EX-KERMIT 3

[Uusi ketju]

EX-KERMIT 2
Mervi83 LA 4.8.07
Bellamariia LA 11.8.07
Hoppu LA 15.9.07 esikoinen
ÄssÄ LA 20.9.07 kolmas, tytöt -00, -02
Jazz (vm77) LA 8.10.07 toinen, tyttö 8.8.2005
Tehotyttö 35v. LA 14.10.07 neljäs, lapset -96, -98, -05
Ninni83 24v. LA 18.10.07 toinen, tyttö 01/04
Kirppu 31v. LA 21.10.07 toinen, tyttö 12/05
Pikku2 29v. LA 25.10.07 toinen, poika 01/03
Kapris 28v. LA 1.11.07 toinen, tyttö 09/05
Ruusa07 31v. LA 18.11.07 toinen, tyttö 08/04
Omppu75, 32 v. LA 12.12.07 toinen, poika 03/04
Tuuli, 34v. LA 10.01.08, esikoinen

Synnyttäneet:
Tuulimamma 36v. tyttö 29.11.06 2870 g, 47 cm LKS (LA 16.12.06)
Mariia 36v. tyttö 1.1.07 4390 g, 53 cm (LA 25.12.06)
Epeli, poika (LA 27.2.07)
kauris 25v. tyttö 11.4.07 4400 g, 54,5 cm (LA 10.4.07 esikoinen)
Maaria 28v. tyttö 21.4.07, 3805 g, 51 cm (LA 23.4.07 esikoinen)
Naks 25 v. poika 1.5.07 3360g 53,5 cm (LA 26.5.07 esikoinen)
sämpy 32v. poika 8.5.07, 3430g, 49.5cm (LA 2.5.07 esikoinen)

 

[Jazz*]

Hyvät huomenet, tosin sateiset sellaiset ainakin täällä pääkaupunkiseudulla!

Aloitin meille uuden ketjun kun tuohon edelliseen oli kertynyt niin paljon tekstiä.

Kiitos lohdutuksesta sen suhteen, ettei kaikki pojat ole villejä. Toivotaan että meillekin tulee rauhallinen poikavauveli. Viikonloppuna mökillä oli kylässä suhteellisen vaativa vauva, joka tyytyy lähinnä sylissä kanteluun ja nukkuu päikkäreitä max. puoli tuntia päivässä. Selkäpiitä karmi kun kuvittelin itseni syksyllä samaan tilanteeseen... Tosin ymmärrän ja tiedostan, ettei tämä asia ole sukupuoleen sidottu juttu, mutta ne tapaamani vaativat vauvat ovat poikkeuksetta olleet poikia...

Mun täytyy tunnustaa, että tämä pojan odottaminen olikin mulle vähän suurempi juttu kun alkuun halusin ajatellakaan. Tunnen itseni jotenkin läpikotaisen pahaksi ihmiseksi, kun en osaa oikein olla iloinen asiasta... mitäköhän traumoja mä aiheutan vauvalleni? Mulle olisi ollut niin paljon luonnollisempaa saada tyttö ja mä en osaa ollenkaan kuvitella itseäni pojan äitinä. Ahdistaa suunnattomasti ajatella näin, varsinkin kun tämän lapsen alkuun saattaminen on ollut niin vaikeaa ja tiedän niin hyvin ettei niitä lapsia tehdä noin vaan. Mä olen paha, paha ja kiittämätön ihminen, miksi mä en vain voi olla onnellinen siitä että mun lapsella on kaikki hyvin?!

Syvä huokaus.

Mutta iloisempiin aiheisiin. Ihanan masukuvan onnistuit liittämään Tehis! Sulla on kyllä todella pieni masu! Mun vatsa on aivan eri kaliiperia, mutta mulla on kyllä aika paksu ihrakerros siinä päällä hämäämässä. Ehkä tämäkin pötsi olisi pienimpi ilman tuota vararavintokerrosta.

Mitenkäs Ompun vapaa viikonloppu meni? Toivottavasti hyvin ja nautinnollisesti. =) Entäs Tuulin viikonloppureissu? Kävittekö ihan ulkomailla asti?

Kaprikselle kovasti tsemppiä tämän päivän rakenneultraan ja onnittelut puolen välin ylittämisestä!

Onnittelut Ninnille uuden asunnon saamisesta. Vuokra tai oma, on aina ihana saada enemmän tilaa ja viihtyisämpi koti. Tsemppiä selkäkivun kestämiseen! Meitä onkin vissiin useampi selkävaivainen täällä. Mulla myös välillä iskiastyyppinen kipu vie melkein jalat alta. Tukivyö on ollut mulle aivan ehdoton juttu ja ilman sitä en osaisi olla. Löysin Anita-merkkisen vyön halvennuksesta Oulusta kun siellä kävin työreissulla, joten jotain hyötyä niistäkin.

