G: Kertokaa ihania RAKKAUSTARINOITANNE!

[Katja29vee]

Minä ja mieheni tavatiin kuumana kesäiltana mieheni kotipaikkakunnan ravintolassa. Minä olin kyläilemässä ystäväni luona ja ravintolassa istuessani katselin narikoille. Mieheni tuli juuri baariin sisään ja katsoin heti, että WAU! Sanoin vielä kaverilleni, että "Vitsit miten hyvännäköinen toi mies on!" No ilta meni siihen, että mieheni tuli juttelemaan kanssani, mutta mitään muuta illan aikana ei tapahtunut kuin puhelinnumerojen vaihtaminen.

Soittelimme silloin tällöin ja näin meni puolisen vuotta. Sitten lähdin taas kyläilemään ystäväni luona ja näin tietenkin miestäni. Vietimme päivän ja yön yhdessä ja se oli siinä. Ei tarvinnut enää miettiä, että onko tässä jotain vai ei. Siitä alkoi meidän etäsuhde, jota kesti melkein 2 vuotta! Nyt ollaan oltu yhdessä noin 8 vuotta, naimisissa 4 vuotta ja meillä on ihana pieni poika.

Minusta tämä on ihana rakkaustarina. Periaatteessa tämän puolen vuoden aikana, kun vain soittelimme kumpi vain olisi voinut löytää itselleen seurustelukumppanin. Olemme miettineet, että ehkä kummallakin takoi jossain ajatus, että siinä toisessa oli jotain... Kumpikin vietti kuitenkin villiä sinkkuelämää ja miehelläni olikin suhde tänä poulen vuoden aikana, mutta kun kuuli minun tulevan kaupunkiin, oli ilmoittanut tälle naiselle, ettei enää halua tavata.

Suhteemme on rehellinen ja luottavainen. Ehkä tuo noin 2 vuoden etäsuhde opetti luottamaan, koska oli pakko. Muuten suhde olisi kaatunut jo muutaman kuukauden jälkeen, koska 500 km on kuitenkin aika pitkä matka. Ja rakkaus roihuaa edelleen. Vieläkin muistelen sitä iltaa, joka muutti elämäni, se ihana kesäinen baari-ilta ja se komea mies... Ai jai, hymy tuli huulilleni...

 

[ap]

Siis etäsuhdetta kesti 2 vuotta. Että minä asuin kotipaikkakunnallani ja mies omallaan..

 

[lyhennetty versio]

Rakastuttiin netissä yli 10 vuotta sitten, siis kauan ennen kuin se oli edes muotia, ja ensitreffeistä lähtien se oli menoa.

 

[njauku]

rakastuttiin ku tavattiin ja mentii naimisii ja saatii lapsi ja sit ollaanki eletty arkisesti tätä meidän lovestooria

 

[mun muru]

Tapasin netin kautta mieheni vajaat 8 vuotta sitten. Olimme sokkotreffeillä ja olimme vain jutelleet aikaisemmin netissä. Luonteemme ja huumorimme kohtasivat jo kirjoitetuilla riveillä! Olin mielettömän ujo treffaamaan tätä kiinnostavaa miestä ja tärisin ihan oikeasti käsistäni ja jouduin ottamaan rohkaisujuoman konjakin ( uskomatonta näin jälkeenpäin ajatellen ).

Alku meni hyvin ja mies oli kuin olikin komea ja pitkä ja tummapiirteinen suomalainen hymysuu. Minäkin kelpasin vaikka mies ei ollut nähnyt koskaan edes yhtäkään kuvaa minusta. Ekatreffien jälkeen myöhään aamuyöstä mies ajoi minut kotiini autollaan ja oli tosi herrasmies eikä lähennellyt mitenkään liikaa. Kertoi jälkeenpäin että oli kyllä kuumissaan. Kuten minäkin olin...

Muutimme yhteen sattuman sanelemana jo 1kk ensitreffien jälkeen. Minä halusin pian pois silloisen exäni asunnosta josta maksoin vielä liikaa menoja ja en halunnut antaa exälleni rahaa enää yhtään. Siitä asti olemme asuneet yhdessä.

Ensimmäiset 4kk söimme vain juustokakkuja ravintoloissa ja nautimme toisistamme kaikin tavoin. Sitten seuraavat 7,5 vuotta vain olemme matkustelleet, perustaneet oikean perheen ja toteuttaneet yhteisiä unelmiamme. Meillä on aina ollut samanlaiset unelmat täydellisestä elämästä.

Äsken 3 tunnin kävelyllä mun mies sanoi että on täydellisen onnellinen ja onnekas :heart: Yhdyn ehdottomasti sanojaan