Toggle sidebar

Uusperheen raha-asiat, taas..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja todellista?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja todellista?:
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta jos viittasit katkeruudella ja ruikutuksella (tms) minuun (ketjun ap), olet kyllä pahasi hakoteillä etkä lukenut kaikkia kommenttejani. Siitä huvitukseni. :)
Click to expand...

Meidän tapauksessamme on todellakin kysy vain tasapuolisesta kulujen jakamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Tulojemme välillä on merkittävä ero, mutta pärjään kyllä hyvin myös omilla tuloillani (niin kauan kuin en joudu makselemaan mitään ylimääräistä niin kuin nyt joudun).
 
Alkuperäinen kirjoittaja todellista?:
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta jos viittasit katkeruudella ja ruikutuksella (tms) minuun (ketjun ap), olet kyllä pahasi hakoteillä etkä lukenut kaikkia kommenttejani. Siitä huvitukseni. :)
Click to expand...

Anteeksi jos käsitit että viittasin sinuun. Ei, ymmärrän kyllä tunteesi ja käsitin että sinun tapauksessasi haluat vain että lapsesi ovat perheessä tasavertaisessa asemassa mikä on täysin oikein ja pitäisi olla itsestäänselvyys.

Kommenttini koski lähinnä joitain vastauksia joita ketjuun on tullut. Tuntuu että jotkut naiset ajattelevat että kun ovat matalapalkka-alalla voivat hyvällä omallatunnolla elää miehen rahoilla ja se on aivan oikeutettua. En itse ymmärrä tällaista ollenkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja todellista?:
No näemmä jo ihan pelkästään asumisesta, mies kokee olevansa valtava hyväntekijä kun maksamme asumisen puoliksi eikä hän laita minua maksamaan myös lapseni osuutta. Hänen tulonsa merkittävästi paremmat kuin minulla.
Click to expand...

Kuulostaa kohtuuttomalta, etenkin kun hänen tulonsa nostavat hoitomaksuja. Mielestäni reilua on, että asuminen jaetaan puoliksi, samoin muut yhteiset menot + ruoka. Kaikki lapsen vaatteet, harrastukset yms. kuuluvat ensisijaisesti biologiselle vanhemmalle. Jos olisin itse tuollaisessa tilanteessa, toki toivoisin, että ajan kanssa lapsen ja isäpuolen suhde syvenee ja lämpenee niin, että lapsi kokisi miehen yhtenä vanhempanaan ja mies puolestaan lapsen yhtenä lapsenaan, ihan sama, onko alunperin oma vai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Kuulostaa kohtuuttomalta, etenkin kun hänen tulonsa nostavat hoitomaksuja. Mielestäni reilua on, että asuminen jaetaan puoliksi, samoin muut yhteiset menot + ruoka. Kaikki lapsen vaatteet, harrastukset yms. kuuluvat ensisijaisesti biologiselle vanhemmalle. Jos olisin itse tuollaisessa tilanteessa, toki toivoisin, että ajan kanssa lapsen ja isäpuolen suhde syvenee ja lämpenee niin, että lapsi kokisi miehen yhtenä vanhempanaan ja mies puolestaan lapsen yhtenä lapsenaan, ihan sama, onko alunperin oma vai ei.
Click to expand...

No niin toivoisin minäkin. En tosin enää tiedä, miten realistinen toive on. Yritän nyt vielä kerran keskustella aiheesta ja saada luotua jonkunlaisen järkevän, YHTEISEN talouden, jonka pohjalta tulevaisuutta voitaisiin rakentaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja todellista?:
No niin toivoisin minäkin. En tosin enää tiedä, miten realistinen toive on. Yritän nyt vielä kerran keskustella aiheesta ja saada luotua jonkunlaisen järkevän, YHTEISEN talouden, jonka pohjalta tulevaisuutta voitaisiin rakentaa.
Click to expand...

Lycka till :)
Raportoitko sitten meille uteliaille uunoille, miten kävi? :)
(erityisesti kiinostavat miehesi näkymykset vauvan syntymän jälkeisestä ajasta ja kustannusten jaosta..ja muistutathan häntä tosiaan, nätisti, mutta muistutat kuitenkin, että yhteisen lapsen kyseessä ollen tuo puoliksi vastaaminen ei edes mene lain mukaan..)
 
