Toggle sidebar

Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat

Vastaa
Möykylle ja Tuulille :wave: tsemiä.Tuskin maltan odottaa teidän kuulumisia
Vaatteista:Ennen olin itse armoton vaatefriikki ja nyt on masukille kaapissa n. 20 vastasyntyneen potkarit tai bodyt+isompiakin vaatteita olen hankkinut.Sukulaisiltakin on kertynyt vaatetta eli osa jää pakostakin käyttämättä :snotty: Taisi mennä shoppailut vähän överiksi.
Vaunuista päädyimme mustaharmaakuosisiin emmaljunga sport duo combiin.Väri käytännön syistä.Menee myös seuraavalle mahdolliselle vaaville :heart:
Omaa napaa:Hankinnat on melkein tehty kuin myös tulevan lastenhuoneen remppa.Olen myös pessyt ja silittänyt kaikki vauvan vaatteet.Mitähän mulle sitten jäisi äitiyslomaksi?Meinasin jo pakata synnytyskasinkin, mutta mies toppuutteli :)
lomaterveisin Miranda+masukki :heart: 32+3
 
Heippa vaan kaikille kerholaisille!
Kivaa että teitä on täällä monta ja useita muitakin uusia joukossa. Kesä on ollut hedelmällinen meille yli kolmekymppisillekin!

Olen 35-vuotias ja asun pääkaupunkiseudulla. Tämä raskaus sai alkunsa toisesta ivf-hoidosta. Ekan jälkeen tehtiin pari pas:ia, mutta niistä ei raskaus alkanut. Tähän mennessä vauvan yritystä on takana 5 vuotta. Niihin mahtuu 2 luomuna alkanutta raskautta, joista toinen päättyi keskenmenoon ja toinen keskeytykseen sikiön erittäin pahan vamman vuoksi (olisi kuollut tod. näk. jo ennen syntymäänsä ).

Nyt on tätä raskautta kestänyt 11+4 viikkoa ja uskallan vähitellen myöntää sen todeksi. Jännittää tietysti kovasti noiden menneiden vastoinkäymisten takia, mutta kaiken kaikkiaan olo on toiveikas. Kävin tämän viikon alussa istukkanäytteen otossa, vaikkei vauvalla onneksi ollutkaan niskaturvotusta. Tämä näytteen otto siksi, että minulla paljastui piilevä kromosomivika mikä aiheutti edellisen sikiön vamman. Nyt odottelemme tuloksia ja välillä kyllä pelottaakin.
Pahoinvoinnilta olen säästynyt ja ainoana raskausoireena tähän mennessä on ollut tavallista kovempi väsymys. Päiväunet maistuvat! Onneksi nyt on kesäloma ja olen voinutkin levätä. Emme vielä ole kertoneet tästä raskaudesta muille kuin vanhemmillemme. Odottelemme nyt ensin ainakin nuo istukkanäytteen kromosomitulokset. Missä vaiheessa te muut olette kertoneet raskaudestanne muille?
Nyt tuli kissa viereen vaatimaan ruokaa. Täytyy mennä antamaan, sen verran vaativaa on mouruaminen. Ihmettelenkin tämän perheemme tähän asti ainoan "lapsen" sopeutumiskykyä mahdolliseen uuteen tulokkaaseen, se kun pelkää lapsia. Samoja asioita tuntui pohtivan myös joku muu palstalainen. Olisikin kiva kuulla, miten kissan ja vauvan yhteiselo sujuu sitten kun vauva syntyy.
Tsemppiä ja odotusonnea kaikille!
T: posteljooni Petshkin ja pikku-Petshkin 11+4
 
Posteljooni P : Meillä myös 2 kissaa ja pelkäävät lapsia (ikä2-4vuotiaita) mutta vauvoista tykkäävät kun aina jos joku vaunujen kanssa tulee sisään niin eiköhän ole sinne laittamassa nukkumaan, tykkäävät varmaan vauvan hajusta. Kissallahan on hyvää aikaa tottua uuteen asukkaaseen, onneksi vauvat ei heti käy kähmimään kissaa vaan pikkuhiljaa tutustuvat. Pelkään enemmänkin että kissa menee vauvan rottinki koriin vauvan päälle nukkumaan, pitää käyttää vissin sisälläkin sitä verkkoa edessä. Meille laitetaan alakertaan oma sänky joka on miehen suvun perinne siis se rottinkinen mutta yläkertaan sitten oikea pinnasänky.
Noista vaatteistä niin en ole juurikaan itellekkään ostanut vaatteita vielä enkä kyllä ainoatakaan vauvallekkaan. En kai vielä ole käsittänyt vauvan tuloa =) vaikka masu kovin kovalta ja pömpöltä alamasulta tuntuukin. Meillä mies otti eilen muutaman kaljan ja nukkuu kai kankkusta pois. Mites muilla onko ukkelit pysyneet raittiina vai? Meillä ottaa kotona parin viikon välein kaljaa, ei väkeviä. Ja nukkuu sitten sohvalla kun on niin rauhaton höpöttäjä humalassa (unissaan puhuu). Mulla on pahatolot pysyneet loitolla raa'an inkiväärin voimalla, jess olo on hyvä mutta väsynyt vieläkin.
hh+känkkis 10+0
 
Tervetuloa posteljooni Petshkin joukkoon kirjavaan ja onnittelut raskaudesta :flower: toivottavasti istukkanäyte antaa lisää varmuutta raskauden jatkumiselle!