Ompun pohdintoihin piti vielä vastailla. Minä en ainakaan osaa teeskennellä edes näin nimimerkin suojaamana. Olen "oikeassa" elämässä myös hyvin avoin, olenkin saanut kärsiä siitä monen monta kertaa. Tuntuisi hassulta olla toisenlainen täällä. Puolison ja lapsen yksityisyyttä yritän varjella, mutta omasta ei niin väliä. Tutut varmaan tunnistavat minut tekstien perusteella, mutta en tiedä pyöriikö heitä täällä. En ole hirveästi mainostanut kirjoittavani keskustelupalstoille.

Kaipa sitä pitäisi töitäkin ruveta tekemään. Torstaina lääkäri ja yhä enemmän alkaa tuntua siltä että haluan jäädä jo kotiin. Mulla on koko ajan ihan hirveä ikävä mun rakasta pientä tyttöäni... tälläkin hetkellä melkein kyyneleet silmissä kirjoitan tätä.

Halauksia kaikille teille!

T. Jazz ja masupoitsu rv 24

 

[Tehiksen puolesta Jazz]

Maanantaihuomenet!
Täällähän on ollut hiljaiseloa taas viikonlopun. Eipä ihme, on sitä muutakin puuhaa...

Hienoa Ninni, että pääsette isompaan asuntoon! Vielä ehdit laitella hyvin kotia kuntoon ennen vauvelin tuloa. Pääsee oikein pesänrakennusviettiä tosissaan purkamaan

Missäs tosiaan Ruusa piilottelee? Entäs Pikku2?
Onkos muita eksyneitä lampaita? Heti ilmottautumaan.
Kiva olisi kuulla vauvallistenkin kuulumisia!

Taisi tulla lauantaina rehkittyä vähän liikaa. Tein koko päivän lapio- &kotsarihommia. Lapioin sepeliä, multaa, haketta ja savimaata. Ihan pikkusen tuntui illalla kropassa :-/
Vähän vaikea vetää rajaa, kun hommien tekeminen tuntuu ihan hyvältä.
Istutin mm. kaksi riippapihlajaa pihaan. Ne on NIIIN KAUNIITA. Isäntä kyselikin, että olenko jotenkin riippuvaan malliin mieltynyt, kun niitä niin ihastelin ja kehuin. HAH! Totesin, että kyllä mulle vielä ihan muut, terhakammat mallitkin kelpaa :-D Ei tässä nyt vielä ihan siinä iässä olla, että riippuvaa ennemmin katteltas!

Jepulis, nyt pitää varmaan lähteä vähitellen ulkoilemaan.

Tehis rv 23+1

 

[bellamariia]

Ihanaa Jazz, että jollakin on samoja pohdintoja kun mulla!!. Mä olin niin varma toisesta tytöstä että jotenkin olo oli ihan pettynyt kun kuulin odottavani poikaa. Mun tyttö on ollut niin ihana vauva ja lapsi, oppi puhumaan ja kävelemään reilusti ennen 1-v synttäreitä, ollut aina hyvä nukkumaan, ei ole ollut sellanen "kitinä" koskaan. Myös minä ymmärrän, ettei ole sukupuolesta kiinni, mutta kaikkien mun kavereiden vaativat vauvat on ollut poikia ja olen kait assosioinut vauvan vaativuuden poika- sukupuoleen. Meillä kävi viikonloppuna juuri (anteeksi vaan) yksi raivostuttava 3-v poika, joka huusi sellaista aggressioitkua melkein koko ajan, heitti mun Iittalan lasituikut lattialle (johon minä tietysti hymyillen totesin, että "ei se mitään, sirpaleet tuottaa onnea"..), meni koko ajan ruokakaapille, juoksi ympäri asuntoa pullakädessä, heitti meidän sohvatyynyt lattialle, riehui ja hyppi niiden päällä ja pyyhki vielä mustikkapiirakkaisen suunsa valkoisiin tyynyihin. Voi vitsi että sapetti. Ja tää mun kaveri vaan tuumas, että "pojat on poikia". Ajattelin vaan että voi herranjumala sentään. Ok, eikä se ole lapsen vika jos kotona ei ole opetettu siihen, että ruoka syödään keittiön pöydän ääressä, mutta tuli sellainen huhhuh- olo. Tai sitten mä olen jotenkin nipo, en ole ikinä antanut tytön kuljeksia kotona tai/varsinkaan vieraissa paikoissa leipä kädessä jne.

Toivon ettette poikien äidit listi minua, koska itsekin tiedän, ettei tässä ole mitään järkeä..
Ja nyt kun raskaus on jo näin pitkällä niin ajatus tuntuu jo ihan omalta. Ensiajatus vaan oli, että ei meille voi tulla poikaa, olin niin satavarma tytöstä. Ok, mutta minun lapsestanihan ei voi tulla riiviötä=)))
Hautajaiset oli perjantaina ja aamulla kotiuduttiin reissusta. Ihme tyyni olo on vaan koko ajan. Apua, mä olen synnyttävien listassa heti Mervin jälkeen. Musta olis ihanaa synnyttää pari viikkoa etuajassa, mutta eiköhän tämäkin yli mene. Nyt on ilma silti sen verran kolea ja sateinen, ettei ainakaan helle ahdista.

Maanantaiterkuin; BM

 

[bellamariia]

..siis eilen aamulla kotiuduttiin reissusta. Mies on jo töihin mennyt tänään.

pilkunviilaamista..

 

[Jazz.]

Nyt tulee helpotuksen huokaus. KIITOS BM sanoistasi, et arvaakaan kuinka helpottavaa on kuulla että joku muukin miettii(on miettinyt näitä samoja asioita. Helpotti myös suunnattomasti tunnustaa ne ajatukset itselleni ja teille. Miehelle en ole vielä uskaltanut asiasta puhua.

Meidän tytteli on myös ollut samanlainen kun teidän ja siitä syystä en ole uskaltanut edes ajatella että tämä toinen tulokas olisi yhtä helppo. Onneksi tunnen myös poikia, jotka ovat rauhallisia ja hyväkäytöksisiä. Annetaankohan pojille huono käytös helpommin anteeksi juuri noilla "pojat on poikia" letkautuksilla...? Sitähän on paljon tutkittu, miten poikia ja tyttöjä kasvatetaan eri tavalla. Korostan minäkin, etten millään halua pahoittaa kenenkään mieltä näillä kommenteillani ja järjettömillä ajatuksillani. Olen myös nähnyt paljon ylivilkkaita tyttöjä, joten se on varmasti enemmän luonne- ja kasvatuskysymys kuin sukupuoleen sidottu juttu. Vuoden päästä päivittelen varmasti tätä omaa tietämättömyyttäni ja ymmärtämättömyyttäni, koska sitähän se pohjimmiltaan on. Mutta se siitä, enköhän minäkin tähän ajatukseen totu. Viimeistään sitten kun saan sen oman pienen rakkaan poikavauvelini kainalooni.

Hienoa kuulla että sinulla BM on tyyni ja rauhallinen olo, vaikka viikonloppusi on varmasti ollut rankka. Halauksia kovasti!

Nyt jatkan hommia.

 

[Omppu75.]

Hyvää (ja sateista...)alkanutta viikkoa ja ketjua

Voi teitä pojan odottajat Jos yhtään lohduttaa, niin meidän poika ainakin on aina ollut mitä herttaisin! Kyllä se geeneistä varmaan on kiinni tai jostain sellasesta, ollaan miehen kanssa kummatkin oltu kiltteäjä lapsia. Ja mitä tyttöihin tulee niin...kyllä tiedän muutaman tyttömerkkisenkin kauhukakaran! Hei, ajatelkaapa asiaa niin, että on rikkaus saada kasvattaa sekä tyttöä, että poikaa. Vaikka ite olenkin asennoitunut, että poika sieltä tupsahtaa, niin ihan mielelläni ottaisin myös tytön jo ihan kokemuksenkin kannalta, U know.

Jazz, mä ymmärrän sun ikävän esikkoa kohtaan!! Mulla oli ihan kauhee ikävä poikaa viikonloppuna ja kyllä sitä halittiinkin puolin ja toisin eilen, kun poika kotiutu. Ihan oli loppupäivän tippa linssissä, kun oottelin, että millon se mussukka tulee! Mutta, ei käy kieltäminen, viikonloppu oli ihanan huoletonta ja vapaata aikaa, ei tarvinnut juuri muuta kuin itestään huolehtia, sai nukkua pitkään ja tehdä mitä "halusin" eli sain rauhassa siivota omaan tahtiini. Kyllä noita vapaita ihan oikeesti tarvii toisinaan, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Ja joo, kyllä sitä suhdettakin tuli heti perjantai-iltana hoidettua

Tehis ollut taas ahkerana. Meilläkin lapioitiin ja kottaroitiin viikonloppuna, mutta isännän toimesta. Meinas rontti eilen maata krapuloissaan sohvalla ja kun vähän vinkasin, totes, että eikö itelläs oo ollut koskaan krapulaa, niin vastasin, että joo onhan tässä jo muutaman viikon kestokrapula ollut. Ei kauaa mennyt, kun ukko oli ulkona hommissa

Kaprikselle jättitsempit ultraan! Huah, itellä vielä reilu kuukausi siihenkin... hmm, tänään on ikäänkuin tuntunut tökintää masusta !!

Jaa kai se on jatkettava hommia, että pääsee kohta SYÖMÄÄÄÄN.......

Omppu ja Toivo 14+5

 

[Jazz täällä taasen...]

Kiitos Omppu sanoistasi, osuit naulan kantaan siinä, että on rikkaus päästä kasvattamaan sekä tyttöä että poikaa. Tämä taitaa kuulua asiaan käydä läpi nämä ajatukset.
Ihana kuulla että teillä oli mukava ja rentouttava viikonloppu! Kyllä niitä irtiottoja tarvitsee tasaisin väliajoin. Ikävöiminen tekee välillä ihan hyvää, vaikka se raastaakin.

Nyt minä oikeasti häippäsen (ehkä), päivän jatkoja!

 

[Tehotyttö.]

Ei kannata yhtään murehtia omia tunteita! Tosi hienoa, että ne itsessään tunnistaa ja tunnustaa. Uskon, että silloin asian käsittely on paljon helpompaa.
Kyllähän se niin on, että vaikka mitä väitetään, niin useimmat taatusti toivovat enemmän jompaakumpaa sukupuolta.
Ja se äidinrakkauden syttyminen ja kasvaminen on aina vähän erilaista. Ei se välttämättä tule vielä raskausaikana ollenkaan.

Meilläkin kaikki, sekä pojat että tytöt, ovat olleet ns. helppoja vauvoja&lapsia.
Naapurinkin käsitys poikalapsista on muuttunut tässä tämän meidän kolmannen myötä, sillä heidän samanikäinen tyttö on paljon vaativampi ja vaikeampi tapaus
Just tänään viimeksi tuossa pihalla sanoi, että hän ei usko meidän pojun kiukuttelevan koskaan, koska on aina niin hyväntuulinen, hymyileväinen ja rauhallinen ;-)
No, kyllä kaikilla ne huonotkin hetket on, oli sitten tyttö tai poika, rauhallinen tai vilkas.
Moni on meille sanonutkin, että kyllä itsekin voisi tehdä enemmänkin noita lapsia, jos ne olisi tällaisia kuin meillä. No, välillä kyllä itsestä tuntuu vähän toiselta. Osaa nuo isot välillä olla ärsyttäviä, kun ovat jo NIIIIIN isoja :-D Ja hetkittäin voisin perua koko nelosprojektin ;-)
Mutta on todellakin rikkaus perheessä, että on molempia sukupuolia. Toisaalta se tuo omat haasteensakin. Kyllä se perhe on ihan erilainen, jos on pelkkiä tyttöjä, pelkkiä poikia tai molempia. Se vaikuttaa niin moniin asioihin, ettei ihan hoksaakaan ennen kuin sen itse kokee.
Jotenkin itse haluaisin nyt kovasti, että tämä b-sarja olisi samaa sukupuolta, kun tuo a-sarja on eriä. Eli poikaa ehkä enempi. Mutta toinen puoli minusta kuitenkin sitä tyttöä toivoo. Mun on helpompi kylläkin kasvattaa poikia jostain syystä. Sitä en huomannut vielä tytön ollessa pieni, vasta nyt isompana. En tiedä johtuuko siitä, että oma suhteeni äitiini ei ole niin läheinen kuin haluaisin. Olen yrittänyt elää ja kasvattaa niin, ettei se vaikuttaisi, mutta kaikkeen ei varmasti pysty tietoisesti vaikuttamaan.
Itselläni on vain siskoja, joten tää poikajuttu on jotenkin uusi ja on voinut aloittaa puhtaalta pöydältä. Oisko sitä, en tiedä...

Jeps, nyt riittää tällä erää. Voisin taas parit romaanit näistä kirjotella..

 

[Jazz.]

Huh, olipas hyvä että uskalsin lausua ääneen nuo pelkoni ja ajatukseni. Jälleen kerran on todettava että olen äärimmäisen onnellinen että olen löytänyt teidät ihanaiset naiset täältä netistä. Taas sain paljon uusia näkökulmia asiaan ja uskon vakaasti että vielä totun tähän ajatukseen pojan odottamisesta eikä se varmastikaan tule olemaan niin "kauheata" kuin olen itselleni tässä omassa pienessä pääkopassani tämän asian paisuttanut.

Kiitos ja kumarrus! Ja ihanaa muuten että ette heti ampuneet minua kun noin "tyhmiä" asioita pohdin täällä ääneen. =)

 

[Lovisa]

Oho, vanhaan ketjuun vahingossa kirjoitin, kopsaan tänne...

Onnea Jazz pienestä pojasta, kävin kurkkimassa kuulumisiasi . Ei ne pojat aina mitään villikkoja ole, ainakaan tuo meidän esikoinen . Mulla oli muuten kans juuri noin päin että tyttöä kun odotin niin hehkuin pienen masun kanssa tosi energisenä hiukset kiilsivät jne kun taas poikaa odottaessa kiloja tuli aivan järkyttävä määrä, tukka oli rasvainen ja karvat kasvoi, eli poika vei äidin kauneuden...

Mullakin on muuten tosi haikea olo että tässäkö nämä meidän lapset nyt sitten on. Mies on sitä mieltä että kaksi on hyvä mutta itse haluaisin ehkä vielä yhden lapsen (mutta en kyllä enempää...). Vauvakuumetta on sekin vahvistanut että tämä meidän tytteli on ollut niin helppo vauva kaikin puolin, saas nähdä , . Mutta hauskaa kesää sinulle ja toki muillekin ketjulaisille

 

[Jazz*]

Heh, me kirjoitellaan Lovisan kanssa ristiin. Kävin kopsaamassa tämän vastaukseni vanhasta ketjusta ja samalla nostan uutta ketjua, ettei se unhoitu.

Heipsis Lovisa!

Kiitos onnitteluista! Kyllä minä tähän ajatukseen vielä totun. Tuossa uudessa ketjussa on tullut niin paljon hienoja näkökulmia asiaan, että ensijärkytyksestä toivuttuani varmasti osaan jo iloita asiasta. =)

Ihana kuulla että teidän tyttelinne on rauhallinen ja perhe-elämä ja arki ei kauheasti ole järkkynyt uuden tulokkaan myötä. Sitäkin olen nimittäin tässä ehtinyt murehtia, hölmö minä.

Toivotaan että saamme miehemme vielä ylipuhuttua kolmannen lapsukaisen yrittämiseen, sitten jossain vaiheessa.

Ihanaa kesää sinulle ja perheellesi!

*********

Vitsit, mun ei tee yhtään mieli tehdä töitä. Sitä tuskin huomaa kun taidan olla joka toisen viestin lähettäjä tässä ketjussa...

Tuli tuosta Lovisan mainitsemasta karvojen kasvusta mieleen, ettei tämä mun karvankasvututkimuksen tulos taida olla kovinkaan luotettava. Mullahan ei tässäkään raskaudessa ole nuo säärikarvat hirvittävästi kasvaneet, joten ei sillä taida olla mitään tekemistä vauvelin sukupuolen kanssa. Hih. Muuten allekirjoitan täysin Lovisan kommentin siitä, että nämä pojat taitavat viedä äidin kauneuden raskauden aikana, sillä mullakin on kaikkea muuta kuin hehkeä olo nyt verrattuna tyttelin odotusaikaan.

Mutta nyt annan palstatilaa myös muille. =)

Ihanaista päivää naiset!

 

[*kapris]

täältä pikainen kommentti tohon "poika-pelkoon"
Itsellä meinaan myös jonkin asteen "pelko" siihen, että poika tulisi, vaikka ei mitään tietoa sukupuolesta olekkaan.
Jotenkin on niin tyttöistynyt ja ihan tyttöä ajatellen varmaan oisi enempi seuraa toisesta tytöstä. ja tietty kaikki vaatteet olisi odottamassa yms...

Mutta mutta, esikoista kun odotin ja alussa olin ihan varma, että poika tulee, niin kun ensimmäinen sanoi vatsanmuodosta tai jostain, että sehän on selvä tyttö, niin tuli kyllä ekana mieleen "eikä!! En halua tyttöä..." =)))
Ja nyt siis täytyy vielä tarkentaa, että se oli vain ensireaktio ja ei sillä oikeasti ollut MITÄÄN väliä kumpi tulee sitten loppuvaiheessa!!
Eikä ole nytkään. Välillä mietin vain ihania pieniä poikia ja sinisiä tumppuja ja niitä äidin poikia ja välillä ei osaa kuvitellakaan muita kuin tyttö-juttuja....

Hankalia mietintiöjä ja itseäkin harmittaa kun tulee tälläisiä mietteitä päähän.
Ja yksi mistä olen harmissani, on se, että pohdin näitä kiloja ihan liikaa. Välillä toivon, että syntyis jo, niin pääsis takaisin omiin mittoihin... ja kuitenkin vasta puolessa välissä ollaan.

Niin ja ultrassa kaikki hyvin ))

Palaan myöhemmin kommentoimaan muita keskusteluja, nyt palaa ruoka pohjaan.

kapris 20+4

 

[Lovisa]

Toivotaan että saamme miehemme vielä ylipuhuttua kolmannen lapsukaisen yrittämiseen, sitten jossain vaiheessa.

Jep jep, saapi nähdä kuumeillaanko niitä kolmansia samoihin aikoihin tuolla vauvahaaveissa

 

[Tehotyttö.]

Heh, täällä toinen palstan täyttäjä

Se on todella jännää, miten se mieli sitten osaa hienosti muuttua!
Minä kuvittelin ensimmäistä odottaessani, että olen sellainen tyttöjen äiti. Pah! Kuten tuossa kirjoittelin aiemmin, niin nyt näen itseni enempi poikien äitinä.
Olin ihan kuvitellut odottavani tyttöä silloin ekasta, mutta äidinrakkaus syttyi kyllä heti, vaikka poika tulikin.
Kolmannesta kävi taas niin, että olin myös luullut (en erityisesti toivonut) odottavani tyttöä. Olin aivan ällikällä lyöty, kun kätilö näytti pojan vehkeet. Poika näyttikin jotenkin niin ihmeelliseltä, etten meinannut omakseni tunnustaa ollenkaan. Vasta sen ensimmäisen päivän aikana vähitellen huomasin, että onhan siinä jotain tuttuakin ja kyllähän se voi poikakin olla Äidinrakkaus kypsyi vasta vähitellen ja leimahti kyllä sitten täyteen liekkiin! Ja on tuo poika NIIIIN IHANA PAKKAUS, että joka päivä rakastuu yhä enemmän ja enemmän. Ei voi kuin ihmetellä, miten on noin herttaisen lapsen saanut<3

Meillä tyttö kovasti toivoo tyttöä. Kait se kuitenkin sitten poika on, hän aina sanoo. Meilläpä onkin sitten varasuunnitelma, jos tuota siskoa hänelle ei saada. Koska hän on talon ainut tytär, niin meidän on AIVAN PAKKO tehdä sellaisia "tyttöjen" matkoja. Iskä ja velipojat jäävät rannalle ruikuttamaan, kun tytöt pakkaa kimpsut ja kampsut ja säntäävät lentokentälle. Tämä on sellainen meidän juttu, josta ei kauheasti olla vielä puhuttu. On jotain mitä odottaa, jos ei siskoa saa

Käväisin taas parit puskat hakemassa. Pitäis kai mennä kaivamaan niille kuoppia...

Tehis rv 23+1

 

[Tehotyttö.]

Niin, ja onnittelut Kaprikselle ultranäkymistä!

 

[*kapris]

kiitos tehis!

Minäkin pitkään pysyin poissa koneelta
Ihana toi teidän tyttöjen juttu!!
Täytyykin muistaa, vaikka eihän meitä olisi kuitenkaan kuin 2 tyttöä ja 2 poikaa tässä perheessä, jos tämä tuleva on poika... mutta silti. Hyvä idea

Tehis se jaksaa puutarhan kimpussa hääriä. Mulle riittää ihan se, että keväällä laitan muutamat kukat maahan tai ruukkuihin ja kastelen aina kun ne ovat nuokahtaneet ja siitä sitten virkoavat jos virkoavat.
Ihan riittävää puutarha-hommelia se.

Bellamariiakin "selvinnyt" hautajaisista. Hyvä että olo on tyyni - kait... mutta muista surra se suru pois jos se siellä sisällä jossain piilee. Ei jää sitten patoutumaan.

Hurjaa, kohta alkaakin sellanen synnytysrumba että täytyisi saada noita kermittejä lisää tänne exien puolelle!
varsinkin toi lokakuu on aika ruuhkainen =)

Siihen Ompun pohdintaan, että ollaanko oikeessa elämässäkin yhtä ihania niin tietenkin ollaan )
NO, toivottavasti olen hyvä ystävä. Meillä vain tuppaa nykyään olemaan vähän varautunutta joitteinkin kavereitten kanssa.. =(
Ne muutamat loistoystävät on edelleen joille voi puhua kaikkea, mutta nyt olen huomannut, että joidenkin kanssa on homma muuttunut huonompaan suuntaan.
Ei enää olla niin avoimia. Puhutaan joistain asioista selän takana mm. joku asia toisen toiminnassa häiritsee, eikä voi sitä suoraan sanoa (tai olla hiljaa) vaan pitää sitten muitten kanssa juoruilla yms... en siedä!!!!!
Kaksinaamaisuus on jotain mistä en pidä en sitten yhtään!
ja kuitenkin piirit sen verran pienet, että saa yleensä jotain kautta kuulla jos joku puhunut jotain vähän vähempi kivaa toisille...
tulee jotenkin ihan ala-aste meno mieleen.
Taitaa johtua kyllä osaksi siitä, että tässä 3vuoden sisällä kaikki ovat olleet vuoron perään raskaana kerran tai kaksi ja ne hormoonit, ne hormoonit =)
mutta sen verran pitkät ystävyssuhteet takana, että kyllä ne muutamat raskaus-hirviöt kestää.

näihin mietteisiin... kuulemiin =)

 

[Omppu75.]

Onnea hyvistä ultrakuulumisista Kaprikselle Ihanko oikeasti jäi sukupuoli arvoitukseksi? Niin, helpostihan niin varmaan käy, kun järjellä aattelee. Näkyy tietty, jos on jalat levällään, mut jos ei niin ei.

Hitto, oonkohan mä pimahtamassa, kun omat jutut ja järjenjuoksu tuntuu niin oudoilta!? Ei vaan, ihan oikeesti mä oon tosi väsyny. Mies halus pojan meidän väliin nukkumaan yöksi, ikävissään kai tuokin oli ollut, niin mähän en sit nukkunut kuin koiranunta koko yön, pelkäsin, että poika potkasee mua mahaan.. ja välillä oli kyllä tosi lähellä! Täytyy ens kerralla ite siirtyä muualle nukkumaan. Onneks yleensä nukkuu vesseli omassa sängyssään.

Todella hyviä keskusteluja ollut tänään(kin)! Ihania näkökulmia ja ajatuksia asioihin, hyvä!

 

[Jazz.]

Heipsis pikaisesti ennen kuin ryntään ruuhkaan hakemaan tyttöä hoidosta.

Onnittelut Kaprikselle hienoista ultrakuulumisista! Minäkin täällä utaloin, että saimmeko taas vahvistusta Tehiksen selvännäkijän kykyihin. =)

Mutta nyt täytyy rientää. Huomiseen rakkaat ystävät!

 

[Tuuli!]

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Hurjan mielenkiintoisia keskusteluja täällä, harmi, kun ei taas millään meinaa ehtiä mukaan juttuun. Pitäisköhän lopettaa työnteko kokonaan Mut sitten ei pääsisi ikinä reissuun. Ei oltu Jazz ulkomailla - kylpylässä oltiin mekin romantisoimassa. Siitä olisikin pari kommenttia sivuten viime viikkoisia aiheita, mutta joku toinen kerta niistä sitten.

Onnea ensinnäkin Kaprikselle ultrakuulumisista!

Hyvä, että Jazz on saanut ajatuksilleen vastakaikua ja kyllä minäkin koen helpottavana, kun näen, että kaikenlaiset ajatukset ovat mahdollisia teidän jo äitienkin keskuudessa. Minä en tällä hetkellä osaa vielä ajatella itseäni kenenkään äitinä - en tytön enkä pojan. Mutta ehkä sitten ajan kanssa Minä vain pelkään, että minusta tulee hirveä nipo äiti niin kuin Bellamariia kuvaili, kun en myöskään voi sietää tuollaista kaiken sallivaa riekkumista varsinkaan, jos ollaan kylässä. Minut on kasvatettu kunnioittamaan hyviä tapoja ja muita ihmisiä ja ilokseni olen huomannut, että ainakin sisareni on onnistunut siirtämään samat arvot omille lapsilleen. Täytyy vain toivoa, että minäkin pystyisin siihen. Mutta en kyllä sitten tiedä, miten hyvin onnistuu, jos lapsi on jo perusluonteeltaan kovin villi... Mutta mistäpä hän olisi sellaiset geenit saanut, kun vanhemmat ovat näin ihanan rauhallisia :=

Omppuhan oli esittänyt varsin kiperän kysymyksen! Selvähän se, että me kaikki ollaan oikeestikin näin ihania... Tietysti sitä voisi kirjoitella täällä ihan, mitä mieleen tulee, mutta toisaalta, ollaan jo kirjoiteltu niin kauan, että semmoinen epäaito rooli alkaisi jo olla melkoinen taakka, eikä minulla ainakaan ole yleensä aikaa kauheasti punnita sanojani eli kaipa minä sitten tällainen olen...ihanuudesta en nyt sitten tiedä

Mukava olisi rupatella pidempään, mutta työt kutsuu taas. Enemmän joku muu päivä, kun on hiljaisempaa. Terkkuja kaikille ja Bellamariialle halauksia; vaikutat kyllä rauhallisesta vaikean viikonlopun jälkeen. Ninni, oikein kiva, että saitte sen isomman asunnon.

Onko juhannussuunnitelmat jo tehtyinä?


Tuuli hm ... pitää katsoa kalenterista ...rv 10+3 tänään

 

[*kapris]

ai niin.. Ninnille onnittelut isommasta asunnosta!!

ja jäi sukupuoli arvoitukseksi. Mies tokas heti kätilölle, ettei sitten missään nimessä haluta tietää sukupuolta, joten se siitä =)
Ja mä en kyllä saa selvää niistä haarovälijutuista vaikka miten koittasin kattoo... siis ultrassa.
Nyttenkin vauveli kyllä levitteli niin haarojaan ja koitin oikein tirskistellä sinne, mutta ei hajuakaan kumpi siellä on.

Ompulle, mulla on iso tyyny mahan eessä aina kun tyttö nukkuu meidän välissä.
Enempi se on nykyään hali/polvienväli-tyyny, mutta suojaa masua hyvin neidin potkuilta. suosittelen tai sitten sitkeesti selkä poikaa päin nukkumista =)

Juhannuksena mökille. Aika kurjaa ilmaa vaan luvattu...

 

[sämpy]

Täällä yksi vauvautunut ilmoittautuu, mutta saa nähdä kuinka kauan saa pysyä linjoilla. Jossain vaiheessa ajattelin meidän vauvalla olevan jokin nettitutka päässä, kun aina kun tulin tänne palastailemaan, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun piti aloittaa kirjoittaminen, niin äitiä tarvittiin.

Hurjan hyviä keskusteluja teillä oi lapsen sukupuolesta. Täytyy tunnustaa, että itsekin vähän tyttöä odottelin, samoin mies. Mutta en kyllä enää tuota pojanrääpälettä tyttöön vaihtaisi. Tietysti tulevaisuudessa olisi mukava saada tyttöjäkin.

No meidän poika ei voi enää rääpäleeksi kutsua. Painoa on jo melkein 5 kg ja pituutta 56 cm. Sen verran on kokoa jo, että äidillä rupeaa olemaan vaikeuksia pyörittää poikaa yhdellä kädellä altaan päällä, kun ollaan pyllypesulla. Nimikin on jo annettu (Tuuli taisit sitä jossain vaiheessa kyselläkin), mutta en taida sitä anonyymisyistä tänne paljastaa.

Eilen käytiin vähän sukulaisissa ensimmäistä kertaa. Harjoiteltiin näin ensi alkuun 2x200 km:n automatkalla, kun kuukauden päästä edessä olisi 2x400 km:n sukulaisreissu. Poika käyttäytyi kuin enkeli ja nukkui koko automatkan. Yhden kerran pysähdyttiin mennessä ja takaisintullessa ei kertaakaan. Tietysti olisi ollut hyvä lepuuttaa vauvan selkää välillä, mutta kun nukkui niin sikeästi, niin ei raatsittu herättääkään.

Jaaha, mulla oli vielä muutakin asiaa, mutta nyt täytyy lähteä ruokkimaan tuo meidän jätkä. Terkkuja kaikille toivottelee
sämpy

 

[bellamariia]

Moikka ihanaiset naiset! Tänne on kiva kirjottaa noita ihan pimeitäkin asioita, kun täällä ei (paitsi ulkopuoliset joskus) moralisoi tyhmiäkään juttuja. Mä oon aiemmin kirjoittanut, että miten en osaa oikein iloita tästä raskaudesta ja pelkään vaan että joku menee mönkään. Ehkä syy on juuri siinä, että olen tuntenut syyllisyyttä omista kauheista ajatuksistani ja sitten on ajatellut, että tälle lapselle tapahtuu jotain pahaa kostoksi mietteistä. Miehelle kerroin ajatuksistani, siinä mielessä puntit on tasan, että hän toivoi poikaa alusta asti. No, rakkaita nämä kullannuput tulevat kaikille meille olemaan juuri sellaisina kuin ovat. Iso kiitos kaikille hienoista näkökulmista ja tosiaan, rikkaita me kaikki raskautuneet olemme..

Onnea kaprikselle hienoista ultrakuulumisista ja Tuulille tervetuloa lomalta takaisin. Maaginen 12 viikkoa menee sulla rikki ihan pian!

 

[sämpy]

Ja juttu jatkuu...

Niin onnittelut Jazzille ja Kaprikselle hienoista ultrakuulumisista ja vielä erityisesti Jazzille pojasta

Tänään tuli kokeiltua sitten synnytyksen jälkeistä ekaa seksiäkin. Mies sanoi, ettei huomannut mitään eroa ennen ja jälkeen synnytyksen (tai sitten ei uskaltanut tummustaa . Minusta tuntui, että ylimääräinen tikki hiersi koko ajan jossain, mutta eihän siellä sitä tietysti ollut. No mutta ihan positiivinen kokemus kaikenkaikkiaan. Tässä pitäis tytöt ruveta pohtimaan ehkäisyasioitakin. Neuvolassa tätä samaa 'valitin', kun en oikein tiedä mitä tehdä. Missään nimessä en ihan heti haluaisi tulla raskaaksi, mutta kun tätä ensimmäistäkin odotettiin näin kauan ja ikääkin rupeaa olemaan sen verran, ettei se ainakaan odottelusta parane, niin en tiedä pitäiskö sitten vaan ottaa se mitä vastaan tulee ts edetä TJOT -periaatteella.

 

[sämpy]

Mulla nämä sivut tökkii pahemman kerran, joten piti lähettää etuajassa edellinen vastaus. Nyt näyttäisi pelaavan jälleen.

Niin miten kauan teillä on kestänyt jälkivuoto? Kun mulla jotain liruja tulee vieläkin ja ärsyttävää on, kun aina pitää jotain sidettä pitää, kun ei tiedä milloin tulee housuun. Sen verran vähän sitä on kuitenkin, että uskalsin jo seksiä koittaa kortsun kanssa.

Entä onkos teidän vauvat olleet kovasti hikkaavia? Meidän pojalla oli mahassa jo melkein päivittäin hikka ja sama tahti jatkuu edelleen mahan ulkopuolellakin. Ei tunnu vaivaavan sitä mitenkään, mutta minua vähän ihmetyttää, että miten voi hikottaa jatkuvasti.

No ehdinpä sanoa sanottavani. Hyvää juhannusviikkoa kaikille
t. sämpy ja poitsu