Ap päivittää.. Tein mielestäni erittäin reilun ehdotuksen ja ehdotin yhteisen taloustilin avaamista, johon laittaisimme rahoja tulojen suhteessa. Lisäksi maksaisin oman lapseni vaate- ja muut hankinnat omista rahoistani. Paras kompromissi johon mies pystyy on se, että tuolle tilille rahaa sijoitetaan 50/50 ja sitten kun olen äitiyslomalla, hieman kompensoidaan minun hyväkseni, ehkä jopa 40/60. Minun mielestäni tällä hetkellä reilu jako olisi jotain luokkaa 30/70 eli näkemyksiämme tuskin saadaan kohtaamaan mitenkään. :( Ei tässä ole mitään järkeä.
 
Tietääkö mies, että teidän yhteisestä elämästänne ei tule mitään, jos tilanne jatkuu tällaisena? Sinun täytyy pysyä jämäkkänä ja jos se ei miehelle sovi, niin hän ei siinä tapauksessa ole halukas tasa-arvoiseen suhteeseen.
 
Meillä maksetaan tasapuolisesti miehen edel. avoliitosta olevan tytön juttuja, usein käy niin että mä hankin joululahjat ja synttärilahjat tytölle, ei meillä erotella niin että sun lapsi ja meidän yhteinen lapsi, kummatkin on yhtä rakkaita minulle. En voi ymmärtää jos noin on, silloin ei oo kaikki ihan jees suhteessa, siis mun mielestä!!
 
[QUOTE="vieras";22634566]No en minä ainakaan ottaisi miestä vavoikseni jos se meinaisi sitä että menetän lapsilisän yh korotuksen ja hoitomaksu nousisi. Mutten kyllä olisi vaatimassa lelujen ostoa yms.[/QUOTE]

Tässä kyllä sitten unohdetaan se, että se mies osallistuu asumis- ja ruokakuluihin ja varmasti enemmän, kuin menetetty yh-korotus ja hoitomaksu on.

Musta on ihan itsestään selvää, että itse hoidan omasta lapsestani aiheutuvat kulut. Tämä tarkoittaa meidän perheessämme sitä, että minä maksan menoistamme isomma osuuden. Saanhan minä tuosta lapsestani elarin ja lapsilisän kuitenkin.
 
Minusta olet täysin oikeassa ja kaikki viestisi ovat selväjärkisiä ja helposti ymmärettäviä. Oikeasti jos miehesi ymmärtää perheen tuolla tavoin on vain yksi ainoa ratkaisu ja se on ero! Ei perhe toimi tuolla periaatteella ja sitä paitsi se ei ole edes reilua. Millaisia ongelmia tuleekaan esikoisesi kohtaamaan tulevaisuudessa...kuulostaa todella kamalalle!
 
Ap:lle ehdottaisin että lasket mitkä ovat sun menetykset yhteisin lapsen syntymän johdosta, olettaen että olette siitä yhtämieltä että sinä hoidot lasta kotona vuoden. Laske myös eläkkeesi aleneminen ja laita joko mies jäämään kotiin tai korvaamaan näistä menetyksistä puolet.

Te käytte molemmat ilmeisesti töissä tällä hetkellä? Esim, siivouspalvelu maksaa n 30e/ h joten laske myös kummankin kotitöihin käyttämä aika ja pyydä mies joka täysin tasapuoliseen jakoon tai palkkamaan joku tekemään osansa tai hyvittämään rahallisesti panoksesi.
 
[QUOTE="vieras";22645494]Siis huononiko ap:n taloudellinen tilanne vai parani verrattuna yksinoloon?
Vai kuvittelitko, että se paranisi enemmän kuin lopulta parani?[/QUOTE]

Hieman huononi, missään tapauksessa ei edes +/- 0. Kuvittelin automaattisesti (niin kuin moni muukin), että yhteenmuutto on taloudellisesti kannattavaa molemmille osapuolille. Lisäksi olin (perustellusti) siinä uskossa, että myös miehen mielestä "tasapuolinen kulujen jakaminen" tarkoittaa kulujen jakamista tulojen suhteessa.

Kuvittelin myös, että jokaiselle aikuiselle ihmiselle (jollaisen kanssa suhdetta edes harkitsisin) raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuvat kulut ovat itsestäänselviä. Olin pahasti väärässä tässäkin asiassa.

Ja ylempänä joku kysyi yhteisestä lapsesta, se on siis tulossa ja syntyy keväällä.
 
[QUOTE="vieras";22645310]Tietääkö mies, että teidän yhteisestä elämästänne ei tule mitään, jos tilanne jatkuu tällaisena? Sinun täytyy pysyä jämäkkänä ja jos se ei miehelle sovi, niin hän ei siinä tapauksessa ole halukas tasa-arvoiseen suhteeseen.[/QUOTE]

Nyt tietää ja ymmärtää, aiemmin ilmeisesti uskoi kaikkien "ongelmien" olevan minun keksintöäni tai esimerkiksi raskaudesta johtuvaa vaihtelua mielentiloissa.