Meillä myös kissa joka pelkää isompia lapsia. Liikkuvat kissan mielestä niin pirun vikkelästi ja niillä on kädetkin jokapaikassa. Vauvoihin suhtautuu uteliaasti ja rauhallisesti. Pötköttelee vaan jossan lähellä, muttei mene ihan viereen. Nukkuvaa vauvaa saattaa käydä haistamassa, mutta sen suurempaa kontaktia ei pikku tuhisijoihin ota, joten suhtaudun luottavaisesti siihen että kaikki menee hyvin.

Hormoonihirviö, meillä ainakin isäntä ottaa silloin tällöin kaljaa. Kyllä mun mielestä ukkelin elämään saa kuulua mun raskaudesta huolimatta satunnaiset menot kuten saunaillat, varpajaiset sun muut. Ja saattaapa tuo joskus kotonakin ottaa "pari" kaljaa liikaa saunomisen jälkeen, enkä pane sitä mitenkään pahakseni. Kunhan nukkuu sitten sohvalla (mä kun en nykyisin kestä ollenaan oluen hajua yöööök). Paljonhan meillä keskustellaan alkoholin käytöstä ja alkorajoista sitten vauvan syntymän jälkeen ja ollaan päästy ihan hyvään sopuun. Mä itse olen alkoholistiäidin kasvattama enkä halua että oma lapsi joutuu ikinä kokemaan samaa kuin minä, mutta normaali alkoholin käyttö (esim ruuan kanssa punaviiniä, saunaolut/siideri ja pieni hiprakkakin juhlatilanteissa) ovat ihan sallittuja ja lapsen on hyvä nähdä että alkoholia voi nauttia ilman rähinää ja puukkotappeluita.

aurinkoista lauantaita kaikille

t. Pötkylä ja pikkuElvis 16+2

 
Huomentapäivää,

täällä nautitaan pahoinvoivattomasta aamusta :) mukavaa! Posteljooni Petshkin: mene muokkaa-nappulasta omaan viestiisi ja lisää välilyönti ennen loppusulkua, niin vinkkausnaama häviää. Se tulee aina, jos viimeinen kirjain ennen sulkua on ö, ä tai å. Niin ja tervetuloa ketjuun!

Alkoholin käytöstä ei meillä ole keskusteltu sen kummemmin, kun ei tuo Kultsi kovin tiiviisti tavallisesti ota. Nyt taitaa koetella minua, kun on joka viikonloppu plussatestin jälkeen ollut menossa, eilen (kun ei varsinaisia juhlia missään ollut) toi vielä ihan vartavasten muutaman kaljan kotiin. No eipä tuosta ole vielä tarvinnut sanoa, eiköhän tahti taas palaa normaaliin kun ei kai sitä joka viikonloppu jaksa krapulassa olla :) ja sitäpaitsi kesäjuhlat alkavat käydä vähiin.

Koskahan kuullaan Möykyn ja Tuulin vauvaterveisiä??

~Tiila ja Nyytti 9+1.
 
Posteljooni Petshkin, lämpimät tervetulotoivotukset! Teilläpä onkin ollut raskas tie tähän saakka, toivotaan todella että kaikki menee tällä kertaa hyvin. Onnea plussasta :flower:

Mun miehellä on aika aktiivista tuo sosiaalinen elämä, joten reissua ja saunailtaa pukkaa kyllä ihan kiitettävällä tahdilla. Lisäksi urheilee suht aktiivisesti, niin että harkkoja, lenkkejä ja salilla käyntejä on sitten myös... Mulla taas on hiljaisempaa, joten ilmeisesti homma tulee menemään niin että mä olen paljon kotona ja hän ei niinkään paljoa. No, niin se on tähän astikin ollut joten eiköhän siitä selvitä. Tosin kyllä aion lapsen syntymän jälkeenkin päästä silloin kaupungille tai jumppaan kun haluan, joten saa ukko sitten jättää joskus salilla käynnin väliin. Ja varmasti jättääkin.

Eilen luin tuolta Mitäs nyt-puolelta keskustelua jossa joku miehensä kanssa laskee ihan tunti tunnista omat vapaa-ajat, esimerkkinä oli tapaus että mies lähti festareille ja vaimo laski että siihen menee 10 tuntia, ja vaimo oli sitten ehdottanut että hän saisi pitää sitten omat vapaansa kolmessa pätkässä 4, 4 ja 2 tuntia. Tämä oli kai ollut miehelle jotenkin vaikeaa, kun hänen pitäisi sitten kolme eri kertaa olla lasten kanssa. Tuo menee minusta jo aika pitkälle...

