Vaativa vauva

[mama]

Et todellakaan tee mitään väärin. Jotkut vauvat vain ovat tempperamenttisempia kuin toiset, meillä tyttö 5kk on viime kuukauden aikana alottanut itkut, ja haraamisen vastaan!

Muista myös että sinun täytyy saada levättyä myös itse! Esimerkiksi neuvolasta on mahdollista saada joku hoitamaan vauvaa vähäksi aikaa.. (muutamiksi tunneiksi) sitä kannattaa kysyä, he voivat viedä vauvan vaikka kävelylle että äiti voi ottaa esimerkiksi päiväunet ihan rauhassa!
Tai he voivat tulla teille hoitamaan vauvaa ja sinä voit lähteä käymään vaikka kaupassa tai kaverin luona.

 

[Sissi]

AP:n ajatukset ja elämä kuulostaa ihan meidän elämälle! Vauva on tosin vasta vajaat 2 kk. Olen vasta alkanut tajuta, että osa hänen itkuistaan, kärttyisyydestään ja "raivokohtauksistaan" johtuu väsymyksestä. En ole tajunnut seurata varhaisia väsymyksen merkkejä, kun olen kuvitellut naiivisti, että pieni vauva nukahtaa kyllä sitten kun on väsynyt. Jotkut ehkä nukahtavatkin, mutta kyllä tämä vauva tuntuu tarvitsevan apua siihen, on se sitten sylissä heijaamista, tuttia, vaunuilemaan lähtemistä tms.

Hävettää ihan hirveästi. Olen ollut 1,5 kuukautta niiiiin väsynyt henkisesti, niin pettynyt, surullinen, surkea ja vihainenkin, ja varmasti vauva on kaiken sen tajunnutkin. On hänellä kyllä vatsakipujakin ja temperamenttia, mutta paljon on varmasti joutunut kärsimään kun en ole ymmärtänyt hänen viestejään. En ymmärrä oikein vieläkään, mutta alan ainakin opetella. En ole jaksanut enkä pystynyt paneutumaan hänen viesteihinsä, koska jatkuva itku on ollut niin raastavaa, ja lisäksi olen pelännyt että hän ei ole terve (monia syitä, mutta lääkäreissä ollaan käyty, eivätkä ole kovin huolissaan vielä).

Kai tämä on ollut yhden sorttista synnytyksen jälkeistä masennusta. Nyt pitäisi alkaa pitää huolta itsestään ja alkaa rauhassa tutustumaan vauvaan. Pitää päiväkirjaa ja tutkiskella eri itkuja ja muita viestejä. Ja olla masentumatta ja syyttämättä itseään ja vauvaa.

Jospa tämä tästä. Kiitos AP:lle, jos vielä tätä luet, ja kiitos kaikille tähän kirjoittaneille.

 

[duracel]

Ymmärrän, että valitan varmaan liikaa, mutta joskus vain uuvun vauvaan. Kokeilin tänään lisätä kiinteitä jo aamupäivästä, mutta sanottavaa vaikutusta ei ainakaan vielä ole. Mikähän olisi mahdollisimman vatsaystävällinen sose? Porkkana aiheutti mielestäni enemmän itkua.

Aloitin päiväkirjan pidon. Yritän oppia paremmin vauvan rytmin. Voi olla ettei vauva nuku tarpeeksi. Hän nukkuu vain puolen tunnin pätkiä, parin tunnin yhtäjaksoiset inet ovat todellinen harvinaisuus.

Toki olen kiitollinen vauvastani ja erityisen onnellinen siitä, että hän on fyysisesti terve. Välillä vain tuntuu, että olen kauhean huono äiti kun lapsi on niin kroonisen tyytymätön.

Tänään kävin kaupoilla vauvan kanssa. Vauva itki ja kätisi, ihmiset katsoivat kummissaan. Tuntuu pahalta linnoittautua neljän seinän sisälle, mutta ulkosalla kerään vain paheksuvia katseita.

