T
tinaheppa
Vieras
Aluksi heti pyydän anteeksi että kirjoitan tälläistä mutta minusta tuntui siltä että pakko.
Teen tämän kirjoituksen nimettömänä vaikka en ole mustanakaan kovin täällä "tunnettu".
Tiedän että minun pitäisi hakea apua mutta en vain pysty.En tiedä miksi?
Olen pilannut kaiken aivan täysin.
Minulla on viisi lasta joista kolme on exmiehen ja kaksi lasta nykyisen miehen.
Nykyinen mieheni sairastui masennukseen,tai oikeastaan kupla masennuksesta puhkesi pian 3vuotta sitten.Tuolloin jouduin soittamaan kotiin poliisit hakemaan miehen pois ja siitä alkoi kaiken tiedostaminen ja asioiden selvittely.Mieheni sai lääkityksen jota syö vieläkin.
Siitä asti minä olen ollut se "vahva",tehnyt,ymmärtänyt. Mieheni saa paljon vapaa-aikaa,minä en juurikaan. Mieheni ei siis kiellä minua menemästä päin vastoin.
Nyt viimeisen puoli vuotta olen ollut todella väsynyt.
Meidän esikoinen,1vee on ollut paljon kipeä,eikä hän nuku öitään hyvin.
Päivät menevät sumussa muiden kanssa touhutessa.Välillä en jaksa edes ruokaa laittaa.
Koko tämän puolen vuoden aijan asiat ovat menneet pahempaan suuntaan.
Olen sulkeutuneempi ja väsyneempi.
Parisuhde heittelee,mieheni mieliala myös. Emme tee perheenä enään juuri mitään,tästä olen sanonut monta kertaa,turhaan.
Minä teen lasten kanssa,mies yksin.
Lapset eivät uskalla isän kuullen pyytää jotain,esim vettä tai ulkovaatteita.
Olen miettinyt täysin pois muuttoa lasten kanssa mutta tiedän miten repisin perheeni rikki.
On tapahtunut sellaisia asioita joita mieheni ei vielä tiedä mutta tietoon tuleminen on vain enään päivistä kiinni.
Olen nimittäin jättänyt muutamia laskuja maksamatta,mieheni nimellä..
Haastemies on laittanut kirjeen jo tulemaan että pitäisi hakea sieltä haaste.
Tämä minua rassaa eniten.
Mitenkä epäkelpo minä olenkaan!! Ei kukaan voi tehdä näin..
Mieheni luottotiedot menevät,hän omistaa talon. Ja mitä sitten käykään?
Olen päättänyt että minulla on vain yksi päätös. En vain jaksa enään.
En olisi uskonut että näin minun elämä kääntyy mutta olen liian heikko lähtemään lasten kanssa pois,olen liian heikko jatkamaan elämääni ilman lapsia.
Juuri äsken kovasti halasin ja pussailin tuota minun vauvaa,kuopusta.Kuinka ihana hän onkaan.
Mutta silti,olen pilannut niin paljon että ei voi jatkaa enään. En jaksa.
En pysty näistä kenellekään puhumaan.
Tämän kirjoitan itkien,ja oksennus meinaa tulla.
Miksi näin?
Vaikka rakastan lapsiani ja miestäni yli kaiken..
Teen tämän kirjoituksen nimettömänä vaikka en ole mustanakaan kovin täällä "tunnettu".
Tiedän että minun pitäisi hakea apua mutta en vain pysty.En tiedä miksi?
Olen pilannut kaiken aivan täysin.
Minulla on viisi lasta joista kolme on exmiehen ja kaksi lasta nykyisen miehen.
Nykyinen mieheni sairastui masennukseen,tai oikeastaan kupla masennuksesta puhkesi pian 3vuotta sitten.Tuolloin jouduin soittamaan kotiin poliisit hakemaan miehen pois ja siitä alkoi kaiken tiedostaminen ja asioiden selvittely.Mieheni sai lääkityksen jota syö vieläkin.
Siitä asti minä olen ollut se "vahva",tehnyt,ymmärtänyt. Mieheni saa paljon vapaa-aikaa,minä en juurikaan. Mieheni ei siis kiellä minua menemästä päin vastoin.
Nyt viimeisen puoli vuotta olen ollut todella väsynyt.
Meidän esikoinen,1vee on ollut paljon kipeä,eikä hän nuku öitään hyvin.
Päivät menevät sumussa muiden kanssa touhutessa.Välillä en jaksa edes ruokaa laittaa.
Koko tämän puolen vuoden aijan asiat ovat menneet pahempaan suuntaan.
Olen sulkeutuneempi ja väsyneempi.
Parisuhde heittelee,mieheni mieliala myös. Emme tee perheenä enään juuri mitään,tästä olen sanonut monta kertaa,turhaan.
Minä teen lasten kanssa,mies yksin.
Lapset eivät uskalla isän kuullen pyytää jotain,esim vettä tai ulkovaatteita.
Olen miettinyt täysin pois muuttoa lasten kanssa mutta tiedän miten repisin perheeni rikki.
On tapahtunut sellaisia asioita joita mieheni ei vielä tiedä mutta tietoon tuleminen on vain enään päivistä kiinni.
Olen nimittäin jättänyt muutamia laskuja maksamatta,mieheni nimellä..
Haastemies on laittanut kirjeen jo tulemaan että pitäisi hakea sieltä haaste.
Tämä minua rassaa eniten.
Mitenkä epäkelpo minä olenkaan!! Ei kukaan voi tehdä näin..
Mieheni luottotiedot menevät,hän omistaa talon. Ja mitä sitten käykään?
Olen päättänyt että minulla on vain yksi päätös. En vain jaksa enään.
En olisi uskonut että näin minun elämä kääntyy mutta olen liian heikko lähtemään lasten kanssa pois,olen liian heikko jatkamaan elämääni ilman lapsia.
Juuri äsken kovasti halasin ja pussailin tuota minun vauvaa,kuopusta.Kuinka ihana hän onkaan.
Mutta silti,olen pilannut niin paljon että ei voi jatkaa enään. En jaksa.
En pysty näistä kenellekään puhumaan.
Tämän kirjoitan itkien,ja oksennus meinaa tulla.
Miksi näin?
Vaikka rakastan lapsiani ja miestäni yli kaiken..