Alkoholista; meillä käytetään kohtuudella joten en ole katsonut tarpeelliseksi rajoittaa miehenkään juomista. Toki niitä baariinlähtökertoja voi sitten ruveta vähän vähentämään, mutta sinänsä alkoholin määrän ja kotiin tullessa humalatilan suhteen mulla ei ole valittamista. Pötkylä, me ajatellaan ihan samallalailla tuosta että lasten on hyvä oppia että alkoholia voi käyttää järkevästikin, ja toisaalta että jokaisen kotisaunan jälkeen ei ole myöskään pakko ottaa olutta. Nostan sulle hattua että alkoholistiäidistäsi huolimatta suhtaudut noin "rennosti" asiaan!
 
Hei!
Vieläkö mahtuu mukaan yksi yli 3-kymppinen esikon odottaja? Mulla on siis ikää 32 v. Meillä on ennen tätä raskautta takana yritystä pari vuotta ja sitten kyllästyin siihen yrittämiseen. Olin jo aivan varma, ettei meille lasta tulekaan. Molemmilla, sekä miehellä että minulla, on takana pitkät suhteet, joissa lapsettomuus vaivasi. Ajattelimme kai molemmat, että ei sitä lasta tule, vaikka kuinka mittailisi lämpöjä ja ajoittaisi oikein... Sitten päätimme, että nyt se yrittäminen loppuu. Ei mennyt kuin hetkonen ja olikin pikkuinen asukas matkassa. Nyt on menossa rv 27+1. :)

Lueskelin tätä viestiketjua ja oli kyllä tosi kiva lukea muidenkin vähän iäkkäämpien ensimmäistään odottavien ajatuksia. Usein jotain palstaa lukiessani olen tuntenut oikeasti itseni vanhaksi. Kai se johtuu siitä, että ajatusmaailmat ja elämäntilanteet on niiiiin erilaiset mulla ja esim. 20-v. odottajalla. Ei pidä kyllä yleistää...

No juu, mutta kiva, että tällainen ketju on ja meitä yli kolmekymppisiäkin ekakertalaisia melkoinen määrä :)
 
Tervetuloa Auringonkukka. Kyllähän tähän joukkoon mahtuu aina uusia. Isosti onnea sullekkin "ihmeplussasta", olen monesti kuullut että sen jälkeen plussa on pärähtänyt kun toivosta ja yrittämisestä on luovuttu.
Mä olen kans kokenut nämä kolmekymppiset ihan kuin toiseksi kodiksi. Hassua, miten tällaisessa "virtuaalimaailmassa" voi peräti jollain tasoa kiintyä ihmisiin ja iloita ja huolestua toisten puolesta.

Emma, mun biolooginen äiti veti "överit" yli 20-vuotta sitten ja sen jälkeen pääsin asumaan isäni uuden perheen luokse ja sain maailman ihanimman uuden äidin, joka auttoi ja tuki alkoholistiäidin jäljiltä palautumisessa. Varmaan juuri tämän vuoksi voin tässä vaiheessa elämää suhtautua alkoholiin suhteellisen rennosti, enkä enää koe sitä maailman suurimpana vihollisena.
Vaikka elämä alkoholistiäidin kanssa olikin rankkaa, niin silti koen olevani onnekas kun olen nähnyt monenlaista elämää ja sitäkautta olen myöskin oppinut hyvksymään ihmisten erilaisuuden ja myöskin ymmärtämään ja hyväksymään omat puutteeni ihmisenä.

Aurinkoa lauantaihin
 
Tervetuloa posteljooni ja auringonkukka! Kiva kun saadaan taas uutta verta piireihin :) Ja kummallekin onnittelut plussasta.

Tuosta alkoholin käytöstä... Juuri eilisen vietin rallileskenä, kun mies lähti jo aamusta kavereitten kaa Jyväskylään ralleihin ja illalla tietenkin baariin sieltä. Enkä pidä sitä pahana, en oikein usko toisen elämän rajoittamiseen yleensäkään ja tiedän itsekin pääseväni "kylille hillumaan", kun aika koittaa, ilman tappelua ja mies huolehtii pienestä. Muutenkin meidän pääsemiset on ollu vähissä talonrakentamisen takia eli mieskään ei ole kavereitaan juurikaan nähnyt ikuisuuksiin. Kiva jos vielä kavereita on =) Eri asia olisi, jos joka viikonlopun viettäisin yksin kotona, toisen viilettäessä milloin missäkin. Joskus pitää jaksaa olla tukena myös viikonloppu kotona. Mutta turha alkaa mitään aikoja laskemaan (eilisestä olis tullu 18h ;)) Totuus on, että lapsi vie joka tapauksessa äidin aikaa enemmän varsinkin vauvana eli kaikki aikanaan.

Nyt ulos aurinkoon!

Pore&Papunen 17+6

 
Hei!
Minäkin ilmoittaudun tänne...kivaa kun on näin paljon muitakin yli kolmekymppisiä esikoisen odottajia! Eli olen Riinu, 32v, rv 7+0, TYKS, la 22.3.2008 ja ensimmäistä toivotaan kovasti syntyväksi.

