HELMIMAMMAT 2008 (8)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja UUSI KETJU!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
kuuluukohan tuo unirytmin sekottuminen asiaan, kun mullakin vaikeuksia saada iltasin unta tai sit saatan yöllä herätä valvomaan, toissa yönä heräsin ja vatsaan sattu aika kipeästi,mut se meni ohi.kävin vessassa ja en sitten saanukaan enää unenpäästä kiinni..pari tuntia meni valvoessa..aamulla piti herätä 7 ja olin ihan poikki. tuntuu että päivisin vois nukkua vaikka koko ajan mutta kun se varsinainen nukkumaanmenoaika tulee niin sitä vaan kummasti piristyy..ei kait se vaan keho ala totuttelemaan yövalvomiseen:) ei mulla esikoiselta ollu tämmöistä..

kävimme toissa viikolla synnytysvalmennuksessa ja siellä tuli jotain uuttakin tietoa koskien synnyttämään lähtöä ja sit sairaalassa oloa.Aikoivat kuulemma ottaa koekäyttöön ensi vuoden alusta sellaisen käytännön että jos kaikki on kunnossa niin kotiin voisi lähteä jo 2vrk synnytyksestä, tähän asti se on ainakin täällä ollut että 3vrk ja sitten kotiin..toisaalta jotkuhan lähtevät sairaalasta samana päivänä kun ovat synnyttäneet..
viikon päästä olisi sitten taas seuraava neuvola, saapa nähä onko se massu kasvanut..ja mikä on tällä hetkellä sf-mitta..
 
Äitiyspakkaus tuli vihdoin! Se retro-ruokalappu on ihan karsee!! Mutta muuten oli tosi ihania ja söpöjä juttuja, vaikka en niitä persikkaisimpia kuteita ehkä pojalle laitakaan... :)
 
Tuo 2 vrk tuntuu aika pikaiselta kotiuttamiselta. Me oltiin esikoista tekemässä torstai-illasta sunnuntaihin, eli siis 3 yötä, aiemmin en olisi kotiin kyllä halunnutkaan, kun synnytyksessä tuli aika pahat repeämät. Nyt voisin halutakin. Meiltä on pari kilsaa laitokselle, joten aika huoletta uskaltaisin kotiinkin lähteä, mutta nyt onkin jo vähän varmuutta pienokaisen hoidosta.

Uniongelmia on täälläkin, illalla kyllä sammun ilman ongelmia, mutta aamuyöstä alkaa vatsa ja selkä olla niin kipeät, että on pakko nousta kukonlaulun aikaan. Makuullaan tulee huono olo, vaikka nukkuisi kyljellään.

Kaivoin myös eilen vähän vauvanvaatteita esille, kun etsin vauvan tonttulakkia äitini kissalle (...) ja katselin vähän, että kaikkea on riittämiin. Ja kyllä on, meille on tullut kahden serkkukatraan kaikki vaatevarastot ja omat esikoisen äitiyspakkaukset yms, joten täytyy ihan suoraan heittää pois ainakin kaikki epäkäytännölliset ja virttyneet. Esim. pieniä sukkia on jättipino. Äitiyspakkauksenkin haalareita on useammalta vuodelta ja lisäksi yksi ostettu 56-senttinen (jolle ei ollut kesävauvalla paljon käyttöä...). Jotain tutteja ja ruokalappuja täytyy ostaa. Ja sitteri, sitä ei esikoisella ollut. Niin ne periaatteet muuttuu, esikoisen kanssa pidin sitteriä ihan turhakkeena :). Päätin jo, että en hanki tuplia, vaan koitan pärjätä kantoliinalla ja seisomalaudalla, mutta nyt saisinkin tutulta puoli-ilmaiseksi yhdet paljon käytetyt, mutta ehjät tuplat. Kyllähän ne varmaan helpottaa pitkien kävelylenkkien tekemistä!

Ensi viikolla olisi kaiketi taas neuvola. Maha on muuttanut vähän muotoaan, se on valahtanut tuohon alas. Ja samalla häpyluun kivut ovat vähentyneet, vaikka voisi olettaa toisin päin. Pää on edelleen tukevasti kylkiluissa painamassa...
 
No niin, ei tarvi enää mennä töihin:) Saikkua antoi lääkäri oikein suosiollisesti loppuajan ja sanoi että nyt lepäät hyvällä omallatunnolla!

Paino on nyt samoissa lukemissa kuin lähtötilanteessa joten siinä mielessä on asiat hyvin. Tosin lääkäri varotteli että jääkaapin ovi on kovin lähellä kun kotona on päivät... vaikkei mulla siis mitään paniikkia tosta painosta olekaan mutta käski silti olla pikkusen tarkkana kuitenkin. Ja kyllä sen huomaakin että kotona kun on niin tulee naposteltua. Pitäs vaan olla ostamatta mitään naposteltavia.

Sf-mitta oli nyt 28 eli on pienempi kuin esikoisesta näihin aikoihin ja lääkäri veikkasi että n. 3,5 kiloista olen pyöräyttämässä. Viimeks veikkas samankokoista ja piti kyllä hyvin paikkansa, toivottavasti siis nytkin:) Hb oli 120 eli ei vielä rautaa käsketty syömään. Ja verenpaine 114/74. Seuraava neuvola 27.12. heti pyhien jälkeen...

Nyt joulukortteja kirjottelemaan kun esikoinen tapittaa Nalle Puhia dvd:ltä...

Sirenia 31+1
 
Piiiiitkästä aikaa koneen äärellä. Kotona ei oo vieläkään nettiä, joten pystyn surffaileen melkosen harvoin. Tammikuun alusta pitäis olla, joten sitte pystyy oleen täälläki enemmän.

Muuten ei sen kummempia kuulu. Vatsa kasvaa ja Nelkun liikkeet näkyy päälle päin. Ja äippäpakkauskin tuli. Nyt vain odotellaan...

Terveisiä kaikille!

Safiiri ja Nelkku 28+jotain
 
Tervehdys!

No nyt on enemmän kuin aikaa!Tänään oli lääkäri ja sieltä rapsahti saikkua äippäloman alkuun.No en kauheesti pistänyt hanttiin vaikka olisin ollut ihan tyytyväinen viikon huiliinkin.
Supparit lisääntyneet kiitettävästi,kohdunkaulalla muutoksia ja viikonloppuna alkoi ihan mieletön selkäsärky.Näitä selkäkipuja voi verrata OIKEISIIN suppareihin,mulla oli esikoisesta koko synnytyksen ajan selässä kaikki kipu.Oon särkylääkkeitä nappaillut muutamia mut ei niistäkään oo mitään apua ollut.
Samalla ultrattiin ja siellä se istualtaan nakotti,toivottavasti tajuaa kääntää ittensä oikein päin ennen h-hetkeä....seuraavan kerran lääkäriin viikolla 32 ja mahdollisesti viel 37-38 jos ei oo siihen mennessä kääntynyt lähtökuoppiin,pidetään peukkuja!!!

Tossa äsken yritin epätoivoisesti kuvata pojua joulukorttiin,piparikakkutaikinaa eteen kera kaulimen ja muottien.Ei hymystä tietoakaan ja et ois paikallaan oltu.No täytyy valita noista "onnistuneista".Kävin kyselemässä liikkeessä et kuin pitkä toimitusaika kuvissa on,5 pvää...joten kiirettä pukkaa jos meinaa saada 14.12 postiin.

Tänään siis tuli veronpalautukset ja yhtä nopeesti hävisi tililtä....vauvan vakuutusmaksu+ oma ja sitten tarttui Brucen keikalle liput.On taas ens kesäks kulttuuripläjäystä tiedossa.Oli viime kerralla aivan loistava joten innolla odottaa jo uutta keikkaa : D No onpa isukille ja äitilylle jotain omaa aikaa!

Nii joo siitä sukupuolesta viel piti sanomani,lääkäri ei uskaltanut aivan 100 varmasti sanoa,mut näillä näkymin 65% tyttö ja 35% poika.Mulla on viime aikoina ollut itelläni enemmän poika olo...tulee kumpi tulee ni molemmat on yhtä tervetulleita.

Jotain muuta piti viel kommentoida mut en lähde nyt kaivamaan edellisiä tekstejä.
Tulen taas joku pvä kurkkaamaan meitä!
Voikaamme paksusti : D : D

-tiittus ja keijo-anneli 27+6-
 
En usko, että tuosta formaldehydistä on haittaa, jos tosiaan pesee sen ruokalapun ennen käyttöä. Sitä on siinä niin pieni määrä silti, vaikka raja-arvot ylittääkin. Meillä on pakkaus jo postissa, pitäisi käydä hakemassa mutta kun posti on niin hankalassa paikassa että se ei satu minkään kulkumatkan varrelle vaan pitäisi erikseen lähteä ja matkaakin on sen verran, että auto pitäisi olla käytössä, ei sitä pakettia kovin monta kilometriä viitsisi raahata... No, jospa vaikka mies kävisi sen hakemassa.

Unettomuus on ollut täälläkin kiusana, lähinnä se että jos herää aamuyöllä (varsinkin kun esikoinen vielä huutelee uusein öisin) niin sitten ei saa enää unta. Aamulla kyllä nukuttaisi... Muuten ei ole mitään ihmeempiä vaivoja ollut, vaikka eilen just huomasin kun yritin juosta bussiin, että juokseminen ei kyllä enää oikein onnistu. Mutta se ehkä kuuluu asiaan jo näillä viikoilla?

Helmipöllö rv 31+1
 
Oon tähän saakka nukkunut tosi hyvin, mutta eilen olin jostain syystä ihan hepulissa, kun olisi pitänyt mennä nukkumaan. Öisin kyllä heräilen vessaan, mutta nukahdan aina saman tien. Saa nähdä muuttuuko unirytmi- ja -lahjat kun jää töistä pois. Nyt ainakin oon usein tosi väsähtänyt työpäivän jälkeen. Enää pari viikkoa jouluun ja loman alkuun!

Mulla kävely tuntuu välillä raskaalta muttei mitenkään mahdottomalta. Ja uiminen oli viikonloppuna vaan kivaa. Vauva jaksaa sitten myllätä... Mulla on oikealla puolella kylki kylkiluiden "alapuolelta" täysin rusikoitu ja välillä ihan kosketusarka. Pakkoko niitä jalkoja on koko ajan samaan kohtaan tunkea?! (kuten nyt) Istuminen vaan pahentaa tilannetta, joten saa nähdä jaksanko töissä jouluun saakka. Mulla tulee välillä kummallisia ahdistuskohtauksia. Tuntuu päässä samalta kuin yrittäisi pidättää henkeä liian kauan. Näitä tulee sekä istuallaan että maatessa. Itse veikkaisin jotain verenkiertohäiriötä, mutta tuskin kyse on mistään vakavammasta, kun "kohtaukset" menevät hetken päästä ohi.

Mulla sf-mitta taitaa riippua mittajasta... Neuvolalääkäri sai mitan kulkemaan hitusen normaalikäyrän yläpuolella, kun terkkari merkaa sen hiukan alle. Eli eikähän siellä ihan normaalikokoinen vauva kasva.

Vielä olisi aika paljon varustelua edessä, vaikka toisaalta kyllä sitä tavaraa jo aika paljon on. Sais vaan tietää, kumpi sieltä on tulossa, niin voisi ostella vaatteita sen mukaan... Ja muutama neule pitäisi vieläsaada valmiiksi. Äitiysloman alussa on sitten toivottavasti aikaa viimeistellä noita!

sulis 30+4
 
sulis: ootko huomannu tuleeko sulla tuo ahdistuskohtaus suppareiden yhteydessä??minulla nimittäin harjotussupistuksen yhteydessä tuntuu etten saa kunnolla happea..tai on vaikea hengittää..
 
Tervehdys.
en ole jokusen aikaan kirjoitellut kun on ollut joulukiireitä=)
Täällä oli puhetta nukkumis vaikeuksista ja hengenahdistuksesta..tänään kun olin kaupoissa niin tuli sellainen tukala olo ja tuntui ettei henki kulje ollenkaan, sitä kesti jonkin aikaa kunnes meni ohi. viime viikolla sain jotain ihme sydämmen tykytyksiä, tuntui että sydän tulee rinnasta ulos, ja mihinkään ei päässyt. mulla on noita ollut aijemmin ennen raskautta, täytyy neuvolassa siitä mainita. nukkumisesta, nyt tämä viikko on ollut hyvä sen suhteen, viime viikolla tuli valvottua yx yö neljään asti kun ei tullut unta, viimein kun nukahti niin heräsin kaheksalta aamulla..edellis viikolla sain nukuttuu vain 2,5 tuntia yx yö.vaikka päivällä olisi miten väsynyt, ei nukkuminen onnistu.
viikon päästä on neuvola ja ensi viikolla varaan sen synnytystapa arvion.mutta eipä nyt muuta tällä kertaa
Nina 31+5
 
Huomenta, ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Mulla on kyllä superhyvät unenlahjat, nukun aina n. 9 tuntia yössä ilman että herään ollenkaan. No, aamulla onkin sitten todella kiire vessaan :)

Vaivoista, niin täytyy kyllä sanoa että mulla alkaa olla haittaa tosta tyrästä, se on välillä hurjan kipeä. Kipu on sellaista kirvelyn tapaista. Ja muutenkin, alakerrassa on aikalailla turvotusta ja suonikohjuja ja vaikka mitä.

Mulla ei ole ollut noita harjoitussuppareita, mutta välillä meinaa tosiaan henki loppua - tai pitää oikaista itsensä ja hengittää todella syvään, mut silti tuntuu että happi ei kulje. Kait se on sitä kun vaavi painaa keuhkoihin.

Mulla on iso ja energinen koira joka vaatii paljon ulkoilutusta, mutta lenkit on alkaneet pakosti lyhentyä. Maha alkaa painaa tyrään - ja muutenkin - jos vähänkin pidempään kävelee niin alkaa vatsassa tuntua ikävältä. Just sanoin miehelleni että mä niin kaipaisin sitä tunnetta kun tulee kunnon fyysisen rääkin, esim. jumppatunnin jälkeen. No, seuraava sellainen tunne taitaa tulla synnytyssalissa...

Mun mies on ollut ihan kulta, se on järjestänyt mulle "omat pikkujoulut" ja ostanut ruusuja ja vaikka mitä.

Joo, mä en jaksa miettiä tota sf-mittaa, meidän nlatäti mittaa sitä yleensä niin monta kertaa että saa sellaisen luvun joka istuu johonkin kohtaan käyrää. No, sama täti oli sitä mieltä että mun pitäisi alkaa rautalääkitys ja kun viime viikolla kävin hemoglob. mittauksessa, oli hb 140 - ilman siis mitään lääkkeitä. Hmph.

Jeps, mutta nyt pipareita leipomaan!

-Pia-
 
Aika jännä Rollepa että sulle suositeltiin rautatabletteja vaikka hb:si on noinkin hyvä?! ite sain neuvolasta rautatabletit kun hb tippui alle 120. nyt viime kerralla se oli 122. meijän neuvolatäti sanoi että oisi hyvä jos se pysyisi siinä 120 paremmalla puolella. mä en ole aikoihin harrastanut lenkillä käyntiä, en vaan pysty. onneksi meillä on toi metsä tossa ihan heti kun ovesta astuu ulos, olen koirien kanssa sinne mennyt.siellä juoksevat minkä ehtivät. mutta nyt menen hakemaan lehden ennen kuin se vettyy kokonaan(ulkona ihan kamala ilma)
 
Nina, joo - olen ihan samaa mieltä että kumma juttu tuo rautahomma. Mutta joo, kuten olen ennenkin sanonut, ei meidän neuvolatäti ole mikään järjen riemuvoitto muutenkaan. Ihan on herttainen ja mukava ihminen, mutta ilmeisesti sen verran vähän hänelle vielä käytännön kokemusta että aina jos jokin tilanne poikkeaa ohjeista/normaalista (=lue: esim käyristä...) niin sitten ollaan ihmeissään.
Ah, ollapa meilläkin sellainen metsä jonne koiruuden voisi päästää vapaana. Täällä on aina joku "Fifi" tulossa nurkan takaa ja sitten tulee pärinää ja ärinää, joten koirapuisto on melkein ainoa paikka jonne voi vapaana mennä - no, onneksi sinne pääsee autolla!
Toi sää on _aivan_kamala_. En taida poistua ulos koko päivänä... MIes hoitakoon koiran tänään!
 
Terveiset oksutaudin kourista! Tai nyt se alkaa olla jo menossa ohi, mutta eilinen meni oksentaessa ja ei oo muuten yhtään kivaa tän mahan kanssa! Vatsalihakset on tosi kipeät ja samoin selkä kun on maannu yli vuorokauden. Vauva on ollut kyllä tosi liikuvainen, on ollu vaikea löytää asentoa missä ei tulis huono olo ja vauva ei koko ajan potkis. Jos tää ei ois nyt rauhottunu ni oisin varmaan lähteny jo päivystykseen, kuulemma lapsiveden määrä voi vähentyä jos kovin kuivuu. Ainakin tuo vauva on vieny kaikki mehut, niin on veto poissa. Pitää yrittää juoda. Onneks en sentään asu Nokialla, vois olla paljon pahempi vointi salmonellan ja noroviruksen kanssa.
Mukavaa itsenäisyyspäivää!
 
otan osaa maijustiina, mulla nousi tänään lämpöä, ei oo paljon mutta olo on kipeä kun olen kuumeessa ollut viimeksi monta vuotta sitten.tämä taitaa olla poskiontelontulehduksen jälkimaininkeja.joka paikkaa särkee..eilen illalla alkoi jalkoja särkemään ihan tosissaan ja tärisin vilusta 2peiton alla ja oli myös vaatetta ihan kivasti, kun sain vihdoin nukuttua niin se meni ohi, mutta tänään sitten nousi lämpö..
toivottavasti ei tule vakavampaa.taidan huomenna pirauttaa lääkäriin jos ei tule muutosta tilanteeseen.

aika erilaisia neuvoja annetaan tuosta raudansyönnistä.mulla oli viimeksi hb 116 ja ei tarvinnut vielä aloittaa rautaa, kuulemma sitten jos laskee 110 niin voi alkaa syödä..
 
Huomenia!
Mulla on myös tullut suppareitten kanssa tuo tunne ettei saa hengitettyä. Ahdistaa. Onneksi ei enää säikähdä kun tietää että kun suppari loppuu loppuu ahdistuskin.

Mitenkäs muiden itsenäisyyspäivä..? Me mentiin naimisiin eilen kaikessa hiljaisuudessa vain tulevien sylikummien todistaessa, ei kerrottu kenellekään etukäteen.Nyt sitä on sitten sama nimi koko perheellä. <3

Väsyttää.. taidan mennä aamu-päivä-unille vielä...

PIkaisia paranemisia momento ja maijustiina!
 
Paljon onnea c81, onhan se kiva kun saa koko perheelle saman nimen.
Momentolle ja maijustiinalle pilaisia parantumisia, mekin käytiin eilen yksillä synttäreillä ja siellä oli lapsi oksentanut edellisen illan, nyt sitten odottelen koska tauti rantautuu meille.


Minullakin tulee noita ahdistuskohtauksia silloin tällöin joskus tulee myös ilman supistuksia mutta ne menevät kyllä ohi kun oikaisee itsensä ja hengittelee syvään.

Meillä olisi viikon päästä pikkujoulut, mutta meinaa olla ongelmallista löytää jotain päälle pantavaa.Olisihan tuo kyllä mukava käydä syömässä ja iltaa istumassa.
Täällä alkoi eilen satamaan vettä ja uhkaavasti näyttää siltä että lumet lähtevät kyllä pois kun lämpimän puolella ollaan vieläkin ja sitähän tuo säätiedotus lupasi viikoksi eteenpäin , kyllä risoo!!

Mutta nyt aamupalalle, kuulumisiin.
 
Hurjasti onnea C81!
Ja momentolle ja maijustiinalle jaksamisia sairauksienne kanssa. Meillä toistaseks *koputtaa puuta* on oltu terveinä taas... vaikka ei tää flunssa ole oikeestaan pois menny vieläkään, aina vaan on räkänokkana mutta siihenki alkaa jo tottua.

Täälläkin välillä tulee sellasia "ahdistuskohtauksia" mutta ne menee onneks nopeeta ohi. Vauvalta alkaa vaan olla tila vähän vähissä, usein oikein sattuu kun se punkee itseänsä johonkin suuntaan tai kenkäsee oikein kunnolla:/

Jotenkin sitä jo odottaa synnytystä malttamattomana, vaikka kyllähän tuo nyt ens vuoden puolelle sais vielä mahassa pysyä. Näin viimeyönä unta että alkoi supistelemaan oikein sellasia synntyssuppareita ja kun pääsin sairaalaan niin ne loppui enkä päässytkään synnyttämään:D
Jännittää että miten sitä tajuaa sitten sairaalaan lähteä jos käynnistyykin suppareilla synnytys... Siis miten kauan uskaltaa kärvistellä kotona kun synnärille kestää liki tunti ajella... Edellinenkin kun tuli suht nopeeta 7,5h:ssa. Toivottavasti käynnistyis tääkin vesien menolla niin ei ois epäselvää pitääkö mennä vai ei.

Jaahas, kohta saa hakea ipanan hoidosta ja mennä vähän kyläilemään kaverin luokse. Kuulumisiin taas...

Sirenia 31+4
 
Onnea c81, hienoa että saatte perheelle samaan nimen. Ja muutenkin... Me ollaan jotenkin niin tylsiä, että ei olla vaivauduttu naimisiin ja sukunimistäänkin molemmat pitää kiinni, vaikka joskus suhde rekisteröitäisiinkin. Kiva että joillain on enemmän asennetta :).

Vielä saisi kyllä masuasukki pysyä kyydissä, että olisi vähän valmiimpi. Tulevat viikot varmaan hujahtaa hetkessä ohi!
 
Onnea C81.=)
Mulla tulee sitä hengenahdistusta nyt päivittäin ja viellä moneen otteeseen. varsinkin kun autolla lähen liikkeelle, mutta muutenkin saattaa yht äkkiä tulla. tosi inhottavan tuntusta.
kohta pitäisi lähteä porukoille koira vahdiksi, he ovat laivalla. Mukavaa viikonloppua kaikille=)
 
Täällä voidaan jo paremmin, kiitos tsempityksistä. Ja Paljon Onnea C 81:lle!!! :)

Lajittelin äsken vauvanvaatteita värien mukaan pesua varten valmiiksi ja pistin äippäpakkauksessa tulleita tavaroita hoitopöydän laatikoihin. Uuden vauvalehden ja kaks plussankin oon jo ehtiny koluta läpi. Uusimmassa Kotivinkissä oli vauva-extra, vaatteet oli tosi ihania, mutta parisuhdetta käsittelevästä artikkelista jäi jotenkin ikävä maku. Kun noita juttuja lukee, tulee sellanen olo, että parisuhteessa alkaa kaikki mennä pieleen kun vauva tulee. Luulis, että se vauva yhdistäis eikä erottais!

Mun on myös vaikea ymmärtää, miten joku voi ottaa tosi raskaasti sen jos ei onnistukaan imettämään tms. Mä oon ajatellut, että edetään tilanteen mukaan, eikä mua haittaa jos imettämisestä ei tuu mitään. Kunhan lapsen paino nousee eikä se kärsi nälästä, niin eikös kaikki ole silloin ihan hyvin?! Ja mitä se haittaa jos alatiesynnytys ei onnistukaan ja tehdään sektio. Kuulemma jotkut ei tunne itseänsä onnistuneiksi kun eivät ole punertaneet sitä vauvaa alakautta. Samoin ihmetyttää tuo nukkumisjuttu. Mä oon ymmärtäny, että vauvat nukkuu ainakin 15 tuntia vuorokaudessa, niin miten se äiti ei sitten ehdi nukkua?! Vai onko niin, että äidit nukkuu vain yöllä jos nukkuu ja päivällä pyykätään ja siivotaan ja laitetaan ruokaa..? Mä oon jo sanonu miehelle, että nukun kun väsyttää ja yhdessä me varmaan hoidetaan kotia. Tähän asti mies on ollut siis se innokkaampi siivoaja.
Juuri viime viikolla kuulin kommentin, että "se äippäloma ei sitten oo mitään lomaa!", vaikea yrittää suhtautua enää positiivisesti tulevaan kun se aika on kuulemma aina tosi rankkaa.
Kertokaahan uudelleensynnyttäjät, että onko se vauva-aika ja äitiys aina niin raskasta kuin puhutaan..???

Mulla ei oo kauheasti ollut noita hengitysvaikeuksia, mutta supparit on alkanu tuntua siltä ku kävelis vastatuuleen. Siis jos oon jossain liikkeellä niin käveleminen tuntuu tosi raskaalta, mutta bussistahan myöhästyy jos jää paikalle seisoskelemaan.
Nyt tuon oksutaudin jälkeen on alkanu tuntua siltä, että mahansisältöä nousis tosi helposti kurkkuun ja röyhtäyttää. Siis sellasissa tilanteissa jos vaikka kumarrun vaan nostamaan päivän postit eteisestä. Ja yöllä mulla on ollu kolme tyynyä pään alla ja silti vaan pitää nieleskellä ja välillä nousta istumaan. Ei oo kivaa. Onkohan tää muuten närästystä? En oikein tiedä mitä se on.

Pirteää viikonloppua itse kullekin!! Enää muutama kuukausi niin vaivat helpottaa ja saa vielä nyytin palkinnoksi kainaloon!

Maijustiina 28+0

PS: Pikkujouluvaatteista: Ostin pari tosi kivaa tunikamallista paitaa Stockan One Way:sta, myyjän mukaan ovat tosi muodikkaita lenkkareiden kanssa. Oon oikeastaan jo luopunut shoppailusta mammaosastoilla kun muualtakin löytää tosi kiva näköisiä ja isollekin masulle sopivia vaatteita! :)
 
Maijustiinahan oli pähkinyt parisuhdetta ja äidin jaksamista, kai ne kokee jokainen eri tavalla. Meillä ainakin parisuhde muuttui hyvässä ja pahassa, lapsi lähentää perheenä, mutta ainakin vauva-aikana etäännyttää puolisoina, kun kahdenkeskisille jutuille ei löydy aikaa / niitä ei jaksa järjestää. Puolisosta myös löytää ihan uusia puolia, kun vauva on vaikkapa flunssassa ja valvottaa pari yötä huolestuneita vanhempia. Me ei riidelty koskaan ennen lasta, mutta nyt voidaan jopa tiuskia toiselle. Mutta sehän ei välttämättä ole huono juttu, pikku riidat myös kirkastaa ilmaa!

Kai se uni ja jaksaminen riippuu myös tyypistä, itselläni keho toimii rytmissä ja mm. kuukausia kestävät vauvan yösyötöt ja parin tunnin välein läpi yön heräämiset kyllä väsyttää ihan pirusti, vaikka päivällä koittaisi levätä. Avokki kyllä kiitettävästi heräsi yöllä auttamaan, mutta katkeaa se uni siihen imetykseen / maidon antamiseen silti. En kokenut sitä hurjan raskaana, mutta kyllä väsymys oli joskus _totaalista_. Meidän esikoisella on myös sairauksia, joihin sopeutuminen ja hoito vaatii oman veronsa.

Olisko se vauva-ajan rankkuus eniten asenteesta kiinni? Jos tavoittelee sellaista yliäitiyttä, jossa kaikki menee viimeisen päälle oikein, voi arki tuntua raskaalta (itse ainakin syyllistyin tähän), mutta leppoisa asenne ja kompromissien tekemisen kyky helpottaa hommaa älyttömästi. Eli ei liikaa stressiä imetyksestä, liiasta sitterissä istuttamisesta, tutittomuudesta tai perhepedistä. Kodin voi imuroida vähän harvemmin ja antaa esikoiselle joskus valmisruokaa. Eikä vauvalle tarvitse koko ajan keksiä virikkeitä,vaan antaa tuon touhuta joskus itsekseenkin. Ja se pärjää ihan hyvin kertavaipoillakin. Näillä eväillä ajattelin vähän helpottaa arkea...
 
Tosta nukkumisesta: Kaikki vauvat ei nuku ihan noin paljon, ei ainakaan meidän esikoinen. Lisäksi nukkui vain pienissä pätkissä, esim. 25 min kerrallaan (myös öisin), joten itse ei välttämättä ehtinyt edes nukahtaa siinä ajassa. Itsekin olin suunnitellut silloin ekaa odottaessa, että nukun sitten yhdessä vauvan kanssa päikkäreitä, mutta ei se oikein onnistunut, kun vauva nukkui vain joko sylissä, kantoliinassa tai liikkuvissa vaunuissa. Vasta noin vuoden ikäisenä alkoi onnistua päiväunet sisällä sängyssä. Ja sitten tietty pitäähän sitä jossain välissä käydä itse vessassa ja suihkussakin, vaikkei niin imuroinnista sun muusta välittäisikään. Mutta elän toivossa, että tää seuraava olisi sellainen "vauvanhoito-oppikirjojen ihannevauva", joka nukkuisi omassa sängyssään 3 tunnin päiväunia... Tosin nyt kun on tuo esikoinenkin tuossa, niin tuskin sitä silti itse ehtii päivisin nukkua... En mitenkään halua pelotella, kyllä mekin vauva-ajasta selvittiin eikä parisuhde mennyt mitenkään piloille, pikemminkin vahvistui. Mutta koskaan ei voi ennalta tietää, mitä se vauva-aika sitten tuo tullessaan. Liikaa stressiä ei kannata tosiaan ottaa yrittämällä olla täydellinen, mun mielestä kans ei se synnytystapa tms oo mitenkään olennaista, kunhan sekä äiti että lapsi selviävät suht koht hyvissä hengissä siitä, niin se on pääasia.
 
Maijustiina, närästykseltä kuulostaa... Rennietä voi ottaa raskaanaollessakin, mulla sitä kuluu ihan kiitettävästi:/

Sitten tuohon vauva-arki-juttuun.. meillä parisuhde kyllä muuttui, osaksi hyvässä ja osaksi huonossa mielessä. Vaikea eritellä kaikkia juttuja mutta kaikesta ollaan selvitty ja esikoinenkin jo 2-vuotiaaksi saatu. Valvomiset ei tuntunu musta niiin järjettömän rankoilta. Toki sitä oli joskus tosi väsynyt ja tuli ukolle raivottua että miksei se voi enempää auttaa, mutta ihmeellinen on luonto kun on sen niin järjestänyt että sen jaksaa kyllä. Minäkään en päivällä oikein osaa nukkua vaikka olisin kuinka väsynyt joten nukuin sitten yöllä sen mitä sain nukkua. Näin jälkeenpäin ajatellen esikoinen oli ihan vauvana aika hyväkin nukkuja, heräsi vaan 2-3 kertaa yöllä syömään ihan pienenäkin. Itellä se otti sit vaan aikansa ennenkuin sai taas unenpäästä kiinni.
Synnytystapa on mullekin ihan se ja sama, kunhan kaikki voivat hyvin. Samaten imetyksestä en ole ikinä stressannut. Meillä esikoinen sai pullosta maitoa jo synnärillä ja samaa jatkoin kotonakin kun en aina jaksanut imettää kun se ei niin mainiosti onnistunut. Jouduin käyttämään rintakumeja ja en niitten kanssa jaksanut puljata 4,5kk:tta kauempaa. Saa nähdä miten käy nyt. Mun mielestä pääasia että lapsi saa ruokaa ja kasvaa tasaisesti.

Siivoushullukaan en ole koskaan ollut joten en ole siinäkään suhteessa koittanut olla mitenkään täydellinen että koti kiiltäisi kun vauvan kanssa kotona olin. Ja varmasti vielä vähemmän kiiltää nyt kun on sitten kaksi ipanaa;D

Niin että ei se äitiysloma nyt ihan lomaakaan ole mutta ei se mulla ainakaan ollut niin rankkaa kuin miten moni muu on sen kokenut. Riippuu ihan ihmisestä miten asioihin asennoituu ja vauvastakin onko se kovin vaativa vai ns. helppo lapsi.

Viikonlopun jatkoja:)

Sirenia 31+5
 

Similar threads

U
Viestiä
283
Luettu
7K
M
U
Viestiä
237
Luettu
6K
K
U
Viestiä
147
Luettu
5K
H
U
Viestiä
155
Luettu
4K
M
U
Viestiä
325
Luettu
8K
S

Yhteistyössä