2-vuotias ruokapöydässä...

Vilma vasikka

Jäsen
06.04.2010
879
0
16
Meillä tuo kaksi vuotias ei ole koskaan syönyt tavallista ruokaa, mutta joka päivä istuu ruokapöydässä meidän kanssa, oma lautanen naaman edessä, jossa on sitä normaalia ruokaa. Nyt tilanne on se, että poika huutaa ihan koko ruokailun ajan kurkku suorana syöttötuolissaan... ja joka kerta kun syödään :| Mä oon vaan jättäny pojan lähes huomiotta, ja jatkanu itse syömistä. Tänään sitte aloin miettiä, että jos nostais pojan pois pöydästä, mutta sitten ei tulisi enää ollenkaan tuota "ruokaharjoittelua". Suututtaa, kun joka ruokailu on kamalaa huutoa ja hosumista :headwall:
 
Jos se huutaa, miten ihmeessä se sitten samalla syö??? Kyllä minä ainakin laittaisin pois pöydästä jos käytös häiritsee muita. Harjoittelua jatketaan vasta sitten kun osaa olla nätisti.
 
Eikö puheterapeutillakaan ole ollut antaa hyviä vinkkejä? (Oletan, että kyseessä on nimenomaan syömisongelmiin erikoistunut terapeutti) Me ollaan saatu parhaat vinkit nimenomaan puheterapeutilta. Meillä tilanne ei onneksi koskaan ehtinyt pahentua kaaottiseksi, saatiin ajoissa lähete ja apua.

Lapsen syömisongelmat koettelevat kyllä koko perhettä. Mie en olisi ennalta voinut edes aavistaa miten tsressaavaa se on. Voimia ja toivottavasti tulevaisuudessa löytyy ratkaisu.
 
Eikö puheterapeutillakaan ole ollut antaa hyviä vinkkejä? (Oletan, että kyseessä on nimenomaan syömisongelmiin erikoistunut terapeutti) Me ollaan saatu parhaat vinkit nimenomaan puheterapeutilta. Meillä tilanne ei onneksi koskaan ehtinyt pahentua kaaottiseksi, saatiin ajoissa lähete ja apua.

Lapsen syömisongelmat koettelevat kyllä koko perhettä. Mie en olisi ennalta voinut edes aavistaa miten tsressaavaa se on. Voimia ja toivottavasti tulevaisuudessa löytyy ratkaisu.

syömisongelmiin oli tuo puheterapeutti erikoistunut, mutta mitään sen kummempia neuvoja ei saatu. Mennään pojan tahtiin, poika saattaa joskus maistaa jotain uutta, mutta eipä maista toista kertaa :headwall:
 
joskus tuli joku ohjelma lapsista, jotka "pelkää" ruokaa... en muista mitä siinä tehtiin mutta oli se hankalan tuntusta saada lapsi syömään.
ja toinen ohjelma taas kerto rakenteellisista ongelmista ku lapsi ei saanu tietynlaista ruokaa alas, mutta nämä on varmasti teillä jo tutkittu.

Hankalalta kuulostaa, toivottavasti ajan myötä onnistutte. Hyvä, että ootte saaneet jo apua.
 
[QUOTE="öööö";22391645]Onko myös vuorovaikutus kunnossa? Siis henkinen puoli, onko teillä vanhemmilla onnellinen parisuhde ja vietätte aikaa lapsen kanssa?[/QUOTE]

Kaikki on kotona ok, eli mistään tuollaisesta ei voi johtua. Lapsen kanssa touhutaan ja leikitään paljon...
 
[QUOTE="vieras";22391683]Mitäs tapahtui tuon 5 päivän jälkeen, annoitteko silloin periksi vai suostuiko syömään jotain muuta?[/QUOTE]

Osastolla tultiin siihen tulokseen, että poika ei syö ja sitten jatkettiin taas puurolla ja jugurtilla.
 
syömisongelmiin oli tuo puheterapeutti erikoistunut, mutta mitään sen kummempia neuvoja ei saatu. Mennään pojan tahtiin, poika saattaa joskus maistaa jotain uutta, mutta eipä maista toista kertaa :headwall:

Meillä paras neuvo oli juurikin tuo lapsen tahtiin ja aina joka kerta ruokailutilanteen piti olla positiivinen. Kyllä sitä välillä itki tyttö ja äiti, kun yritettiin sitä yhtä pienen pientä sosehitusta saada suuhun :( Puolessa vuodessa ollaan tultu jo pitkälle, nykyään tyttö on jopa pari kertaa vaatinut ruokaa :D Kokemus, jonka jälkeen itkin ihan vain sen takia, etten puoli vuotta sitten olisi uskonut, että noin voisi käydä.
Meillä on parhaillaan ollut vaikka mitkä keinot käytössä. Yhdessä vaiheessa tyttö söi, jos sai samalla katsella YouTubesta Pikku Oravien versiota 'taivas lyö tulta'. Ja sitä hälle sitten soitettiin. Kahden lusikallisen takia, kymmenen kertaa peräkkäin...

Kun tuo olisikin vain ainokainen lapsi, ei ruokailut ehkä niin stressaavia olisi ja varmasti olisi helpompi noudattaa tuota positiivisuus periaatetta. Mutta kun pitää ne muutkin huomioida ja ruokkia. Sen mie olen oppinut, että annan suurimman osan neuvoista ja ohjeista mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hymyilen vain nätisti. Jolla ei kokemusta oikeasta syömisongelmasta ole, ei osaa siihen valitettavasti kunnolla samaistua. Yleinen ohje "kyllä sille lopulta nälkä tulee ja alkaa syödä" olsi ainakin meidän tytön näännyttänyt hyvin pian osastolle...

Mutta teidän tilanne on aivan erilainen jo lähtökohtaisesti. Meillä syömisongelmiin puututtiin heti alle puoli vuotiaana. Teillä on tainnut ongelma ehtiä muodostua melkoisen isoksi ajan kanssa :(
 

Yhteistyössä