Koen, että minun on ensisijaisesti ajateltava lasteni etua tässä(kin) asiassa. En kertakaikkiaan voi ottaa sitä riskiä, että lapseni joutuisivat perheen sisällä epätasa-arvoiseen asemaan. :(
 
Ja kuten joku tuolla edellä toikin julki, yhteisestä lapsestamme koituvia kuluja ei tulisi edes lain mukaan jakaa 50/50, vaan nimenomaan tulojen suhteessa. Jos tuonkin käsittäminen on miehelle oikeasti näin kamalan hankalaa, voin vain kuvitella minkälainen tuleva vuotemme tulee olemaan, jos jatkamme tätä rataa..
 
Asutteko te jo saman katon alla, ellette niin järkevintä olisi asia jättää tähän ja pitää se mies ihan omillaan kunnes on valmis jotain tuomaankin yhteiseen talouteen. Meillä on vain omat lapset, mutta tulot sen verran miehellä paremmat että maksaa asumiskulut yms. minä sitten ostelen lapsille vaatteet yms. ja saatan joskus käydä kaupassakin. Näin molemmille jää myös omaa rahaa.
 
[QUOTE="vieras";22649071]Asutteko te jo saman katon alla, ellette niin järkevintä olisi asia jättää tähän ja pitää se mies ihan omillaan kunnes on valmis jotain tuomaankin yhteiseen talouteen. Meillä on vain omat lapset, mutta tulot sen verran miehellä paremmat että maksaa asumiskulut yms. minä sitten ostelen lapsille vaatteet yms. ja saatan joskus käydä kaupassakin. Näin molemmille jää myös omaa rahaa.[/QUOTE]

Asumme jo saman katon alla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ohhoh:
Kuulostaa ällöttävästi siltä, että moni nainen oikeasti olettaa, että mies on olemassa ja käy töissä siksi, että naisella on taloudellisesti helppoa ja hauskaa. Ja jos mies tienaa "enemmän" niin hänen on velvollisuus kustantaa laiskan ahneen rouvan shoppailu. Ihan käsittämätöntä. Jokainen aikuinen ihminen tehköön itse töitä elantonsa eteen ja syyttäköön itseään, jos sillä saatu elintaso ei itseä miellytä.
Click to expand...

En nyt kommentoi tuota olettelua.
Jos saa lapsen ja asuu miehen kanssa yhdessä niin aika vähän saa rahaa sitten kotihoidontuella. Kun asuu yksin lapsen kanssa niin rahaa jää ruokaakin.
Minulla on miesystävä, asun yksin lapsen kanssa. Emme ole tapailleet kauaa joten yhteenmuutto ei ole ajankohtainen asia, mutta veikkaan ettei se ole tapahtumassa ennen kuin olen töissä. Ei ole minusta reilua että jos muuttaisimme yhteen, niin mies joutuisi maksamaan melkein kaiken.
Sovittu on että jos muutamme yhteen niin asumismenot ja ruokakulut puokkiin ja molemmat maksaa omat laskunsa. Mutta ei sentää joka sentistä nurista.
 
[QUOTE="vieras";22645310]Tietääkö mies, että teidän yhteisestä elämästänne ei tule mitään, jos tilanne jatkuu tällaisena? Sinun täytyy pysyä jämäkkänä ja jos se ei miehelle sovi, niin hän ei siinä tapauksessa ole halukas tasa-arvoiseen suhteeseen.[/QUOTE]

Tää on ihan huippupalsta. Tasa-arvoinen suhde on tällä palstalla sitä, että nainen sanoo: kulut 70/30 tai muuten lähden kävelemään!

Ymmärrän, että tällä palstalla pyörii aika paljon elätettäviä typyjä, jotka ovat tottuneet siihen että raha tulee joko mieheltä tai yhteiskunnalta. Tietyissä oloissa (esim. vanhempainvapaan jälkeinen lapsen kotihoito) on toki välttämätöntä, että töissä käyvä puoliso elättää kotona olevaa. Mutta kovin omituista, että 2000-luvun naiset pitävät lähtökohtana, että heidän käydessään töissä mies edelleen elättää heitä.

Tasa-arvoa on myös se, että asioista sovitaan yhdessä. Jostakin syystä aloittajan mies ei kauheasti arvosta sitä, että aloittaja sanelee hänelle, kuinka rahat jaetaan, varsinkin kun kyseessä on varsin tuore suhde. Epämiellyttävästi ottaa korvaan myös tuo, kuinka aloittaja puhuu jatkuvasti tulevasta lapsesta tyyliin "lapseni", ei "lapsemme". Olisikohan aloittaja valmis elättämään miestään, jos tämä jäisi hoitovapaalle... Enpä usko.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Suffragetti:
Tää on ihan huippupalsta. Tasa-arvoinen suhde on tällä palstalla sitä, että nainen sanoo: kulut 70/30 tai muuten lähden kävelemään!

Ymmärrän, että tällä palstalla pyörii aika paljon elätettäviä typyjä, jotka ovat tottuneet siihen että raha tulee joko mieheltä tai yhteiskunnalta. Tietyissä oloissa (esim. vanhempainvapaan jälkeinen lapsen kotihoito) on toki välttämätöntä, että töissä käyvä puoliso elättää kotona olevaa. Mutta kovin omituista, että 2000-luvun naiset pitävät lähtökohtana, että heidän käydessään töissä mies edelleen elättää heitä.

Tasa-arvoa on myös se, että asioista sovitaan yhdessä. Jostakin syystä aloittajan mies ei kauheasti arvosta sitä, että aloittaja sanelee hänelle, kuinka rahat jaetaan, varsinkin kun kyseessä on varsin tuore suhde. Epämiellyttävästi ottaa korvaan myös tuo, kuinka aloittaja puhuu jatkuvasti tulevasta lapsesta tyyliin "lapseni", ei "lapsemme". Olisikohan aloittaja valmis elättämään miestään, jos tämä jäisi hoitovapaalle... Enpä usko.
Click to expand...

Puhun lapseNI, koska minulla ON YKSI LAPSI, miehellä ei toistaiseksi yhtään. Pystyn erinomaisesti itse elättämään lapseNI ja myös tulevan yhteisen lapseMME yksinkin (myös äitiyslomalla/hoitovapaalla), mutta minusta on käsittämätöntä ettei mieheni suostu edes kompensoimaan sitä kulujen lisäystä, joita koituu HÄNEN TULOISTAAN samassa taloudessa. 50 euroa päivähoitomaksussa voi olla joillekin vähän, mutta minun taloudessani se kyllä tuntuu.
 
se maksaa jolla on rahaa=)Minulla 2lasta edellisestä suhteesta+2yhteistä meillä.Jos virallisesti minun lapsi tarvitsee esim.takin niin mies voi ihan hyvin mennä kauppaan ja sen ostaa.Meillä rahat on yhteiset,ja ei tarvii tapella kun joka penni menee perheen kuluihin=)
Ei arjessa muutenkaan eritellä lapsia,mies voi mennä lasten kanssa lääkäriin,joulujuhliin yms.menoihin siinä missä minäkin..lasten oma isä asuu kaukana ja ei pääse arjen juttuihin mukaan.
Voin myös huoletta jättää kaikki 4kpl lapsia miehelle ja hän hoitaa kaikki hyvin=)
Hyvä mies on.
 
Ne hyväpalkkaiset herrat on sitten hyviä ja tyytyvät asumaan vuokrakaksiossa ja ajamaan vanhalla peltiromulla, jos on pakko elinkustannukset pistää puoliksi. On ihan järjetöntä olettaa, että matalapalkkainen tai vanhempainvapaalla oleva nainen kykenisi maksamaan puolet isosta omakotitalosta ja upouudesta Volvosta.

Minäkään en ymmärrä tätä rakkautta rahaan. Meidän perheessä ei raha mene ihmisten edelle. Ensin ostetaan kaikki mitä tarvitaan ja sitten katsotaan mihin muuhun rahaa jää ja jos ei jää kovin paljoa, niin pitää vähän sopia että mitä milloinkin ostellaan. Että jokainen saisi joskus jotakin kivaa ja mahdollisimman usein hankittaisiin jotakin, mistä useampi perheenjäsen hyötyy. En katselisi sentintuijottelijaa hetkeäkään, tienaisi se sitten enemmän tai vähemmän kuin minä. Hyvät ihmiset pysykööt vaan omissa kämpissään fuckbuddyina jos ei nappaa yhteinen elämä.

Ap:na lähtisin menemään, aika heikkoa että noin vajaa mies oikeasti ottaisi opikseen ja muuttuisi. Ei tunnu tajuavan koko ajatusta perheestä, "hyvää hyvyyttään" vaan "taipuu" ja "suostuu" ap:n "vaatimuksiin".
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa