Toggle sidebar

Ajatuksista asiaan 12/08

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja angsteri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Sade, mä tiedän tuon olon kun kantelee itkevää lasta ja soimaa itseään että miksi piti syödä suklaata... se vasta on krapula, suklaakrapula siis. Mutta joulu on vain kerran vuodessa. Itsekin voisi alkaa tuttia lutkuttamaan, olisi ainakin kaloriton vaihtoehto.

Hienoa pinnasänkyilyä, Angstis! Toivottavasti Nuki jatkaa samaa rataa.

Mä söin niin herkullisia mätivoileipiä, että ah! Jouku jatkuu siis täällä. Nyt lukemaan kirjaa ja Puppen kanssa sänkyyn.

Mitä uuden vuoden suunnitelmia teillä on? Jos niitä nyt oikein voi olla siis. Mutta aiotteko puuhata jotain erikoista?

Ja vielä korvatulpista, kun oli aiemmin juttua: Kokeilkaa (tai käskekää miesten kokeilla) ehdottomasti niitä perus keltasia tulppia! AIvan mielettömän hyviä! Meilläkin on sellaset kunnon kuulosuojaimet, mutta ei ne päässä voi nukkua kun ne häiritsee kääntymistä ja tyyny painaa. Ne pienet keltaset töröt vaimentaa todella hyvin. Ja ellei vaimenna, niin sitten ei väsytä kunnolla! Meillä miehen ei tarvitse mennä edes suljettuun huoneeseen, vaan Puppe voi huutaa samassa sängyssä eikä mies herää ollenkaan. Kun hän joutuu vuorotöiden takia nukkumaan joskus päivisin.

Gott natt!
 
Päätin olla tänään se varhainen kana....olisiko kenelläkään jyviä?!?! Eh...

Sadelle tsemppiä suklaamorkkisten keskelle! Kyllä se Nöpöllä pian helpottaa ja kuten Rousa sanoi, niin joulu ja suklaa-ähky on vain kerran vuodessa. Mä luulen, että kaikki vauvat potevat pieniä vatsanväänteitä äitien suklaan tai tulisten ruokien tai milloin minkäkin vuoksi. Joku äiti juo maitoa ja se saattaa aiheuttaa vauvojen mahavaivoja.

Tähän väliin on pakko hehkuttaa, että tämäkin yö meni hyvin pinnasängyssä ja jopa mäkin nukuin niin hyvin, että heräsin pirtsakkana ja viideltä, jolloin muuten imetin Nuudelin ensimmäistä kertaa. Kumpa tämä jatkuisi!!! Toivon, että tiheämmät yöimetykset alkavat olla historiaa.

Mä olen työleskenä aattona. Mies tulee klo 22-jälkeen kotiin, joten kyllä me raketit ihastellaan yhdessä ja aukaistaan kuohuviinipullo, mutta muuten ei juhlisteta. Mä olen Nukin kanssa kaksin ennen sitä.

Mites muiden ääriryhmäläisten joulu on mennyt? Tulkaahan ilmottautumaan!
 
Ihanaista huomenta! :)

Vinkun vointi on selvästi parempi, kuumetta ei ole ja ripulointia ei ollut enää yöllä. Tuo virus tulee kuulemma pisaratartuntana, ihan vain ilman mukana. Onneksi lääkäri sai minut vakuutettua, ettei sairastuminen johdu tekemisistäni tai tekemättä jättämisestäni. Labroissa katsotaan lähinnä verenkuva ja varmistetaan tulehdusarvon normalisoituminen.

Angstis kyseli oireita. Pitkään oireet olivat ihan samoja mitkä voivat liittyä hampaiden puhkeamiseen: kitinä, lämpö, huonot yöunet. Siihen päälle sitten nuha ja ripuli. Hoitajakin sanoi ennen tulehdusarvon ottamista, että kaikki oireet voivat todellakin liittyä hampaiden tuloon.

Hienoa, Nuki! Meillä tissitellään läpi yön. Luen parhaillaan Elizabeth Pantleyn Pehmeä matka höyhensaarille ja kirja on huojentavaa luettavaa. Suosittelen!

Löytyikö aleista mitään kivaa, Rosaliini?

Meidän aattosuunnitelmat riippuvat Vinkun toipumisesta ja siitä tarttuuko virus vielä. Oli tarkoitus juhlia ystävien kanssa, joilla on pieni vauva, joten todennäköisesti vaihdamme vuotta oman perheen kesken.

