikutus kertoo kateudesta ja luonteenlaadusta. Ei sellaiselle joka vaatimalla vaatii tee mieli kenenkään mitään antaa.

Esim jos itse asun asuntovaunussa ja vieressäni joku toinen linnassa, ei se ole minulta pois.
Jos ihan itse päätän vaikkapa alkaa seurustella linnassa asuvan kanssa ja teen tälle lapsen ei se tuo minulle automaattista oikeutta muuttaa kyseiseen linnaan.[/QUOTE]

Voi jestas..

 

["vieras"]

Olennainen sana on mielestäni kumppanuus. Jos sitä ei ei suhteessa tunne, niin minusta silloin ei suhdettakaan ole.

 

["Minä vain"]

Voi jestas..

Kärjistettyä kyllä mutta näin todella ajattelen.
Ystävyyssuhteissa olen hyväksikäyttöyrityksiin törmännyt ja kun kitinä on alkanut olen ne ihmiset elämästäni pistänyt ulos.
Miehet eivät ole minua yrittäneet hyväksikäyttää. Siksi viihdyn paremmin miesten seurassa, reilu meininki eikä mitään tyhjänpäiväistä minä raukka kitinää.

 

[todellista?]

[QUOTE="Minä vain";22636343]Kärjistettyä kyllä mutta näin todella ajattelen.
Ystävyyssuhteissa olen hyväksikäyttöyrityksiin törmännyt ja kun kitinä on alkanut olen ne ihmiset elämästäni pistänyt ulos.
Miehet eivät ole minua yrittäneet hyväksikäyttää. Siksi viihdyn paremmin miesten seurassa, reilu meininki eikä mitään tyhjänpäiväistä minä raukka kitinää.[/QUOTE]

Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta jos viittasit katkeruudella ja ruikutuksella (tms) minuun (ketjun ap), olet kyllä pahasi hakoteillä etkä lukenut kaikkia kommenttejani. Siitä huvitukseni.