Mies sai tietää ja aikoo nyt jättää

[sad mum]

Minulla on nyt pieni, 4 vuotias tyttö. Olen avioliitossa ja ollut naimisissa (välillä onnellisesti, välillä onnettomasti) kuuden vuoden ajan...Olen tiennyt tytön syntymästä asti, että tyttö ei ole mieheni lapsi vaan silloisen "poikaystäväni", jonka kanssa hellustelin puolisen vuotta, kun mieheni kanssa meni huonosti...Aviomieheni on aina luullut olevansa tytön isä. Päätin että vien tämän salaisuuden hautaan asti..mutta

Lauantaina paras ystäväni oli sitten paljastanut tämän asian miehelleni (vain ystäväni tiesi tästä). Miehellä ei ole ollut mitään tietoa minun puoli vuotta kestäneestä syrjähypystä..

Mies aikoi nyt jättää minut...en tiedä mitä tehdä mietin vaan että soittaisinko tälle syrjähypylleni ja ottaisiko hän minut ja tytön asumaan luokseen ja voisimmeko olla yhdessä..en tule rahallisestikkaan toimeen yksinhuoltajana.. auttakaa..

 

[vieras]

laita kaverin syyksi. sano että se on keksinyt koko jutun! sano et se haluu vaan sen sun ukon. kyl kait se sun mies sua uskoo ennemmin. ainahan sitä uusia kavereita löytää.

 

[Sad eyes]

Niin makaa kuin petaa :/ Voimia.

 

[Nyynä]

no huh. ei voi oikeesti olla totta että nyt harkitset sen syrjähypyn luo menoa? miksi hän sinut ottais?

ja miksi ihmeessä sie tuon asian kerroit sille "ystävälles"??? oisit vaan ollu hiljaa kun et kerran halunnu isillekään asian totuudenmukasuutta paljastaa :headwall:

 

[sommarcat]

aika pahaan tilanteeseen olet itsesi ajanut. Minusta totuus olisi pitänyt kertoa silloin heti. Kyllä miehesi on syystäkin todella loukkaantunut. Toivottavasti hän kuitenkin ymmärtäisi, että 4 vee lapsi on täysin viaton tilanteeseen. Kyllä minäkin miehesi tilanteessa varmasti ensimmäisenä olisin jättämässä.
Yh:t saa kyllä ihan hyviä tukia, ja Suomessa on paljon toimeentulevia yksinhuoltajia.
*sitä saa mitä tilaa*

 

[Piika-äiti]

Entäs jos yrittäisit kuitenkin kaksin tyttäresi kanssa. Haet teille jotain kautta tukiperheen ja kokeilet edes jonkin aikaa.

 

[Gluteus maximus]

tämähän on kuin kauniista ja rohkeista. Säälin miestäsi todella....hänellä mahtaa olla nyt kauhea tunne, vuosien ajan pimitetty hirveän tärkeä tieto.

 

[jadal]

vaikeaahan tuo on koko perheelle, ehkä sille pienelle tytölle kaikkein raastavinta, kun yhtäkkiä viedään isä.
Jälkiviisaus ei auta, mutta miksi salasit noin suuren asian mieheltä?

 

[ap]

laita kaverin syyksi. sano että se on keksinyt koko jutun! sano et se haluu vaan sen sun ukon. kyl kait se sun mies sua uskoo ennemmin. ainahan sitä uusia kavereita löytää.

yritin tuota mutta ei mennyt läpi en keksi enää keinoja... en pidä tästä ystävästäni nykyisin..se on ärsyttävän pikkumainen kaikessa ja vain arvostelee minun tekoja..

 

[joo]

Luultavasti tämä on provo...
Jos ei, niin ota yhteyttä lapsen biologiseen isään ja hoitakaa aluksi isyysasiat kuntoon. Sitten mietit ihan rauhassa jatkoa.

 

[mami]

Koita olla vaikka rehellinen miehellesi ja puhu asiat halki. Jos ei halua jatkaa yhdessäoloa, niin sille ei sitten valitettavasti voi mitään. Kyllä parisuhteen pitää perustua rehellisyydelle. Vaikka et tuosta lapsen isyydestä kertonu, ole nyt rehellinen ja kerro tunteesi.

Et tosin taida ihan hirvittävästi olla rakastunut mieheesi, koska pohdit jo että ottaisiko lapsen oikea isä teidät hoidettavakseen. Nyt taitaa olla paras itsellesi ja lapsellesi että alat rakentaa omaa elämääsi miehistä riippumatta.

*voimia*

 

[ap]

vaikeaahan tuo on koko perheelle, ehkä sille pienelle tytölle kaikkein raastavinta, kun yhtäkkiä viedään isä.
Jälkiviisaus ei auta, mutta miksi salasit noin suuren asian mieheltä?

koska pelkäsin että menetän hänet ja joudun ottamaan toiseksi parhaimman, eli tämän "salarakkaan"

 

[Dorde]

No voi herrajee, jos ei ole pahoja velkoja varmasti pärjäät tukirahoilla. Ei voi oikein lohduttaakkaan kun itse olet ollut se petollinen tyyppi. Jos mies jättää niin varmasti ymmärrät syyn.