Sadelle halit! Helpottaako itkut?
 
Hou hou hou.. Terveisiä kaukaa pohjoisesta!

Mitä herranjestas täällä onkaan tapahtunut. Ihan kamalaa tuo Vinkun sairastelu. :( Tosi harmi, että Ballerina teidän joulu meni noin. Vaikka jouluhan nyt on sinänsä sivuseikka, tärkeintä että Vinkulla on kaikki hyvin. Ja mistä noita lääkäreitä sikiää??? Kamala kokemus :(

Ja Rosa, mitä ihmettä, aivoinfarkti? Toivottavasti kaikki on hyvin siellä suunnalla! (En oo ehtinyt meilin puolelle, joten en tiedä onko siellä jotain.)

Kiva, että Sadsuman olo alkaa parantua! Täällä kärvisteltiin joulu irtoavien tikkien kanssa. Joo, mua huvitti jo laitettaessa kun kätilö sanoi että kaksi viikkoa ja ne irtoaa. No, melkein neljä meni ja nyt ne kai alkaa olla lähteneet. Mutta ap-ystäväni ei todellakaan ole vielä parantunut, vaan edelleen auki niistä kohtaa mistä tikit irtosi. Mutta hei, ei mun pitänyt tämmösiä kirjotella joulun kunniaksi!

Angsteri, -huokaus-, jaan tuon hössötysahdistuksesi. Kirjoitan jossain vaiheessa mailin puolelle likaisia yksityiskohtia, mutta sanottakoon, että tosiaan ihmiset olivat innoissaan uudesta perheenjäsenestä. Toisaalta ihanaa, että se hössötys ei kohdistunut minuun vaan poikaan, mutta kuitenkin.

Matka meni yllättävän hyvin. Poika nukkui koko meno- ja tulomatkat. Parin tunnin välein koetin herättää syömään ja imettelin salakähmäisesti huoltoasemien parkkipaikoilla. Tosi kommando-olo. Joulu oli muutenkin rentouttava, kun niitä avoimia sylejä oli koko ajan tarjolla minne lapsi ojentaa kun halusi itse tehdä jotain muuta :) Ja poju myös käyttäytyi erittäin hienostuneesti koko reissun. Sillä oli varmaan pää pyörällä kun tapasi kaikki sukulaisensa kerralla ;) Eilen illalla piti sitten vähän isille ja äitille kotona kiukuta, mutta yöllä jopa nukuttiinkin. Nyt se tuolla onnellisena taas tuhisee unillaan ja mä oon saanut järjestellä joululahjoja kaappeihin. (Olin tosi iloinen lahjoistakin, oli onnistuneita :) Ja poju sai myös vaikka mitä. Mummut...

Mitäs vielä, pikkuhiljaa pitäis alkaa palailla arkeen. Ja Angstis, jatkahan nyt tuo lisänimien kehittely vuoden loppuun saakka :)
 
tervehdys!!

Luin tossa aikasemmin kaikki jutut ja nyt en tietenkään muista mitään :/

Hyvä että tuli selvyyttä Vinkun olotilaan, semmoset lääkärit on kauheimpia mitkä ei kielimuurin takia osaa sanoa juuta eikä jaata mistään ja sit viel pelottelee päälle :/

Täällä vietetään UV kavereiden kesken.. tai siis pari lapsiperhettä tulee meille.. molemmissa perheissä pari lasta (vauvat samanikäsiä ku meijän ja isommat sit 2-3v).. ruokaa ja juomaa ja raketteja olis suunnitelma.. toinen perhe jää yöks ja toinen ilmeisesti ei.. mut rentoa ja mukavaa yhdessäoloa odotan :) ja innolla odotankin.. kivaa!

