Kauhea riita eilen miehen kanssa:( Loukkaannuin nii että..:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Meillä ollut todella rankkaa jo pitkään niin rahallisesti kuin henkisestikin.
Eilen sitten kesken ruuanlaiton miehellä paloi pinna. Riita alkoi ihan tyhjästä että hups vain. Mies alkoi puhua meidän rahatilanteesta ja rupesi minua syyttämään , että aina sääkin tuhlaat meidän rahoja kaikkkin turhuuksiin!! Olin juuri tilannut halvimman toppapussin tytölle netistä mitä löytyi kun ei käytettynäkään mistään löytynyt.... Samaan syssyyn rupesi paasaamaan, että säkin olet aina vaan tehnyt puolta pvä. töissä jne jne. Meillä siis 3 lasta ja jokainen on mennyt viimest. 2v. hoitoon, olen tehnyt myös 8h pvä yrittäjänä ollessa, tehnyt töitä kun mies tulee töistä aamuvuorosta ja mennyt iltaan töihin jne. siis kaikkia aikoja ns. Mutta AINA olen ajatellut lasten parasta, että heille ei tulis mahdottoman pitkiä hoitopvä. tai et pystyt, josku hoitaan ihan kotonakin.
Multa meni tästä NIIN hermot et läpsäsin miestä poskeen ihan huomaamattani. Mies hermostu tästä vielä enemmän tietysti ja hajoitti yhden välioven:(
Onneksi 2 vanhinta lasta oli ulkona leikkimässä, mutta vahin kyllä kuuli riidan ulosasti ja varmaan myös naapurit:( Kuopus 1v. oli siinä vieressä:(

Mä ymmärrän että myös miehellä on ollut tässä rankkaa... Mutta niin on myös minulla! Ja pahinta tässä oli se, että syytti minua tahlailusta ja se loukkas eniten että mies ajatteli noin että hän on vain muka käynyt töissä ja minä en ole "tienannut" kun olen työskennellyt huonopalkkasella alalla lasten välissä!! Mulle on lapset kaikkein tärkeintä koko maailmassa ja ajattelen aina kyllä heitä ensin melkein joka tilanteessa.

Oli varmaan jo 3 kerta kun mies uhkasi erolla:( Nyt en osaa kohta enää luottaa että pysyy tuossa ja joskus tuntuu et menkööt...
Muuten on todellakin rauhallinen ja auttava mies, tais nyt mennä vaan yli väsymyksestä tms.
Niinkuin mnei mullakin kun suutuin ja läpsäsin:/
Mutta anteeksi en hevillä anna mistä minua syytti...:(
 
Entä jos miehesi olisi läppässyt sinua poskeen?? Mitä olisit tehnyt, no ainakin minä häipyisin paikalta heti kun väökivaltaa tai läpsimisä alkaisi olemaan pelissä mukana ja anteeksi en koskaan antaisi.
 
Pyydä mieheltä anteeksi ja mene vastaan. Kerro miksi hermostuit ja että oli väärin läpsäistä. Pyydä että voisitte puhua raha-asioista kahdestaan rauhassa ilman riitaa. Siten aikuinen tilanteen hoitaisi. Toki on vaikeaa olla aikuinen jos toinen ei halua olla aikuinen.
 
Luuletko, että mies hevillä antaa anteeksi, että sä läppäsit sitä?

No ei varmaan anna ei...:( Ennenkö edes ehdin avata suutani ja pyytää heti anteeks, niin hän lähti siitä raivoten rikkoon sen oven. Me tarvittais jotain pari ja perheterapiaa,mutta tällä kyllällä on sitä vaikea saada:(
Mutta onko miehellä sitten oikeus alkaa latelemaan ja syyttelemään minua yskskaks etten ole mukamas tehnyt töitä!?! Nytkin meidän 1,2v. viety hoitoon, jota oisin NIIN mieluusti hoitanut kotona 2v. asti, mutta pakko oli mennä. Ja eipä siinä , kyllähän minä töissä ns. helpommalla nyt pääsen...
 
No ei varmaan anna ei...:( Ennenkö edes ehdin avata suutani ja pyytää heti anteeks, niin hän lähti siitä raivoten rikkoon sen oven. Me tarvittais jotain pari ja perheterapiaa,mutta tällä kyllällä on sitä vaikea saada:(
Mutta onko miehellä sitten oikeus alkaa latelemaan ja syyttelemään minua yskskaks etten ole mukamas tehnyt töitä!?! Nytkin meidän 1,2v. viety hoitoon, jota oisin NIIN mieluusti hoitanut kotona 2v. asti, mutta pakko oli mennä. Ja eipä siinä , kyllähän minä töissä ns. helpommalla nyt pääsen...

Vihaisena sitä sanoo sellaistakin mitä ei tarkoita, tiedän kokemuksesta....mun mies päästelee sammakoita suustaan aina riitatilanteissa ja sitten nöyränä pyytelee jälkeenpäin anteeksi.
 
meillä kanssa kauhea riita ja nyt lupasin olla puhumata viikkoon ainakin. Mut ukko varmaan siihen tyytyväinen :) vaik tuossa kiehnää vaivaantuneen näköisenä. Mulla on kyl hyvä taito syyllistää se vaikka itse olisinkin väärässä ollut.
 
Pyydä mieheltä anteeksi ja mene vastaan. Kerro miksi hermostuit ja että oli väärin läpsäistä. Pyydä että voisitte puhua raha-asioista kahdestaan rauhassa ilman riitaa. Siten aikuinen tilanteen hoitaisi. Toki on vaikeaa olla aikuinen jos toinen ei halua olla aikuinen.

Niin aioin tehdäkin, vaikka oikeasti raivostuttaa vieläkin! Olen monta kertaa hänelle sanonut että ongelmat puidaan VASTA kun lapset on nukkumassa tai muualla, ei niiden läsnäollessa...
Mutta tätä hän ei koskaan noudata...
 
Miehelläsi on hermot kireällä ja silloin on helppo syyttää toista. Sinullakin tuntuu olevan. Miksette puhua asioista suoraan ja sovi etukäteen että kumpikaan ei saa hermostua. Meillä oli jossain vaiheessa miehen kanssa vaihe jolloin kumpikaan ei osannut/älynnyt/halunnut sanoa suoraan mitä ajatteli tai miten tilanteen ja elämän koki. ON todella helppoa neuvoa vierestä ja ehkä ikäkin vaikuttaa asiaan, mutta neuvoisin molempia olemaan aina rehellisiä itselleen ja sitä kautta toiselle. Eli mikä oikeasti mättää ? Ei sitä toiselle tarvi heti töräyttää, voi ensin miettiä itsekseen että mitä elämältä oikeasti haluaa. On niin helppo tehdä toisesta se syntipukki, omien oletusten takia. Varsinkin parisuhteessa.
 
On se nyt perkele jos ei kaksi aikuista ihmistä kykene istumaan alas ja puhumaan asioista ilman jotain terapeuttia.

Sori, tää on mun mielipide.

Niin, se on sun mielipide. Minunkin ennen meidän ongelmia:( Meillä on todellakin ollut tässä ihan kauheet viimoset n. 4v. Huolta aiheuttaa paljon meidän esikoinen jolla kaikkea ongelmaa ja nekin asiat kärjistyy kun on väsynyt ja huolissaan kokojan:/ Eikä saa koskaan kahdenkeskistä aikaa, muuta kuin sen 2h. illasta....jolloin on niin väsy, että ei jaksais alkaa puimaan silloin enään mitään ongelmia...
 
No täysjärkistä musta ei tässä elämäntilanteesssa saa tekemälläkään!:(

Mä erosin kun riidat vaan jatkuivat tosiaan lenteli tavavaroita. Sen näköjään aina unohtaa, kuinka ihanan rauhallista on nyt, pitäis tosiaan nauttia tästä, kun lasten meteli on ainut meteli. Ja nautinkin. Kyllä tuosta voi pari selvitä hyvinkin, mutta tilanne ei saisi jatkua tuollaisena, menee hyvät elämät hukkaan, koska mielestäni elämällä on tosi paljon annettavaa kaikille, jotak ottaa sen vastaan. Ei ollu helppoo erota ja jne. mutta eipähän tosiaan enää tapella eikä rikota mitään ja lapsetkin saa rauhallisia hetkiä molempien vanhempien kanssa.
 
Jos miehesi olisi läpsäissyt sua niin täällä mammat olis jo kehottanut meneen tekee rikosilmoituksen tai lähteen tollasen hullun luoa ennenku lahtaa koko perheen..Mielestäni oikein että mies löi oven rikki sentään eikä koskenut suhun. Vaikuttaa että olet itsekin vähän hankala etkä osaa tulla yhtään vastaan miestäsi tässä asiassa. Luulenpa että teidän välit on siinä jamassa että asumisero vois olla ok, mietitte erillään mitä haluatte, usein toi avaa silmät ja on helpompi ratkaista ongelmat.
 

Yhteistyössä