Kumma juttu, että sylissäkään ei vauvalla ole hyvä olla. Ainoa poikkeus on, jos kanniskelen lasta ympäriinsä. Sitä en jaksa, sillä hän on hyvin painava. Kantoliinasta hän hermostuu aivan täysin.

Joskus minun on pakko antaa lapsen itkeä. Minunkin on pakko välillä syödä ja käydä vessassa. Pelkään, että lapselle ei tule perusturvallisuutta, mutta minä en millään enää pysty vastata jokaiseen itkuun.

Onneksi välillä on tyytyväisikin hetkiä. Niitä on vain vähemmän kuin itkuisia.

Meillä myös vauva hermostuu kantoliinasta, mutta kantoreppu toimii. Siinä olen sitten pitänyt lähes jatkuvasti ja siihen vauva nukahtaakin pitkäksi aikaa. Jos ei heti hiljene niin pistän musiikkia soimaan josta vauva pitää ja hypin ja tanssin kuin duracelpupu ympäri kämppää. Siitä meillä tykätään... Kilot on karissut tehokkaasti eikä tee ollenkaan mieli lähteä enää ulos tanssimaan.

Sänkyyn ei auta kuitenkaan siirtää koska sitten alkaa huuto. Ainoa miinus on tietysti selkäkipu joka tuppaa tulemaan kun kantelee naperoa ympäriinsä kun ainakaan oma reppu ei ole niin ergonominen.

Itse kuulemma itkin paljon ja naapurintäti oli ohjeistanut äitiä vaseliinilla ja pyöreäpäisellä kynällä tyhjentämään ilmat pepusta. Oli kuulemma itkut loppunut heti kun pääsi ilmat ulos. Ongelmana oli ollut liian pikkuinen reikä ettei pierut vaan päässyt tulemaan. En ite ole kyllä tätä kokeillut omaan vauvaan.

Tiedä sitten.. arpapeliähän tää taitaa olla.

Ja yritä nukkua, vauva vaistoaa hermostumisen eikä sitten ainakaan rauhoitu.

 

[Sazzly]

ymmärrän sinua täysin. meidän tyttö on vasta vähän yli viikon ikäinen ja itkua on..ja PALJON!!
Eilen kesti jo niin pitkään , että päätimme käydä jorvissa kyselemässä tilannetta. Tytöltä otettiin verikokeet sun muut muta kaikki oli kunnossa (onneksi)
Kysyimme sitten, että olisiko koliikkia, mutta he sanoivat, että eivät nyt tämän ikäisellä lähde koliikkia kyllä toteamaan. Sanoivat vain, että jotkut vauvat itkevät enemmän ja ovat tavallaan "helpommin tyytymättömiä" vaikka kaikki olisikin kunnossa. itse menemme ilmeisesti eteenpäin vain sillä toiveella, että kyllä tämä tästä helpottaa. Kokeilimme myös cuplaton ja reladrops tippoja mutta empä huomaa mitään vaikutusta..tuntuu, että reladropsit olisivat vaan pahentaneet itkukohtauksia. Eka kohtaukset kestivät suurinpiirtein tasan sen 3 tuntia. mutta eilen tosiaan aamu 8 aina iltapäivään asti..huh huh. Älä missään tapauksessa syyllistä itseäsi jos lapsella on kuitenkin kaikki muuten hyvin. Rankkaa tämä on mutta jos ei auta muu kuin kestää niin pakkohan se vaan on.
Voimia sinulle kamalasti toiselta väsyneeltä äidiltä<3 muistetaan kuitenkin, että nämä pikkuset ovat meille oikea siunaus (välillä oikeen pirullinen sellainen) ;D ja ei se itku loppuelämää kestä. Aika tuntuu tietenkin hyvin pitkältä kun ei voi tietää koska tämä vaihe loppuu, mutta kyllä e jaksetaan. Et siis tosiaankaan ole ainut joka kamppailee näiden asioiden kanssa