Takana on yksi keskenmeno (helmikuussa-07) ja lieviä lapsettomuushoitoja (1 Clomifenkuuri+Pregnyl-pistos) Väestöliitossa "laiskojen munasolujen" ja keltarauhashormonin puutteen vuoksi. Kovin ollaan vielä jalat maassa asenteella, kun on niin alussa vielä että mitä vaan voi tapahtua.

Pahoinvointia on ollut tämän viimeisen viikon ajan, mutta se pysyy aika hyvin aisoissa kun vaan muistaa syödä. Olen onneksi vielä ihanasti lomalla, niin olen saanut nukkua pitkään. 11-12 tunnin yöunet on kyllä aika noloja, mutta kummasti sitä nukuttaa. Mitenköhän sitä viikon päästä selviää töihin...?

Varhaisultrassa käytiin eilen, jossa raskaus varmistui. Siellä köllötteli 9,5mm "pitkä" kaveri ihan oikeassa paikassa ja kuultiin ultran kautta hänen sydämensykkensäkin, se oli reipas 120. Oli kyllä kiva käydä siellä, oma mieli rauhoittui aika tavalla. Eka neuvola meillä on vasta kolmen viikon päästä.

Hyviä vointeja kaikille!
Riinu+Kaveri 7+0
 
Taidan olla ainoa aamun kukkuja, heräsin jo puoli 7 mutta kuinkas sitä unta nyt mahottomiin riittäisi kun nukahdin jo 21.30. En vaan millään jaksa iltasin valvoa, 17 aikaan alan haukotella ja laskea että vielä 4 tuntia kun pääseen nukkumaan.
Aamupalalla tossa lehteä luin ja meillä on sunnuntain lehdessä aina vauva uutiset, oon monesti miettinyt pääsenkö koskaan sinne omaa ilmoitusta laittamaan (lapsettomuutta kun on takana 5 ja puoli vuotta). Masussa kyllä tuntuu jotain erilaiselta, ihan kuin ois mahalihakset (siis mitkä lihakset :laugh: ) kipeät. Aiemmin ollut menkkamaisia kipuja mutta nyt pysty suuntaisia. Ehkä uskon np-ultran jälkeen että siellä on oikeasti asukas vaikka onhan tuo kertaalleen jo nähty mutta siitä on jo 3 viikkoa aikaa.
Hormonihirviö+känkkis 10+1
 
Onko kenelläkään muulla närästys vaivana? Minulla on alkanut nyt lähiaikoina tuo närästys vaivaamaan todella paljon. Viikkoja on nyt siis 27+2. Ei ole mitään väliä mitä syö, aina närästää. Se tuntuu siltä, kuin olisi kauhea tulipallo kurkunpäässä ja mikään ei siihen tunnu auttavan. Olen kokeillut Rennietä, mutta apu on melko lyhytaikainen, n. tunnin verran on hyvä ja sitten polte taas alkaa. Lisäksi Rennie on niin pahanmaukuinen mielestäni, että meinaa välillä tulla yrjö :/ Maitoa olen myös kokeillut silloin, kun närästys on oikein paha, mutta ei siitäkään oikein apua ole...

Olisiko jollain hyvää vinkkiä millä helpottaa oloa, kun oikein närästää? Meinaa hermot mennä aina välillä. Ennen raskautta en edes tiennyt mitä närästys on, mutta nyt kyllä tiedän. Niin, ja pahimpia närästyksen aiheuttajia voisi kanssa listata. Itse olen huomannut, että vaikka kaikki melkein närästää, niin aivan järkyttävän närästyksen saa aikaan avomaankurkku :$

Eräs kaverini sanoi, että vauvalle kasvaa tukka silloin, kun äitiä närästää.... hhmmmm... meidän vaavi varmaan syntyy yltä päältä karvaisena, on meinaan toi närästys sitä luokkaa. Jatkuukohan se koko loppuraskauden? Toivottavasti ei.
 
Mulla on viikkoja vasta 11+4, ja on närästänyt plussatestistä lähtien. Viime aikoina närästys on pahentunut jatkuvaksi rytmihäiriöitä muistuttavaksi kivuksi sydänalassa.

Itsestäänselvien rasvaisten ruokien lisäksi pahoja närästäjiä ovat kofeiini, hiilihappopitoiset juomat, MAITOTUOTTEET, tomaatti, paprika, suklaa, pavut, kaalit, herneet. Nämä erään lääkärikirjan mukaan.

Luonnollisesti pitää välttää runsaita aterioita.
 
Mulla on närästystä ollut pahaksi vaivaksi asti ennen raskautta, jouduin syömään reseptilääkkeitä aika paljonkin. Alkuraskaudessa tuli korvennusta jossain vaiheessa enemmän ja Rennietä otin, en tiedä auttoiko kauheesti, mutta ainakaan en voi sitä enää syödä kun oli silloin oksuvaihe ja väkisin niitä popsin, hetken päästä en vain enää voinut niitä syödä, ei saanut alas. Jos oikein pahana on, kannattaa kysyä lääkäriltä, omepratsoli tais olla sellainen josta toisten valmisteiden selosteet sanoo että voi käyttää raskauden aikana. Mulle neuvolalääkäri kirjoitti ranitidiinia mutta en hakenut koska kaikissa ranitidiinivalmisteissa ohjeistus ole että vältetään raskauden aikana.
No, itse päädyin siihen että en ota mitään ja onneksi vaiva on ollut vähäistä toistaiseksi, saas nähdä kun eteenpäin mennään, kuulemma pahenee...
Ruokia jotka aiheuttaa, tuntuis olevan kauheesti, mutta mitä ne on jotka helpottais?
Aikoinaan mahalekuri varoitti lähinnä rasvaisista ja mausteisista ruuista, kahvista ja kaakaosta (... ei ole mennyt meikäläiselle tuo ohje perille, krh), ja tietty tupakka ja alkoholi mutta ne ei taida tällä hetkellä olla meidän ongelma.
Antepsinia ja vastaavia limakalvolle suojaavan kerroksen tekeviä valmisteita voi myös käyttää, saa siis ilman reseptiä. Ja stressiä pitää välttää!
Toivottavasti olo helpottaa, tiedän kyllä tunteen, ei kiva.

Joogaajille, kävin koittamassa pitkän tauon jälkeen kun selkä parempi, oli ihan ok muuten, selkä kyllä selvästi ärtyi mutta onneksi vain hetkeksi, tänään taas ihan ok. Itse jooga (astanga) tuntui tietty rankalta kun ollut taukoa, tänään paikat ihan kipeinä!
Ohjaajalla oli ihanasti aikaa ennen tuntia selostaa mitä voi tehdä; aurinkotervehdyksistä alkaen normaalisti jalat yhdessä olevissa asennoissa otetaan pieni haara-asento, jolloin alasmenossa mahalle jää tilaa. Kiertoliikkeitä ei viedä perille tai voi tehdä A-osan kahteen kertaan eli jättää sen kierron kokonaan tekemättä. Puolilootuksissa tms jossa jotain tulee mahaa painamaan, ei enää taivuteta jalan päälle tai jätetään jalka selvästi alemmas. Ja meillä kun istumasarjan kaikkien osioiden välissä tehdään aina se punnerrus-juttu (viniasana tms??), ohjaaja suositteli jättää ne välipunnerrukset pois jos tuntuu rankalta, koska siinä vaiheessa kun on väsynyt ja jos tekee huolimattomasti, pääsee selkä helposti repsahtaa. Jep, huomasin kyllä, voimille kävi...
Mutta käyn nyt jokusen kerran ja kaikissa liikkeissä kuuntelen normaalia enemmän miltä tuntuu, kevennän heti jos yhtään paha. Ihan kivaa oli!

laitanpa viime viikon ultrasta vielä kuvia tännekin
http://www.aijaa.com/v.php?i=801192.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=801230.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=801238.jpg

minimi+ orankinen (kts eka kuva, ihan apina!)
 
Kiitos ´Pötkylälle erittäin tervehenkisestä kommentista raskausajan liikkumiseen! Kysyin asiaa vielä lääkäriltäkin, kun kävimme "raskauskontrollissa" ja hän oli kanssasi aivan samoilla linjoilla. Eli omaa kehoaan ja oloaan kuunnellen voi tehdä sitä mikä hyvälle tuntuu. Miehesi työkaverit kuulostivat todella herttaisilta! :hug:

Me käytiin lääkärikontrollin yhteydessä viime viikolla myös 4 D ultrassa. Se oli ihan hieno kokemus, mutta molemmat oltiin kyllä odotettu tapahtumalta enemmän kuin mitä se loppujen lopuksi olikaan. Paras anti oli ehdottomasti tieto siitä, että vauvalla näyttäisi kaikki olevan kunnossa. Vauva oli kasvanut ja pyöristynyt hyvää vauhtia ja oli aika lailla käyrien ylärajoilla, painoa oli kertynyt jo kilon verran ja lääkärin mukaan tulossa olisi yli 4-kiloinen prinsessa!

Me ostettiin kesälomalla reissusta vauvalle ensimmäiset vauvanvaatteet ja ostettiin todella pieniä kokoja, 58 cm. Saa nähdä mahtuuko vauva noihin potkareihin ollenkaan!

Vielä vinkki pahoinvoinnin kourissa kamppaileville; olen joutunut etsimään korviketta jääpaloille kun jääpaoloja ei töissä ole tarjolla ja huomasin, että luumut ja nektariinit toimivat myös aika hyvin!

Kirsikka 26+3
 
[/b]alkoholista:Mies on pari kertaa ollut baarissa raskauden aikana ja joskus lomalla ottanut kotona pari bisseä.Ei haittaa tuommoinen määrä mua.Varpajaisiinkin päästän.Tosin ajankohdasta saa sopia mun kanssa.Kyllähän sitä itsekin sitten taas jossakin vaiheessa pääsee menemään, jos siltä tuntuu.Mitä mieltä olette miesten varpajaisperinteestä?
Omaa napaa:Olen heittänyt hyvästit kunnon yöunille.Olen alkanut kärsiä levottomista jaloista eikä missään asennossa ole hyvä nukahtaa.Yritän kasata tyynyjä mahan ja polven alle.
Ihanaa, kun helteet alkaa.Lähdetään kohta miehen kanssa rantsuun ja ehkä uimaankin?
terveisin Miranda+masukki 32+6 :heart:
 
Hei kaikille ja teretulemast kaikille uusille odottajille :wave:
Mukavaa kun porukkaa tulee sitä mukaa lisää, kun syntyneitä putkahtaa palstailijoille!

Kiitos minimi astangajoogaan liittyvistä tiedoista. Minä olen edelleen pidättäytynyt pelkissä aurinkotervehdyksissä, enkä taida enää tämän raskauden aikana pidemmälle mennäkään. Jotenkin tuntuu, että kaikissa voimakkaissa eteentaivutuksissa (ja niitä asanoita on paljon) maha tuntuu hankalalta. Ja muutenkin tuntuu, että sen pahoinvoinnista johtuneen 3 kuukauden totaali treenitauon jälkeen ei tuo jooga enää tuntunut kokonaisuudessa hyvältä. Kyllä sitä ehtii sitten raskauden jälkeen taivuttelemaan jälleen itseään astanga-joogankin asentoihin. Mutta mukavaa, jos sinulle sopii ja jospa se auttaisi sinun selkävaivoihin!

Ultra-päivät pitäisi kyllä saada töistä automaattisesti vapaapäiviksi. Eihän tästä ns. "työnteosta" nimittäin ole kyllä työnantajalle vastaavaa hyötyä, kun istun vain lauhkea hymy huulilla ja ajatukset ovat sanan varsinaisessa merkityksessä navan alapuolisissa asioissa. Meillä oli tänä aamuna rakenneultra ja kaikki näytti olevan loistavasti. Armoton rimpulija, joka yritti viimeiseen saakka piiloutua jonnekin kohdun poimuihin ja varsinkin päätään työnsi koko ajan ihan ihme rakoihin sillä seuraamuksella, että "kasvokuvaa" ei lapsosesta saatu. Ei siis mikään linssilude :D Kaikki muu näkyikin hyvin ja varsinkin jalkoväliään esitteli sellaisella antaumuksella, että mekin näimme miehen kanssa minkälaiset killuttimet siellä oli. Voin siis suunnata ostamaan rauhassa sinisiä vaatteita ;) Sain uuden ajan ensi viikolle, kun haluavat vielä nähdä ne kasvot ja tsekata mahdollisen huulihalkion. Nyt saimme poitsusta kyllä sivuprofiilikuvan ja kätilö uskalsi melkein jo sen perusteella sanoa, ettei huulihalkio-mahdollisuutta ole, mutta haluavat kuitenkin varmistaa. Kuuluu niihin perusjuttuihin, mitkä rakenneultrassa pitäisi selvitä.

Meillä mies on töiden vuoksi periaatteessa joka toisen viikon töissä, joka toisen viikon kotona, eikä tuo näköjään kovin innokas ole viettämään niitä muutamia vapaapäiviään tai oikeastaan iltojaan baareissa rillutellen. Kotona kyllä miellään ottaa ruuan kanssa viiniä ja muutaman olusenkin silloin tällöin, mutta eipä juuri kummempaa. Ja silloin kun on halunnut kavereiden kanssa jonnekin lähteä, ei minulla ole käynyt mielessäkään asettua poikkiteloin. Pitäähän sitä omaa elämää ja kavereita olla, oli meillä lapsia tai ei. Meillä voi ennemminkin vauvan syntymän jälkeisiä aikataulutuksellisia ongelmia aiheuttaa molempien urheiluharrastukset. Käymme molemmat ahkerasti salilla, lenkillä jne. joten niitä täytyy sitten sovitella niin, että jompi kumpi voi olla käärön kanssa sen aikaa, kun toinen käy purkamassa ylimääräisiä paineita salilla. Lenkkeilyhän onnistuu vaunujenkin kanssa. Mutta enpä usko senkään tuottavan ongelmia, kun mies on jo nyt innoissaan lapsesta ja odottaa jo sitä malttamattomasti syntyväksi :heart:

No, jospa nyt yrittäisin palailla niiden työasioiden pariin. Onneksi viimeinen työviikko menossa ennen lomaa ja sen jälkeen alkaa parin viikon odotettu vapaus ja lekottelu! Senkään vuoksi ei voisi nämä työasiat vähempää kiinnostaa... |O

Ihanan helteistä maanantai-päivän jatkoa kaikille!

Spark ja rimpuilija 20+4
 
Tulinpa kurkistamaan, josko Möykystä tai Myrsky-Tuulista olisi kuulunut jotain, mutta pitävät meitä vielä jännityksessä B).

Tervetuloa Posteljooni Petshkin, Auringonkukka ja Riinu!

Baari-illoista... Mä olin raskautumiseen asti meistä se, joka oli useammin kaiken maailman riennoissa, tosin baarissa aika harvoin. Mies ottaa ennemmin kotona olutta. Mua ei haittaa pätkääkään, että näin kesällä kavereiden mökeillä vierailtuamme olen joutunut katsomaan selvin päin muiden menoa, mulla on ihan hauskaa näinkin, eikä mua ole houkutellut tippaakaan edes maistaa mitään juominkeja. Lapsen synnyttyä uskon pääseväni yhtä lailla rientoihin kuin ennen - toinen asia on kyllä se, maltanko olla poissa kotoota. Miehenikin saa mennä sen verran kuin haluaa, kyllä hänkin omaa aikaa tarvitsee. Ja silloin tällöin aamuisin saa olla krapulakin.

Minäkin meinaan mennä 4D-ultraan, varmaan parin viikon sisällä. Vaikka rakenneultrassa näkyikin vehkeet, en silti ole uskaltanut ostaa vielä vaatteita. Tänään aamulla, kun olin shoppailemassa sillä aikaa kun mieheni oli parturissa, olisi kyllä mopo karannut käsistä, jos olisin lapsen sukupuolesta varma. Ihan älyttömän ihania vaatteita oli. Mua vähän harmittaa, ettei mulla ole aavistukstakaan, minkä kokoinen lapsi on esim. kuuden ja yhdenksän kuukauden ikäisenä, eli mitä voisin ostaa jo ensi kevättä ja kesää silmällä pitäen. Tylsä ostaa pino paksuja vaatteita, jos ne ovatkin sopivat juuri kuumimpaan kesäaikaan.

Olipa tänään ihana päivä (vaikka oksensinkin aamulla kahden viikon tauon jälkeen). Oltiin kuusi tuntia merellä, enkä olisi millään malttanut tulla takaisin maihin. Huomenna on kolmensadan kilsan ajomatka tiedossa. Pitää lähteä aikaisin, että saa nauttia perillä kauniista säästä.

Pääsen koneen äärelle seuraavan kerran aikaisintaan perjantaina, joten siihen asti jännitän, milten Möykylle ja Tuulille on käynyt.

Hyviä vointeja kaikille (kaikotkoon närästykset, pahatolot, selkävaivat ynnä muut riesat) ja pulskaa oloa!

Nefer, 24+2
 
Mun on pitänyt jo jonkun aikaa hehkutella, että eikö olekin ihanaa, etteivät viestit enää katoa bittiavaruuteen :D. Mulla on ainakin kaikki viestit ilmestyneet sivujen uusimisen jälkeen ilman mitään ongelmia. Lisäksi Tiilan vinkki loppusulusta on mainio.

Hiphei! :wave: :wave: :wave:
 
Auttakaa kokeneemmat 'tytöt' =) Mun masu menee välillä ihan kovaksi ja sitten hiljakseen taas menee normaaliksi. Voiko nämä olla jo harjoitus suppareita vai mitä? Ihan uusi kokemus eikä ole koskaan tullut ennen raskautta. Kun masu menee kovaksi niin ei satu ollenkaan vaan tunnen kun se kovettuu ja taas pehmenee.
hh+känkkis 10+3
 
Taas uusia mukana, ihanaa! Tervetuloa Auringonkukka ja Riinu :flower:

Kirsikka: Mä olen myös nyt ostanut ensimmäiset vauvanvaatteet. Ostin yhden 50 (!) senttisen bodyn, saa nähdä jääkö ihan kokonaan käyttämättä mutta ajattelin että onhan se nyt kaiken varalta ostettava :) Jos nyt edes sairaalasta kotiin-vaatteena menisi... Yhden kokovalkoisen pitkähihaisen bodyn ostin myös, ristiäisiä silmälläpitäen (siis vähän isompaa kokoa). Isompien vaatteiden osalta meinasin koittaa ensin pärjätä äitiyspakkauksen tarjonnalla ja hankkia uusia sitten kun tietää vähän paremmin mitä tarvitaan. Ensi kevättä ja kesää en osaa Neferin tapaan ajatella vielä ollenkaan...

Miranda: Myös täällä hyvät, katkeamattomat yöunet ovat historiaa, ilmeisesti melkoisen pitkäksi aikaa?? Vessassa mun ei välttämättä tartte juosta vieläkään, mutta hyvän asennon löytäminen on melkoista tuskaa ja niinpä sitä sitten tulee könyttyä sänkyä ympäri erilaisten tyynyvirityksien kanssa... No, ehkäpä tämä jo osaltaan valmistelee meitä tuleviin vauvaöihin.

Mä olin neuvolassa eilen, ja kaikki oli ihan hyvin. Sekä paino että sf-mitta nousee tasaista käyrää. Ihmeen paljon terkkari minusta painotti sitä että jos vähänkin tuntuu että työssäkäynti rasittaa tai väsyttää tai muuta, niin äkkiä vaan sairaslomaa hakemaan. Mullahan olisi tässä vielä elokuun viimeiselle viikolle asti töitä, ja kyllä mulla tavoitteena on sinne asti pärjätä. Neuvolan täti jotenkin vaan totesi että "se viimeinen viikko voi olla sulle liikaa". Siis häh, millä perusteella??? No, olihan mulla niitä supistuksia tuossa joku aika sitten, mutta se tilanne on kyllä helpottanut.

Ihan kivaa kun tuli kuitenkin vielä näitä kesäisiä ilmoja, tosin töissä istuminen ei tietysti ihan hirveästi kiinnosta näin ihanalla säällä. Pitäkää peukkuja että lauantaiksi asti aurinkoa riittää, kun me sanomme silloin toisillemme sen kuuluisan "tahdon" :heart:

t. Emma 31+3
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hormonihirviö:
Auttakaa kokeneemmat 'tytöt' =) Mun masu menee välillä ihan kovaksi ja sitten hiljakseen taas menee normaaliksi. Voiko nämä olla jo harjoitus suppareita vai mitä? Ihan uusi kokemus eikä ole koskaan tullut ennen raskautta. Kun masu menee kovaksi niin ei satu ollenkaan vaan tunnen kun se kovettuu ja taas pehmenee.
hh+känkkis 10+3
Click to expand...

Kyllähän tuo supistukselta kuulostaa :) Mulla niitä alkoi tulla myös jo aika varhain, olisko viikoilla 16-17. Ensin ne tuntui liikunnan yhteydessä, mutta sitten myöhemmin jo levossakin, ja silloin sitten otin ja soitin neuvolaan ja kyllä multa virtsasta tulehdusarvot otettiin kaiken varalta. Mitään "vikaa" ei kuitenkaan ollut, joten todettiin että kyseessä on ihan vaarattomat harjoitussupistukset.

Mulle ainakin sanottiin että jos ei tee kipeää, niin ei ole syytä huoleen. Kivuttomat supistukset eivät avaa kohdunkaulaa tai muutenkaan tee mitään sen kummempaa, kohtulihas vaan harjoittelee siellä tulevaa varten... Eli ei mullakaan sitten edes tehty mitään sisätutkimusta noitten takia.

Kannattaa kuulostella oloa, ja jos tuntuu että noita tulee tosi paljon (siis esim. monta kertaa tunnissa) niin aivan hyvin voit soittaa neuvolaan ja kysyä tarkemmin. Minäkin monta päivää pohdin että kehtaanko soittaa "niin pienestä", mutta turhahan se on itseään kiusata pohtimalla kaikenlaista kun asiat voi helposti selvittääkin :)
 
Joo minä kanssa en helposti lähde soittelemaan neuvolaan tai lääkäriin. Itseasiassa nämä supparit tule puputtelun jälkeen, oisko orgasmilla asiaan vaikutusta. Tuntuu vaan niin aikaiselta nämä supistelut, pysyis nyt vauvan alku sisällä. Mulla on 17.8 np-ultra josko siellä sitten jotain selviäisi, sinne on siis puoli toista viikkoa aikaa.
 
Ai niin, seksi... olin ihan unohtanut että sellaistakin on olemassa ;) Meillä mies on täysin tavoistaan poiketen lyönyt ns. lapun luukulle näissä asioissa, olisko ehkä 3-4 kertaa päästy niihin hommiin nyt raskausaikana :/ Toivoa sopii että tilanne korjaantuu jossain vaiheessa...

No, mutta siis tosiaan voisi hyvinkin olla että orgasmi aiheuttaa noita supistuksia, eli en usko että sulla on mitään syytä huoleen. Mutta neuvolasta voi aina kysyä jos mietityttää!
 
Hormoonihirviö, mulla on ollut noita harjoitussuppareita viikolta 13 alkaen ja välillä ovat aika kipeitäkin. Kävin hysteerisenä gynellä tarkistuttamassa kohdunkaulan tilanteen ja se oli ihan hyvä. Gyne neuvoi kuitenkin välttämään sellaisia asioita jotka niitä kivuliaita suppareita aiheuttaa.

Seksiä meillä ei muutenkaan harrasteta, kun mä olen kasvanut umpeen raskauden myötä. Jo pieni yritys höystettynä liukkarilla tekee toooosi kipeää. Voi mies raukkaa, on silläkin kestämistä ja jaksaa kyllä huomauttaa asiasta hyvinkin tiuhaan tahtiin. Meillä ennen raskautta aktiivisempi osapuoli olin minä ja nyt miehen halut ovat kasvaneet hullun lailla. Täytyy vaan yrittää luovia, jottei tästä kärpäsestä tule härkästä.

Nyt aamukaffen keittoon.

Jokohan Tuulillakin on vauveli kainalossa? Möykkykin pääsee varmaan pian pois sairaalasta, jos kaikki kunnossa äidillä ja vauvalla.

t. Pötkylä + pikkuElvis 16+5
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

P
Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat II
Viestiä
387
Luettu
8K
Lapsen saaminen
pötkylä
P
P
Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat vol. 3
Viestiä
333
Luettu
9K
Lapsen saaminen
Tiila
T
U
HELMIMAMMAT 2008 (7)
Viestiä
237
Luettu
6K
Lapsen saaminen
kirle
K
U
HELMIMAMMAT 2008 (6)
Viestiä
155
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Maijustiina
M
U
HELMIMAMMAT 2008 (5)
Viestiä
147
Luettu
5K
Lapsen saaminen
Helmipöllö
H

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa