Täällä taas ilmoittelen itsestäni, hengissä ollaan =) Vaikka onkin taas kp1, voi plääh
Kukkikselle ja Marille pahoittelut menkoista

Ja Sonialle "turhaan" bongatusta oviksesta, ymmärrän et harmittaa!! Tikrulle viel varovaisia peukkuja, ettei ne oireet oliskaan vaanivan kp ykkösen aiheuttamia vaan jotain ihan muuta...
Kukkis, en ihan ole pysynyt mukana sun vaiheissa (käytitkö jotain hormoneita, oliko inssejä?), mutta kovasti kiinnostaa, että miksi etenette seuraavaksi ivf:ään? Julkisen jonojen takia ilmeisesti menee ensi kevääseen? Toivon tietty kovasti, että plussatkin ennen sitä. Tsemppiä!
Mitäs Keijulle kuuluu, työkiireitä ilmeisesti sielläkin? Toivotavasti pelkosi endosta ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Onko sulla ollut siihen viittaavia kipuja tms, vai mietitkö sitä tuhrujen takia? Hyvä tietty hakea gyneltä varmistusta asiaan, jos se mieltä vaivaa. Olis kiva osata jotenkin tsempata sua, mutta en tiedä mitä keksisin kun en itseänikään onnistu tsemppaamaan

Samassa veneessä tässä ollaan... Olet kyllä usein mielessä, kun ollaan sen verran samassa tilanteessa, ja pitkään jo "tunnettu" tän ketjun kautta
Tikru tuossa edellä kirjoitti niin osuvasti:
"Vaikka kuin sitä yrittää unohtaa tän asian ja ottaa asenteen et tulee ku tulee ni aina sitä täs kierron lopussa on ihan vauhko ja toivoo et asia ratkeis suuntaan tai toiseen et pääsis miettimästä. joo..ja aina tietää kuitenkin et täti tulee mut silti ihan vähän sitä toivois et jospa ei kuiteskaan... "
Just noin se taas meni munkin kohdalla. Tää oli siis eka clomi-kierto, joka olis voinut antaa toivoa, mutta koska ultrissa ei löytynyt selkeetä johtofollikkelia, eikä tikuttamalla ovista, niin toiveet oli aika nollassa. Kierto kuitenkin venyi ennätykselliseen mittaan 33 pvää, mikä on aina tosi hermoja raastavaa... Vaikka kuinka tietäis, että toivoo ei ole, niin kun kierto venyy, alkaa kuitenkin elätellä sitä pientä toivonsiementä. Miten sitä voikin olla niin tyhmä! No joo, tänään kuitenkin ekat tuhrut, helpottavaa.
Huomenna saan tietää lopukierron verikokeen tuloksen, siis tapahtuiko sen mukaan ovis vai ei. Oon kyllä tosi hämmästynyt, jos tapahtui... Samalla lääkäri kertoo, miten hoitoa jatketaan, jatkanko clomeilla ja millaisella annoksella.
Oon kehitellyt sellasen teoria, että mun pitkissä kierroissa (29-33) ei sit ehkä tapahdu ovista ollenkaan. Eikö ovishäiriöt usein venytä kiertoa? Kesällä kartoitettu kierto, jossa siis todistetusti ovuloin, oli 26 pvää. Eli jos tää pitää paikkansa, niin melkein joka toisella kerralla olis ollut jo senkin puolesta mahdotonta raskautua. Mitäs olette mieltä tästä? Pitää haastatella lääkäriä tästä seuraavan kerran kun tulee tilaisuus. Tähän asti lääkärit on olleet sitä mieltä, että 26-32 kierto on ihan "tarpeeksi säännöllinen".