En jaksa enää 5,5-vuotiaan raivokohtauksia :´( Mitä voin tehdä?

["väsynyt"]

Lapsi on oireillut kesästä asti... Muutettiin uuteen kotiin jossa tuntuu viihtyvän ihan hyvin... Sai oman huoneen ja naapurissa saman ikäisiä lapsia jne.
Samaan aikaan lähti pitkäaikainen miesystäväni joka on pojalle ollut käytännössä ainut isähahmo vaikka ei välittänytkään pojasta ikinä, ei viettänyt sen kanssa aikaa ja lähinnä karjui sille (yksi iso syy eroomme, lapsi tuntui ihan pelkäävän välillä isäpuolta).

Pitkin syksyä on tullut raivokohtauksia harvakseltaan ehkä kerran kuussa että olen joutunut pitämään ihan kiinni, rauhoittunut kuitenkin aina 5-10min sisällä....

Mutta nyt tammikuussa poika alkoi olla päiväkodissa joka päivä (aloitin nyt opiskelun niin aiemmin oli vain 2pv/viikko kun olin työtön kotona) ja nämä kohtaukset meni ihan hulluiksi...
Lisäksi pojan oikea isä jota on aika harvakseltaan nähnyt häipyi ilmeisesti lopullisesti omille teilleen, tuntuu poika ikävöivän sitäkin....

Kohtauksia tullut nyt 3 viikon sisällä ja kestää useamman tunninkin! En pysty pitämään pojasta kiinni koko sitä aikaa, en vaan jaksa kun olen aika pieni ja hoikka ja poika jo aika iso... Heti kun ote herpaantuu niin se hyökkää minun päälle, puree, potkii, heittää tavaroita, karjuu, raapii ja lisäksi käy kiinni pikkusisarukseen, esim. potkii tätä.
Muuten poika on kiltti mutta nämä kohtaukset on hänellä kuin jostain manaajasta....

Pikkusisaruksella ei ole mitään oireita...

Mä en vaan jaksa enää, itken täällä ja poika itkee huoneessaan kun on tapeltu koko aamu (pikkusisaruksella vähän lämpöä niin jäätiin kotiin päiväksi).

Mistä voin saada apua, mitä minä teen!!???
Olen pitänyt itseäni hyvänä äitinä tähän asti
Auttakaa!

 

[rgjq3]

hakisin apua neuvolasta, koska kyllähän tuo vaikuttaa jo pahalta. Minulla samanikäinen poika, joka saa nyt myös ns. "raivareita" joku uhma menossa, mutta ei ne ole tuota luokkaa. Huutaa vaan huoneessaan kun joutuu jäähylle ja välillä tappelee pikkusiskonsa kanssa. En ole koskaan joutunut kiinni pitämään. Kannattaa hakea apua nyt heti, koska sitten tulee eskariin ja kouluun meno niin saatte apua ennen sitä!

 

[....]

Eikö kukaan osaa auttaa

 

[mennis]

Neuvolaan heti yhteyttä ja sieltä kautta apua tilanteeseen!

 

["vieras"]

5-vuotiaillahan tulee muuten tavallaan uusi uhma, ja yleensä enemmän semmonen "sanallisemmassa muodossa". jos nyt noin voi sanoa. Mutta teillä on nyt ollut muutenkin paljon muutoksia elämässä, jotka varmasti kuormittavat lastasi osaltaan. Minä neuvoisin kääntymään esim. neuvolan puoleen, sieltä saat itsellesi ja lapselle keinoja arkeen. Voimia paljon sinulle!

 

["tiina"]

Neuvolaan heti yhteyttä ja sieltä kautta apua tilanteeseen!

Kyllä, ja perheneuvolaan teidät varmaan sieltä ohjataankin lisäapua saamaan. Apua tietysti poika tarvitsee, pienellä on varmaan tosi paha olla

 

[CandleLight]

Neuvolaan ja sieltä lisäapua. Suht tuttuja asioita, mun tyttö on kokenut paljon hylkäämistä bio-isän puolesta ja oireili sitä rajusti. Sai raivareita, ei suostunut puhumaan ym. Neuvolan kautta pääsi lasten psykologille juttelemaan ja on elämä helpottunut. Neuvolan kautta vaan hakemaan apua! Kyllä se siitä, paljon rakkautta ja ymmärrystä. Voimia, tiedän että on rankkaa.:hug:

 

["vieras"]

Neuvolan kautta psykologille. Voi pahentua pahaksikin mielenterveysongelmaksi hoitamattomana ja loppuelämä onkin sitten lääkkeitä ja hoitolaitosta. Siis näin voi olla, en sano että teillä on. Mutta neuvolasta osaavat ohjata. Ja älä odota vaan pikaisesti yhteys.

 

["madam"]

öö mitä apua on perheneuvolasta? ne neuvoo vaan antaa aikaa lapselle,jättää huomiotta negatiivista käytöstä(siis sitä muuta kuin satuttamista,johon toki pitää puuttua) ja ekstrasti positiivista huomiota,vaikka siitä että istuu kiltisti 5minuuttia.

no plaah, nää asiat tajuu itsekkin tehdä.

 

["äiti"]

Kävele luontaistuotekauppaan ja pyydä apua. Ystäväperhe kokeili ja sai avun.