 

[cothis]

yritin tuota mutta ei mennyt läpi en keksi enää keinoja... en pidä tästä ystävästäni nykyisin..se on ärsyttävän pikkumainen kaikessa ja vain arvostelee minun tekoja..

Anteeksi nyt vaan, mutta turhaan sä sille kiukuttelet. Olisit ollut hiljaa niin ei ois kukaan ollut kertomassa. Rehellisyys maan perii, nyt otat vaan kiltisti vastuun teostas kun et muutakaan voi.

 

[tiina]

Minulla on nyt pieni, 4 vuotias tyttö. Olen avioliitossa ja ollut naimisissa (välillä onnellisesti, välillä onnettomasti) kuuden vuoden ajan...Olen tiennyt tytön syntymästä asti, että tyttö ei ole mieheni lapsi vaan silloisen "poikaystäväni", jonka kanssa hellustelin puolisen vuotta, kun mieheni kanssa meni huonosti...Aviomieheni on aina luullut olevansa tytön isä. Päätin että vien tämän salaisuuden hautaan asti..mutta

Lauantaina paras ystäväni oli sitten paljastanut tämän asian miehelleni (vain ystäväni tiesi tästä). Miehellä ei ole ollut mitään tietoa minun puoli vuotta kestäneestä syrjähypystä..

Mies aikoi nyt jättää minut...en tiedä mitä tehdä mietin vaan että soittaisinko tälle syrjähypylleni ja ottaisiko hän minut ja tytön asumaan luokseen ja voisimmeko olla yhdessä..en tule rahallisestikkaan toimeen yksinhuoltajana.. auttakaa..

melekein meni läpi mutta tuo vika kappale enää ei...

 

[vieras]

Oisko kannattanut silloin aikanaan olla rehellinen ja kertoa koko totuus. Se on näin et totuus tulee aina julki ennemmin tai myöhemmin... !

 

[vieras]

ja varmaan tää sun syrjähyppys ottaa sut ja tytön tosta vaan asuun luokseen ja elättää teidät...

 

[-]

kannattas varmmaan kattoo peiliin!

 

[vieras]

kuis oot varma et se toinen on se isä?...

 

[Täh]

vaikeaahan tuo on koko perheelle, ehkä sille pienelle tytölle kaikkein raastavinta, kun yhtäkkiä viedään isä.
Jälkiviisaus ei auta, mutta miksi salasit noin suuren asian mieheltä?

Beesi tähän!

 

[oh my god]

jos mies rakastaa sinua ja lasta niin voitte päästä asian yli ajan kanssa! Adoptoidaanhan lapsia ja niihin kiinnytään ja rakastetaan vaikkei omia olekkaan, mutta joku hemmetin hyvä syy tuohon valehteluun sulla pitää olla jos meinaat miehen pitää! Sanot ettet todellakaan ole tätä asiaa koko 4v tiennyt ja kun sait tietää olit todella suunniltas pelosta, että menetät miehesi ja tyttösi isän! Eniten mua harmittaa tytön puolesta jos nyt näin ollen menettää "isän", äidin ajattelemattomuuden ja seikkailunhalun takia! Hetikö se pitää vieraisiin mennä jos on vaikeita aikoja omassa parisuhteessa?

 

[ap]

Kaikki on nyt hyvin Saimme miehen kanssa sovittua, sain hänet vakuutetuksi että "ystäväni" valehteli hänelle. Mieheni ei usko että olisin voinut olla uskoton hänelle, ja hyvä niin Asioilla on tapana järjestyä, nyt olemme onnellisia, onhan kaikilla pariskunnilla välillä hieman vaikeaa, mutta onneksi meillä huonot ajat ovat nyt takana. Suunnittelemme nyt toista lasta

 

[evi]

Kaikki on nyt hyvin Saimme miehen kanssa sovittua, sain hänet vakuutetuksi että "ystäväni" valehteli hänelle. Mieheni ei usko että olisin voinut olla uskoton hänelle, ja hyvä niin Asioilla on tapana järjestyä, nyt olemme onnellisia, onhan kaikilla pariskunnilla välillä hieman vaikeaa, mutta onneksi meillä huonot ajat ovat nyt takana. Suunnittelemme nyt toista lasta

 

[vieras]

Aika rohkeaa sulta ap, mitä jos lapsi on _aivan_ eri näköinen, veriryhmän tai elimenluovutuksen tms takia selviää että lapsilla onkin eri isät ja sitten 3 vuoden päästä selviää että valehtelit moneen kertaan?

Jos ei ole provo siis.

 

[ap]

sori taas, väärä hälytys, mies kuuli kun haukuin kaverini puhelimessa juoruämmäksi :``(