Meijän neidillä on kohta toinenkin hammas läpi, hurjaa! :)

Ja mä näytän älyttömän mahakkaalta.. ihan todella!! hävettää ihan! :/

joululahjaks saatiin kivoja lahjoja (tai siis nythän puhutaan vauviksen lahjoista;) ) taljaa ja vaatetta, rahaa ja yks lelu.. eli ei onneks mitään turhaa liikahössötystä vielä.. :)

Joulu meni ihan mukavasti... oman perheen kesken oltiin muuten mut käytiin vajaa 3h isomummilas syömäs ja käymäs... Kotona tosin piti laittaa viel laatikot illal paistumaa kun teki mieli niiiiin lanttulaatikkoa ja porkkanalaatikkoa että :) Beibe oli kyl ihan poikki vierailun jälkeen...
ainiin, käytiin saunassa beiben kanssa jouluna... neiti istui alalauteella hetken :) hyvät kuvat tuli! :DD

Mut nyt pyykkiä laittamaan..

huomenna kaverin kans alemyynteihin ja mies jää beiben kanssa, hurjaa! :)

Mi-iu
 
Mä kyllä ihailen tota Miuskasen esimerkillistä äitylitoimintaa! Mä olen ihan erakko suhun verrattuna.

Brogis, juu, ainakin joulu todella hiljennyttiin siihen tärkeimpään eli läheisten läsnäoloon ja oltiin kiitollisia kuluneesta vuodesta. Äitini joutui siis sairaalaan muutama viikko sitten, kun häneltä meni puhekyky ja näkö hetkeksi. Tomografiassa selvisi että oli ollut pieni infarkti. Onni siis että vain pieni. Sen jälkeiset pari viikkoa on siis kriittistä aikaa, ja nyt ollaan jo hyvillä vesillä. Äidillä on ollut kova stressi kun kalenteri täynnä kesään asti kun tekee paljon "tärkeää" työtä (kukapa ei tee) ja sitten hänen oma äitinsäkin kuoli juuri. Mutta aikoo nyt ottaa iisimmin. Pakkohan sen on. Sanoinkin että mummo voisi hankkia keinutuolin ja opetella Olemaan. Mun mielestä ihmiset voisi yleisestikin pysähtyä välillä olemaan onnellisia ja olla edes joskus ihan vaan kiitollisia kaikesta hyvästä. Tällä viittaan muihin sukulaisiini, mutta en ala selittämään enempää etten hiilly taas.

Mulle jäi tästä joulusta tosi hyvät muistot. Kaiken lisäks sain ihania lahjoja joita en todellakaan odottanut. Mähän olin vielä itse ostanut itselleni lahjoja etten edellisten joulujen tapaan pety kun mies antaa jonkun kahvinkeittimen, mutta yllätyin siis positiivisesti. Puppe ei onneksi saanut mitään turhia leluja tai tarpeetonta, vaan vain muutaman mukavan lahjan. Suosittelen esimerkiksi PMMP:n lastenlaululevyä Puuhevonen! Kerrankin on lastenlaululevy tehty hyvin ja vanhemmatkin kuuntelee mielellään (eikä mikään takametsien tanssiorkesteri ole äänittänyt levyä krapulassa kuten monissa halvalla tehdyissä levyissä) ja sovitukset on tosi hyviä, mun lempparit on Suojelusenkeli ja Ihahaa. Ne on soineet jo monta päivää.

Jåsso, ei siellä vielä nukutakaan...
 
Brogis, mua jäi nyt vaivaamaan sun AP. Onko sillä kaikki ok vai pitäiskö sun käydä vilauttamassa sitä jossain? Niin monilla tulee kaikenlaista tulehdusta kun ei sitä tässä vauva-arjessa ehdi enää omaa napaansa (tai sen alapuolelle) tuijottelemaan ja kuulostelemaan fiiliksiä.
 
Huomenta darlings. Meillä nukuttiin mukavasti neljään saakka, sitten onkin valvottu, mutta nyt Poju (okei, siirryn kirjoittamaan tuon isolla, pitäähän toisella palstanimi olla!) nukkuu onnellisena mun villatakin alla. Siis sängyllä, villatakki ei ole mulla päällä :)

Voi että, onneksi teillä Rosa selvittiin lopulta säikähdyksellä äitisi sairastelusta. Aivoinfarkti on kyllä sellainen sairaus, joka pysäyttää jos mikä. Isoäidilläni (joka on tosin huomattavasti sun äitiäsi vanhempi) oli kaiketi vastaava pieni infarkti muuan kuukausi sitten. Sanat oli hukassa pari päivää ja onneksi palautui sitten pian. Mutta kyllä siinä ehdittiin säikähtää. Mun mielestä ei tarvittaisi tuollaisia muistutuksia siitä, että läheisistä pitää pitää huolta ja nauttia yhteisestä ajasta ilman turhia mutinoita.

Ja ihan totta, ei ehdi itsestä enää kyllä juuri huolehtia tässä tohotuksessa vauvan kanssa. Mä nyt näíllä näkymin odotan jälkitarkastukseen saakka tuon aapeeni kanssa, josko se sitten olisi jo parempana. (Mulla on antibioottikuuri tuolla kaapissa sitä varten, jos äityy tulehtumaan.) Mulla paranee kaikki haavat yleensä aika hitaasti, joten kai tämä on mulle normaalia. Tympeää kuitenkin, vaikkakin se on koko ajan parempi.

Miiun uuden vuoden suunnitelmat kuulostaa hyvältä :) Pointsit sosiaalisuudesta, ei onnistuisi täällä vielä. Vieläkö sä imettelet? Sorry kun en nyt muista. Kun noita hampaitakin tulee niin itseä ainakin pelottaa ajatus työntää tissi sellaseen sirkkeliin ;)

Mitenkäs Amildan perheessä vatsavaivojen kanssa jaksellaan, onko ne helpottaneet? Kohta alkaa olla se maaginen kolmen kuukauden rajapyykki ylitetty ja pitäisi kai helpottaa viimeistään. Se on niin kurjaa, kun näkee että toisella vääntää vatsaa eikä pysty mitään sille asialle tekemään.

Ai niin. Onko kellään ollut ongelmaa tuon imetyksen ja juuri imuotteen kanssa? Mä oon niin epäonnistuneessa olotilassa tällä hetkellä, kun oon jumittanut niihin rintakumeihin. Siis kun se imettäminen sattuu niin jumalattomasti ja rinnanpäät on ihan hellänä, vaikka ne ei näytä mitenkään kärsineiltä. Eli ongelma on imuotteessa. Oon opiskellut aihetta ja tiedän teoriassa nyt paremmin kuin hyvin, että miten toimituksen pitäisi tapahtua, mutta sattuu silti. Ja kun siis mä en tajua mitä mä teen väärin! Poju on toisella kyljellään mun sylissä, päätä tuen ja alaleuka koskee ensimmäisenä rintaa ja esim. ne kuvat mitä imetystukisivuilla oli näyttää kyllä siltä miten tuo poika imee, mutta ei vaan onnista. Tai siis imee kyllä, mutta mä puren hammasta. Koetan aina ajoittain imettää ilman sitä kumiakin, mutta aika tuskaista se on. Kysyin asiasta neuvolasta ja sanottiin vain, että "vaihtele imetysasentoja". Juuh.. No olen vaihtanut ja poikaa pyörittänyt 360 astetta rinnan ympäri, mutta mutta.. Mä tarttisin jonkun gurun pitämään kädestä nyt. Tai siitä tissistä.

Hän heräsi ja kaipaa. Täytyy mennä pelastamaan.
 
Morron kinkkuseni!

Voi kauhea mitä Rosan äidillä on ollut!! Onneksi selvisitte säikähdyksellä!! Kovasti jaksamista! Mä tiedän fiiliksen, mutta lähinnä itseni kautta, kun mullahan on se veritulppageeni ja sehän saattaa altistaa juuri infarkteille. Kaksi vai oliko se kolme vuotta sitten mulla meni puhekyky hetkeksi ja kasvojen toinen puoli puutui ja toinen käsi.Monien tutkimusten jälkeen se diagnosoitiin migreeniksi, mikä on kanssa ymmärtäkseni verenkiertohäiriö. Laitapa Rosa äitisi nyt pakko levolle! OIkeasti!

Voi Bro! Mä en osaa sanoa tuohon imetysongelmaan oikein mitään viisasta. Mulla oli kanssa nännit kipeänä, mutta se meni ohi ja oli vain hetkittäistä. Haittaako se mitään jos sä käytät niitä kumeja? Siis onko sillä mitään merkitystä? Ja lohdutuksen sana niistä tulevista hampaista. Ei Nuki ole mua ainakaan vielä pureskellu :).
Vielä Brogikselle, että kyllä mä nyt säästän teidän hermoja mun jatkonimillä eli en enää laita niitä. Uusi joulu ja mun lisänimet tulee taas pian...malttakaahan odottaa, eh..

Miiu on meidän äiti-aktivisti...juu-u, aktivisti ;)

Laitoin muuten Nukista eilen 1/2-vuotiskuvia, mutta Rousalla ja Saanalla oli mailit täynnä.

Tänään ALEILEMAAN!
 
Olipas mukava lukea teidän joulukuulumisia. Varmasti ikimuistoista viettää ensimmäistä vauva-joulua. Baltsun perheellä ollutkin aikamoinen säikähdyksen paikka, mutta onneksi olette nyt hyvässä tarkkailussa. Voit uskoa että katson aika karsaasti tuollaisia lääkäreiden pikakommentteja, jotka eivät perustu juuri mihinkään ja säikäyttävät toiset suunniltaan… Voiko tämä nykyinen virus liittyä jotenkin siihen syksyiseen kakka-ongelmaan, vai onko täysin erillinen riesa?

Rosalla on kyllä ihana asenne välien luomiseen anopin kanssa. Toivottavasti hidas pohjatyö tuottaa tulosta ettekä palaa ryminällä lähtöpisteeseen. Selittää varmaan jonkun verran itsellesi, kun kuulit että muillakin on ongelmia hänen kanssaan. Toivotaan parasta tulevalle vuodelle!

Vai että Nuudeli on hienosti jo pinnasänkyasukas ja tomera rattaissa istuja! Ja Mi-iun beibsillä 2 hammasta!

Meillä oli tosi myös tosi hauska joulu. Kuvailisin että sosiaalinen ja riemukas! Tavattiin paljon sukulaisia ja kavereita, ja vietettiin hauskoja päivällisiä ja iltoja yhdessä. Sellainen olikin nyt tarpeen, kun emme kovin pitkälle varmaan lähde enää ajelemaan. Alkaa olla selkä välillä aika kipeä, ja nytkin tämä tuolilla istuminen tuntuu aika tuskaiselta. Mutta silti koen että jos pyytäisin sairaslomaa, pääasiallisin syy olisi laiskuus ja se että kotona on liian paljon mukavaa tekemistä. Eli vielä ei luonto anna periksi. Ihan muutaman viikon sisällä tämä maha on ruvennut olemaan häiriöksi. Kumartelut ja kierrot ovat hankalia, ja yöllä nukkumisasennon löytäminen haasteellista. Tylsintä on että venyttelyliikkeet ovat käyneet mahdottomiksi. Kunnollinen selän pyöristäminen tekisi niin hyvää, mutta mitenkäs pyöristät kun edessä on sen verran tavaraa. No mielellään tässä kestää, kunhan pikkuiset vaan kasvavat hyvin. Tosi hauskaa on, että nykyään pystyn välillä tuntemaan että tuossa on varmaan pää ja tuossa peppu. Ihan varma en näistä analyyseistä ole, mutta jotain selkeästi isompaa pystyy välillä tunnustelemaan. Molemmat ovat vielä perätilassa, ja varsinkin jos kävelen reippaasti, tuntuu että molemmat tunkevat päätään ylöspäin niin että kohdun yläosa on hellänä.

Mäkin ajttelin tänään poiketa kurkkaamassa josko löytäisin jonkun uuden paidan. Kyllästyttää nämä ainoat pari vaihtoehtoa jotka mahtuvat päälle.
 
Eikö ole Neilikka hassua että tuo oli sun viimeinen joulu ei-äitinä? Näyttää typerämmältä kirjoitettuna kuin ajatuksen tasolla...

Mä yritin jo lauantaina käydä aleilemassa, mutta ei siitä tullut mitään kun Puppe kitisi eikä niiden vaunujen kanssa päässyt mihinkään siinä ihmispaljoudessa. Nyt miehellä on vapaapäivä ja lähtee mun vaunupojaksi. Tarvitsen Puppelle terällisiä housuja ja muutaman potkupuvun. Meillä ei vaan toimi ne tavalliset housut, ne on ihan liian leveitä ja lyhkäisiä ja sitten ne kiristää pohkeista. Varmasti silläkin on merkitystä kun on talvi ja meillä aika vilpoisaa, kesävauvalla olis taas ihan eri meininki.

Harmittaa kun on tullut ostettua niin paljon turhia vauvanvaatteita, mutta ei sitä voinut tietää mitkä on tarpeellisia juuri omalle vauvalle. Puppe on pitkä ja hoikka, 56 cm bodyt on hyviä ja riippuen merkistä jotkut vielä isojakin. Housut täytyy olla jo 68 cm. Kaikki esim H&M ja Lindexin 62 cm housut on jo ihan liian lyhkäisiä, enkä ehtinyt käyttää niitä yhtään. Täydellisin vaate on Katvigin (raidallinen) potkupuku, sellaisia jos löytäisin lisää.

Käyn myös ostamassa jumppakortin ens vuodelle. Alkaa nää selluliitit kyrsiä.

Angsteri, kyllä mä sain Nuudelsin kuvan!Ihana!
 
Niin yhdestä jutusta mun piti vielä sydäntä keventää. Osaan kyllä edelleen nauttia raskaudesta, mutta jotenkin koko ajan on takaraivossa pelko ennenaikaisesta synnytyksestä. Mikään ei viittaa että tässä sitä kohti oltaisiin menossa, mutta kyllähän meillä on kohonnut riski siihen. Ensinnä ihan kaksosten vuoksi, ja toisaalta sen toisen istukan. Pitää vähän perjantaina kysellä faktoja että lisääkö istukkajuttu paljon riskiä keskosuuteen. Jotenkin vaan rasittavaa että asiaa tulee mietittyä koko ajan. Asetan itselleni koko ajan uusia tavoitteita (raskausviikkojen lisäksi), kuten joulusta selvittiin, seuraavaksi mennään uuden vuoden puolelle, sit mun synttäreiden ohi jne. Ja rv 30:tä odotan ihan hulluna (ilman mitään perustetta). Jotenkin haluaisin olla ajattelematta tätä niin paljon, ja luottaa vankemmin että hyvin tässä jatketaan. Sitten luen kaikkia prosenttilukuja kuinka suuri osa syntyy ennen tätä ja tätä viikkoa ja katson kuvia ja mittoja minkä kokoisia milläkin viikolla syntyneet keskoset ovat. Oliko teistä kenelläkään samanlaisia tuntemuksia?

Niin ja Rosa, konkreettisesti se tietty on niin että olen vielä ei-äiti, mutta kyllä nämä kirput olivat silti jo tosi konkreettisesti läsnä meidän joulussa jo tänäkin vuonna ;-) Me oltiin ostettu yksi lahjakin, Vauvan vaaka cd.

Neilis, rv 27+4
 
Angsteri, juu mä muistan että sulla on tuo veritulppageeni, mutta en tiennyt että sullakin oli tuollainen pelottava kohtaus. Brogiksen kanssa samaa mieltä, että kyllä sitä ymmärtää elämän arvon ilman tuollaisia muistutuksiakin. Mutta toisaalta meidän perheelle/suvulle tekee ihan hyvää sada muistutus siitä ettei mikään ole itsestään selvää. Jokainen päättää miten elämänsä elää (tietty niillä resursseilla joita itsellä on), oma valinta se on jos pitää työtä elämän tärkeimpänä asiana.

Nyt mä kokoan joukkueeni ja suuntaan kohti aleja! Tehdään hyviä löytöjä ja pelastetaan Suomi taantumalta.
 
Neilis ehti kirjoittaa välissä.

Aion kysyäkin Neilis sulta, että onko sektio todennäköisempi vaihtoehto? Vai mitkä jutut siihen vaikuttaa? Onko sulla toiveita synnytyksen suhteen?

Kyllä mä ainakin odotin ja juhlin jokaista uutta viikkoa, kun mulla oli niitä ennen aikaisia suppareita ja paikat pehmeni. Eikö ne viikot 30-32 ole aika huimia kehityksen kannalta, eli kyllä sitä rajapyykkiä kantsiikin odottaa. Oliko se niin että jokainen kohdussa vietetty vuorokausi vastaa viittä ulkona keskolassa? Eli rv 30:n jälkeen voi joka aamu olla onnellinen uudesta kohtuyöstä.
 
Aah! Ihana fakta Rosalla - yksi yö vastaa viittä!!! Nyt kun vaan saataisiin hiivittyä sinne komeenkymppiin asti.
Hauskaa shoppailureissua muuten, toivottavasti teet löytöjä!

Joo mun pitää ensi kerralla kysyä vaikuttaako istukkajuttu synnytystapaan. Jos saisin itse valita, valinta olisi alakautta. Olen kovasti yrittänyt tytön kanssa jutella josko kohta suostuisi kääntymään, mutta jos yhteistyöhalukkuutta ei löydy, A:n perätila aiheuttaa automaattisesti sektion. Katsotaan näitä sitten lähempänä - eli toivottavasti pitkän ajan päästä!
 
Minäkin olen kuullut neuvolassa että päivä kohdussa vastaa 5 yötä keskolassa. Mutta kai se riippuu myös missä vaiheessa raskautta eli taisi olla loppuraskaudessa. Millä viikolla nyt olet Neilikka?
 
27+4, eli kyllä tässä jo hätätapauksessa todennäköisyydet olisi ihan hyvät, vaikka rankka alku olisikin tiedossa. Ja mun käsittääkseni kaksoset on jotenkin "valmiimpia" pienemmillä viikoilla, mutta en tiedä mistä viikoista lähtien tämä pätee. Hassuinta tässä mun panikoinnissa on että oikeastaan ei ole akuuttia syytä olla huolissaan.
 
Neilikkakin on jo noin pitkällä, 30 rv:n rajapyykki häämöttää! Kyllä sitä itsekin odotti viikkojen kertymistä. Älä turhaan ole liian urhea saikun kanssa, tarvitset lepoa vauvojen tuloa varten -ja ne puuhatkin olisi tietenkin hyvä saada tehdyksi.

Vinkun olo on kohentunut ja juttua tulee taas: "tä-tä-tä-täää, vau-vau-vau-vau" ja mielestäni "ä-ti" tarkoittaa ilmiselvästi äitiä! :D Kaveri jaksaa taas ryömikin, ei vain vieläkään hoksaa nostaa pyllyä ja hartioita yhtä aikaa ylös. Sopii minulle, konttausasennon myötä vauhti vain kiihtyy. Nytkin tuntuu, että vaaranpaikkoja löytyy joka puolelta kotia. Kannattaa muuten hyvisssä ajoin alkaa järjestellä paikkoja uuteen uskoon.

Kävin Facebookissa katsomassa Nuudelin joulukuvat. :)
 
Voi Angsteri-sähikäinen, oisit nyt vaan jatkanut vuoden loppuun lempinimillä :)

Niitä rintakumeja suositellaan vaan väliaikaiseen käyttöön, koska niiden läpi vauvan on vaikeampi tyhjentää koko rinta ja maidontuotanto saattaa kääntyä laskuun. Ja toisaalta rinta on vauvan suuhun sopivamman muotoinen muutenkin ja lisäksi imetys kumin kanssa vie enemmän aikaa kuin ilman. Puhumattakaan siitä, että reissun päällä niiden puhtaana pitäminen on hankalaa ynnä muuta ynnä muuta. Mutta kyllä monet on silti imettäneet niillä kumeilla pitkäänkin. Hyvähän niistä ois irti päästä jos vain onnistuisi. Jatkan taistelua ja otan taas puheeksi neuvolassa. Imetys ei tosiaan oo mitenkään yksinkertainen tissi-vaan-suuhun -operaatio :S Ainakaan vielä Poju ei oo alkanut hylkiä paljasta rintaa, mikä myös on riskinä, koska se kumi antaa enemmän tuntostimulaatiota kitalakeen.

Ja hui, Angsterillakin on ollut puutumisia :( Miksi npita juttuja pitää maailmassa olla.

Kiva, että Neilikkakin on palannut palstalle. Todellakin täällä myös laskettiin viikkoja ja se 30+0 oli iso rajapyykki. Tokihan realistisesti ajatellen kaksosten riski syntyä aiemmin on suurempi verrattuna yhteen vauvaan, mutta toivotaan ja uskotaan nyt että teidän pikkuiset pysyy vielä pitkään kyydissä. Ja niin, jokainen päivä mahassa on arvokas. Ja tunnistan tuon tunteen, ettei oikein enää viihdy töissä, mutta luonto ei anna periksi jäädä poiskaan. Mutta jää Neilis ihmeesä, jos vaan vähänkään siltä tuntuu. Tiiät itte parhaiten :)

Täällä on 56 senttiset bodyt jo pieniä ja hyvä ettei 62kin kiristä. Uskomaton tämä kasvuvauhti. Kolmeviikkoisena siis painoa oli jo 5kg ja pituuttakin 56 senttiä. Eli Miiun tyttären kanssa mennään tasatahtia. (Meilläpäin on alkuun monta kotikäyntiä, siitä tiedän noita mittoja niin tarkkaan..) Varmaan siirrytään kiinteisiin melko pian kun se vain on luvallista, vikka mulla ainakin vielä tuota maitoa tulvii.

Saden maratonia piti kommentoida, että hurjan pitkän reissun olitte kävelleet, vau :) Mikäs siinä kun toinen tillistelee tyytyväisenä vaunuissa ja raittiissa ilmassa. Niin ja tosiaan tuttia opeteltiin käyttämään jouluna iltakiukkuun. Välillä Poju siihen tyytyykin. Päivällä ei käytetä ollenkaan ja muutenkin oon vähän varpaillaan sen suhteen kun tuo imetysjuttu on nyt akuutti. Ei mua haittais vaikka tää kaveri ei tutille oppiskaan.

Onko JB selvinnyt joulusta? Kävikö pukki ja saiko pikkuemännät paljon paketteja?

Hei määkin tahdon aleilemaan!!
 
Neilikka, keskosvanhempien yhdistyksen sivuilta saattaisi löytyä kohtalotoveri jos toinenkin. Keskusteluun pitää rekisteröityä ja esittäytyä, mutta eipähän pääse mitkä tahansa hörhöt sitten sotkemaan ketjuja.

Joo, pilli ja pulla olivat joulun lahjaharavat. Tuli ihan hirmuisesti leluja.

Ihanaa, kun Eetistä jo huomaa kuinka se on kehittynyt. Menneellä viikolla se löysi kätensä ja nyt tutkii niitä älyttömällä innolla. Osaa jo hieman lelukaaren lelujakin hämmentää. Nyrkkejäänkin maiskuttaa jo. Pikku-pulla on ulkona nukkumassa ja Irkku tässä sylissä, niin pystyy vähän palstailemaan. Mulla taitaa olla flunssa tulossa, kun kurkku on karhea ja joka paikkaa kolottaa. Näyttää, et Irkulle on tulossa myös, joten ulkoilut jäi tänään väliin.

Baltsulle halaus kamalan joulun johdosta. Onneksi Vinkulla ei sitten kuitenkaan ollut mitään kamalaa tautia, niin kuin se ensimmäinen lääkäri veikkaili..
 
Mä en taida päästä aleen ainakaan tällä viikolla, joten ostostelin sitten netti kaupoissa kun niissäkin on alet. Sisukkaasta ostelin Irkulle ihania vaatteita ja Barbapapa-kamaa.
 
Angsteri-sähikäinen ilmoittautuu....
Olipa huonot alet mun vakiolastenvaateliikkeessä, höh. Ennen joulua oli paljon paremmat! Onneksi santsasin silloinkin jo varastoon.

Saatko sä Neilis kuitenkin nukuttua? Sillä oikeasti, jos olet tosi väsyneenä töissä, niin silloinkin voi sairasloma olla tarpeen. Mä en nimittäin ainakaan saa mitään aikaan väsyneenä.
Voi Neilis, noi tuntemukset on niin tuttuja! Etappeja etapin jälkeen, mutta onko siinä toisaalta mitään pahaa ja onhan se hyvin luonnollistakin. Ja hei, eihän vauvoilla enää ole pitkä aika sinne rv 30 rajalle!!

Eih, ihanaa! Pupella kiristää housut pohkeista!! Siis oikeastihan se ei ole kivaa, eikä terveellistä, mutta kuulostaa jotenkin niin suloiselta ja saa ajattelemaan vauvojen pieniä pyöreitä ja palluraisia pohkeita. Muuten, mun mies on kauhuissaan jos Nukille tulee mun pohkeet...ja niin taidan olla minäkin.

Baltsu! Meilläkin sanotaan Ä-ti ja välillä äitikin. Usein katsoo mua, kun sanoo ja jos lähden pois niin sanoo silloinkin. Tiedä sitten tarkoittaako, mutta voidaanhan me keskenämme sopia näin! Eikös juukus?!?

Nyt maili vilkaisemaan.
 

Similar threads

S
Ajatuksista asiaan 02/09
Viestiä
452
Luettu
9K
Vauvat ja taaperot
sadee
S
B
Ajatuksista Asiaan 08/09
Viestiä
148
Luettu
3K
Vauvat ja taaperot
sadee
S
S
Ajatuksista asiaan 05/09
Viestiä
399
Luettu
10K
Vauvat ja taaperot
Baltsu*
B
A
Ajatuksista asiaan 12/09
Viestiä
104
Luettu
6K
Vauvat ja taaperot
pfff
P
S
Ajatuksista asiaan 07/09
Viestiä
1
Luettu
396
Vauvat ja taaperot
sadee
S

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa