Ihan uusia vauvahaaveita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pauliina35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei vain kaikille! Täällähän on paljon aktiivisesti kirjoittelevia, hienoa :) Ja tosiaan, minusta on vain ihana lukea myös plussanneiden kuulumisia ja kokemuksia, onhan ne (toivottavasti) meillä jokaisella vielä edessä joskus ;)

Pauliina35, kysyit mitä mieltä mieheni on haaveiluistani. Hän on minua "järkevämpi" ihminen, pitää minunkin jalat maassa, ja on sanonut että sitten kun on vakituinen työ ja olemme muuttaneet pois tältä asuinalueelta niin vauva saa hänen puolestaan tulla. Asumme nyt siis yhdessä paikkakuntamme hurjimmista asuinalueesta, ja kyllä itsellänikin tulee joskus pala kurkkuun kuullessani alueen lasten kielenkäyttöä ja katsellessani tuota aggressiivista käytöstä. Joten täällä emme halua lastamme kasvattaa. Luultavasti vauvanteko saa odottaa koko kaupungin vaihdosta, haaveina meillä olisi tulevaisuus Tampereella minne muutamme heti minun kouluni loputtua. Mielestäni mieheni suhtautuu siis oikein hyvin, juuri niin kuin "pitäisikin" ;) Haluaa isäksi, mutta ymmärtää että vastuu on niin suuri että kannattaa odottaa siihen että meillä on paremmat mahdollisuudet kantaa se vastuu.

Katselin äsken ekotähdet-ohjelmaa jossa oli juttua kestovaippailusta. On se hurja ajatus ettei meidänkään aikoinaan käyttämät vaipat ole vielä maatuneet! Voisin hyvinkin ajatella ainakin sellaista osa-aikakestoilua sitten tulevaisuudessa, ihan ympäristösyistäkin. Ja on ne nättejä ne vaipat ;) Itse rakastan ompelua vaikken mikään lahjakkuus olekaan, olisi hauska koittaa itsekin tehdä tuollaisia.

Todella sievä tuo linkin kastemekko. Omani onkin luultavasti kiertänyt kaikki serkuksetkin jo läpi (olen vanhin), joten olisi ehkä sitten aikoinaan aika tehdä jo uusi.

Ai niin, ne kantoliinat vielä. Ne vaikuttavat niin ihanilta, kaupungilla on ihana katsoa kun äidillä tai isällä on vauva niin mukavan näköisesti siinä liinassa, varmasti vauvakin nauttii läheisyydestä :) Hieno "keksintö" (vaikkei varmaan mikään uusi keksintö olekaan).
 
Hyvää aamupäivää!
Voih, Pu'n tyhmät menkat. Isot halit. Ikävä juttu, että ilmaantuivat.

Aika jännä tuo 20%... Minullekin on kyllä tullut sellainen tunne, että se puuhastelu keskittyy niihin muutamiin tiettyihin päiviin.

Jännää tosiaankn, kun kohta saadaan kuulla Lenakin neuvola- ja ultrakuulumisia. Ainakin minusta on tosi jännää saada kuulla tarinoita neuvolasta ja mitä siellä puhutaan ja kaikkea. :)

Jep, hauskaa sunnuntaita!
 
Heheheh, muutama ehtikin tuohon minun ja Lenakin väliin, kun mies tuli tähän koneelle ja keskeytti kirjoitukseni.

Tosiaankin nuo kantoliinat ovat kyllä tosi hyvä keksintö. Minustakin vauvaa sellaisessa kantava isä tai äiti on tosi kiva näky. Jotenkin se nyytti on siellä niin söpössä "paketissa". Vauvakuumeisesse ystävälleni opetettiin hänen polttareissaan kuinka kantoliina sidotaan!
 
Samaa mieltä kantoliinoista, että ne vaikuttavat kyllä "järkevälle" tavalle kuljettaa vauvaa. Ja uskon, että vauva tuntee olonsa tosi turvalliseksi siellä pienessä pesässään. Luin jostain, että kantoliina on kätevä myös kotitöitä tehdessä, kun vaavia voi pitää mukana samalla kun tekee esim. ruokaa.

Kestovaipat ovat myös hyvä juttu. Uudessa äitiyspakkauksessahan ei ymmärtääkseni ole enää lainkaan kertisvaippoja, vaan pelkkiä kestoja.

Juu, jännityksellä odotetaan Lenakin neuvolakuulumisia. On tosi mukavaa lukea, mitä siellä neuvolassa oikein tapahtuu ja mitä ne "tädit" siellä teille odottajille kertovat.
 
Hei

Pikkunoidalle tervetuloa mukaan jengiin!

Viikonloppu meni taas niin vauhdikkaissa merkeissä, etten paljon koneelle kerennyt. Meillä oli miehen lapset kylässä ja silloin riittää aina tekemistä, ja hyvä niin.
Eilen käytiin myös kirpparilla ostamassa satukirjoja. On ihan älytöntä että 7 eurolla voi saada 5 kpl, melkein uutta kirjaa, kun ne kaupassa olis maksanut 50 euroa.

Itse tykkään käydä kirppareilla, vaikka en juurikaan mitään sieltä löydä. Vanhoja huonekaluja olen joskus ostanut, niitä on niin hauska laittaa uuteen uskoon.

Meillä tämä kierto menee sittenkin ilman yritystä. Haluan ottaa kaiken irti meidän Wienin matkasta, ja toisaalta tuntuu hyvältä mennä yks kierros ilman stressiä ja oman kropan vahtaamista. Huhtikuussa tulee sitten taas yksi vuosi lisää mittariin, joten eiköhän sen innoittamana jatketa yritystä entistä aktiivisemmin.

Harmi etten voi osallistua käsityökeskuteluun. Olen niin avuton ompelu/ kutomahommissa, että oikein hävettää. Nappeja osaan ommella kiinnin paitohin, mutta siihen se sit jääkin ;)

Alice
 
Potkaistaanpas sitten uusi viikko kayntiin! Aika paljon olitte tuottaneet tekstia lomani aikana, mutta kahlasin tietty kaiken lapi.

Tervetuloa joukkoomme Pikkunoita!

Pahoittelut kaikille viime viikon jannaajille, joilla menkat alkoivat. Toivottavasti uudessa kierrossa olisi onnea enemman matkassa. Ja Popen ihottuma kuulostaa ikavalle, ettei olisi mitaan petipunkkien aiheuttamaa sielta vieraalta maalta? Kiva kuulla Pauliinan bonganneen oviksen, tuosta on hyva ponnistaa!

Taalla on kaikki suhteellisen hyvin, masukki kulkee edelleen mukana, mutta mina itse olen voinut vahan heikommin. Sain pari paivaa matkan alun jalkeen keuhkoputkentulehduksen, jonka takia mun sit piti vahentaa lumilautailua parin paivan ajan. Kavin ihan alussa laakarilla, joka maarasi raskauteen soveltuvat antibiootit ja yskanlaakkeen, mutta ei niista ollut mitaan apua. Neljantena paivana menin sitten uudestaan, jolloin laakari maarasi tujummat antibiootit, jotka soveltuvat alkuraskaudessa. Niilla alkoi olo helpottamaan heti seuraavana paivana. Vaistamatta olen kuitenkin miettinyt, etta onkohan ne tosiaan turvallisia masukille. Miten ne voi olla vaarattomia alkuraskaudessa, mutta myohemmin soveltumattomia? Ajattelin ottaa asian esille sitten ekan neuvolan yhteydessa. Mitaan suurempia raskausoireita ei ole nakynyt, ehka muutaman kerran ollut pahoinvoinnin tapaista oloa, mutta laakkeiden takia en voi olla varma mista se johtuu. Turvotusta on edelleen iltaisin, mutta se on ekoista viikoista vahentynyt. Kenellekaan ei ole raskaudesta viela kerrottu, ja se pysyi loman ajan salassa ystaviltakin tuon mun taudin takia, jolloin oli tietty normaalia olla juomatta alkoholia. D-vitamiinia kerasin roppakaupalla, saatiin nauttia auringonpaisteesta paria lumisadepaivaa lukuunottamatta.

Kerroppas Lenaki sit kuulumiset neuvolasta! Mulla viela siihen aikaa jannittavat 2 viikkoa.

Ms. Feelgood rv 6+1
 
Heippa!

Ms. Feelgoodille tervetuloa lomalta takaisin! Kurjaa, että loma meni sairastaessa. Noissa lääkkeissä on ilmeisesti eroja, että sopivat alkuraskaudessa, muttei myöhemmin ja toisin päin. Mun ne vahvat särkylääkkeet ei kuullemma oikein sovi alkuraskauteen, vaikkakin lääkäri niitä määräsikin ja saatan tietty niitä napsia ennen kuin tiedän olevani raskaana. Mutta mie luotan tuossa siihen lääkäriin, koska oli erikoistunut lapsettomuuteen.

Nyt mun tarttee tarkentaa tätä palstaslangia. Eli miten määritellään yrityskuukausi?? Minä olen ajatellut koko ajan niin, että vaikka en aktiivisesti kiinnittäis huomiota päiviin ja tikuttelis ovista sekä tähtäisi puuhastelua tarkoituksella tiettyihin päiviin, mutta silti mennään ihan ilman ehkäisyä ja lapsi on toivottu ylläri, niin tällöin me yritämme lasta. Vai lasketaanko yrittämiseksi se kun laskee päiviä ja aktiivisesti bongaa ovista ym? Tää palstaslangi vaatii edelleen opettelua, vaikka jo jonkin aikaa tänne onkin kirjoitellut! ;)

Mie oon ajatellu tässä kierrossa jättää oviksen tikuttamiset tauolle ja annetaan mennä vaan! Koitetaan olla ahkeria peiton tuulettajia ja toivotaan että osuu nappiinsa. Koitetaan pari kuukautta mennä sillä lailla. Mulla nimittäin on epäilys, että meän kohdalla nuo tikuttamiset tuo jossain vaiheessa paineita tähän hommaan, varsinkin kun näyttää venyvän tämä yrittäminen. Eli nyt koitetaan (lue: minä yritän, mieheltä kyllä luonnistuu...) ottaa rennosti ja palaan tikuttamiseen sitten myöhemmin. Voi olla niin, että maltti ei riitä, ja tikutan kuitenkin, koska niitä on kaapissa. Mutta eikös kaikki hyvät suunnitelmat ja aikeet ole tehty muutettaviksi??

Tässäpä vielä lista päivitettynä seuraavalla jännäyspäivällä. Tuo on melko suurinpiirteinen aika, koska mulla nuo kierrot heittää.

Pauliina35 23.3. YK2
Pre 3.4. YK5
Alice76, 4.4, YK3
Talitinttinen 6.4, YK 5
Haaveileva Pu YK4
Papunen84 (yritys alkaa parin kk päästä)
Liinuska81 (yritys alkaa kesällä/syksyllä)
Wilhe

Plussanneet:
Pope (YK2) 23.9.
Laureli
matkailijarouva 18.10
Lenaki (YK2) 1.11.
Ms. Feelgood (YK1) 08.11

Loistavaa alkavaa viikkoa kaikille!
 
Kyllä minäkin miellän sen "yrittämisen" niin, että silloin ei käytetä ehkäisyä ja lapsi olisi tervetullut. Eli ei mun mielestä tarvitse tikutella oviksia tai laskea päiviä ollakseen "yrittäjä". Mäkään en aio jatkossa sitä ovista tikutella. Tein sen nyt ihan sen takia, kun kierrot ovat olleet ylipitkiä, ja ajattelin, että jos joudun asiasta gynen penkille, olen ainakin yrittänyt etsiä ovista jo valmiiksi. Mutta koska tässä kierrossa siis bongasin sen oviksen, se riittää toistaiseksi, ja jätän loput tikut käyttämättä.

Ms. feelgoodille tervetuloa takaisin lomalta. Ikävää, että sairastuit, mutta toisaalta sait hyvän syyn sille, miksi et juo alkoholia.

Nyt jumppaan. Palaillaan!
 
Wellcome back Ms. Feelgood! Kurjaa kun oot sairastellut.

Joo, mä kans miellän yrittämisen sellaiseksi, että ehkäisyä ei käytetä. Ei siis välttämättä tarvitse ovista tikuttaa tms.

Meillä on ensimmäinen neuvola takana. Oli ihan mukava käynti. Paljon juteltiin raskauteen liittyvistä asioista, katsottiin paino, otettiin hemoglobiini, verenpaine ja pissanäyte. Hemoglobiinia mulla ei ole mitattu varmaan yli 15 vuoteen, joten oli ihan kiva sekin arvo saada tietää. Kaikki oli ihan ok. Reilu tunti meni ekalla käynnillä ja varattiin jo aikoja NP-ultraan ja lääkärinkäynnille (sydänäänet), ja sain lähetteen verikokeisiin. Myös nippu esitteitä lyötiin kouraan. Vähän ilkeittää se, että lääkäri on tuolla neuvolassa vain yhtenä aamupäivänä viikossa, joten mäkin joudun nyt kesken työpäivää sinne lähtemään. Meillä ei muutenkaan töistä oikein voi lääkäriin lähteä kesken päivää ja varmasti kysytään selityksiä, miksi on pakko mennä muka kesken työpäivän. En halua töissä kenenkään tietävän, mikä lääkäri oikein on kyseessä, joten saa nähdä kuinka pystyn asiaa kiertelemään...
 
Hellou!
Tervetuloa takaisin lomalta Ms. Feelgood! Harmi, että lamasi meni vähän sairasteluun.

Antibiootit tosiaan on hyvä keino selittää juomattomuuttaan. Minä kun en oikein alkoholia juo, niin olen keksinyt selittää joillekin miehen kavereille, että olen syönyt niska-hartia kipujen ja jumien takia niin paljon särkylääkkeitä ja vielä sellaisia jotka eivät sovi viinan kanssa, että en sen takia juo. Tai sanon vaan, että olen lääkekuurilla. Yleensä kukaan ei sitten enää kysele ja tarjoa. Tai sitten kanniskelen mukanani koko illan sitä yhtä siideriä.

Jotenkin ihmetyttää, että miksi sitä juomattomuutta pitää selittää ja on jotenkin kumma ja kuiva tyyppi, jos ei juoma maistu. Ei näissä miehen kavereissa ole kyllä onneksi montaa sellaista, jotka tarvitsisivat selityksiä sille, miksi en juo. Ja näitä muutamia hemmoja tapaa max. pari kertaa vuodessa. Ja siis, minulle on ok muiden alkoholin käyttö. En siis kannata mitään kieltolakia, minulle itselleni ei vaan viina maistu. En ole mikään sormen heristelijä, että hyi hyi ei saa juoda. Kyllä minullekin lasi viiniä hyvässä seurassa maistuu, mutta kännäämistä en jaksa katsella.

Oi voi... vähän harmittaa tuo anopin touhu. Mies on vähän siis VÄHÄN nuhainen ja anoppi on ottanut siitä taas niin ison huolen. Kivahan se on, että kyselee vointia, mutta ei nyt taas tarvitse ihan liiallisuuksiin mennnä. Tulee nyt vähän sellainen olo, että hän epäilee, että meistä ei ole hoitamaan omia juttujamme. Tai, että minä en osaisi hakea miehelle tuosta parin sadan metrin päässä olevasta apteekista lääkettä. Tai jotain... Aaarrrgggg!!!

Mitäs sanotte, olisiko hyvä idea kutoa kaverin kesävauvalle ekaksi tossut. Olisiko niille käyttöä? Villatakit ja myssyt tuntuu vähän liian paksuilta ja talvisilta. Löysin netistä jo söpöjen tossujen ohjeen. En ole vielä lukenut ohjetta kertaakaan läpi, eli en tiedä onko vaikea ohje vai ei. Pienet sukat olis kanssa söpöt, mutta ajattelin, että voisin kutoa jotain vähän erilaista.

Mukavaa tiistaita! ;)
 
Hei kaikille!

Tämä on ihan uskomatonta, koetin jo pitää omana tietonani mutta kun tuntuu että pää leviää.Nyt päätin että tehdään se vauva ja juttelin illalla mieheni kanssa.Mutta hän onkin edelleen epävarma!
No arvasin että tässä käy näin, kun hän sanoi silloin kun ilmoitin jänistäväni siitä vauvan tekemisestä että hän on helpottunut päätöksestäni, että olisi tehnyt minulle vain mieliksi.Ja on nyt miettinyt, ettei tällaiseen taloudelliseen tilanteeseen voi tehdä lasta. Peeveli!!! Kun minusta tuntuu että kyllä me yksi vauva elätettäisiin, oli miten tiukkaa tahansa, mutta kun töitä ei miehelläni nyt ole, lama/taantuma vaikuttaa hänen alaansa pian.Itsellänikin on yrityksen kanssa tiukkaa...mutta voinko minä taas lykätä tätä asiaa? Itkettää aivan kun en minä ihan kaikesta tämän yrityksenikään vuoksi tahtoisi luopua.

Olen kuukausia miettinyt ja jahkaillut ja nyt kun olen varma että tahdon sen vauvan niin kävi näin...no sanoin miehelleni että miettii nyt mitä tahtoo, en minä sitä tämän asian takia jättää aio, kun rakastan sitä kovasti mutta pitää tästä selvyys saada että mitä tehdään.Sanoin että en nuorene tästä ja että ei se maailmaa kaataisi, yksi vauva.
 
Vai hössöttää se Floxin anoppi... Tuntuu muuten, että äidit ovat paljon enemmään huolissaan aikuisten poikiensa kuin tyttäriensä flunssista ym. pikkujutuista. Ehkä he luottavat, että naiset kyllä osaavat hoitaa itseään, mutta miehet ovat eri juttu.

Tossut kuullostaa kivalle! Jos haluat tehdä isomman työn, niin kyllähän joku kesäisen ärisestä puuvillalangasta kudottu neuletakkikin on varmaan tarpeellinen. Olen nähnyt joskus myös kivoja ohjeita sellaisiin "haalareihin", joissa oli polveen asti ulottuvat puntit. Vähän kuin lappushortsit.
 
Leena, voi harmi, että nyt menee ristiin teillä tuon vauvahaaveen kanssa ajatukset. Toivottavasti pääsette asiasta yhteisymmärrykseen mahdollisimman pian!

Anopit osaa tosiaan joskus hössöttää poikiensa päältä. Mutta ne on äitejä! Voidaan sitten kolmenkymmenen vuoden kuluttua palata täällä asiaan ja tarkastella omia itsejämme! Vaikka totta puhuen sellanen hössöttäminen on joskus tosi rasittavaa.

Musta kans tossut on hyvä idea. Ne on söpöt ja varmasti nille on käyttöäkin. Neuletakki ois kans varmaan ihana, mutta voin vaan kuvitella kuinka paljon töitä sellasen eteen saa tehdä!

Mulla on menossa kp 9 ja nyt jo selässä tuntuu painekipua ja on vähän pahoinvointia. Saa nähä mitä tästä kierrosta taas tulee. Töissäkin jo huomattiin mun kipuilu. Kyllä tää alkaa vaikuttaan jo ihan työkykyyn. Mutta nyt ei auta kuin seurailla tilannetta ja sitten hakeutua uudestaan lääkäriin, jos meinaa kovin paljon pahemmaksi tilanne mennä.
 
Heipparallaa pitkästä aikaa!

Täällä on ollut kiirettä koulun ja töiden kanssa ettei ole juuri netissä kerennyt pyöriä. Töissä on ollut kiirettä ja koulussa on kauheasti kursseja, tenttejä ja opinnäytetyön tutkimussuunnitelman kanssa ollaan painittu, kun kuun loppuun mennessä pitäis olla valmis! Jotenkin siitä ei vaan tunnu tulevan tarpeeksi hyvä. Floxikin taisi muistaakseni sen kanssa painiskella. :)

Vapaa-aika onkin mennyt sitten aika paljon ihanan kummipojan kanssa. Hän on kasvanut hurjasti ja ristiäisetkin olivat viime lauantaina. Tänään olin kummipoikaa taas katsomassa ja omaa kuumetta nostamassa poikaa hoitelemalla. Oonihan liikkiksessä ollu täällä siitä asti. <3

Onneks meillä alkaa vauvayritys pian, alle 2 vkoa. <3 Viime aikoina on vaan lisääntynyt oman lapsen kaipuu ja kuume vaan nousee edelleen. Onneks kohta päästään yrittämään ja toivonmukaan tämän ketjun hurja plussailu tarttuis muhunkin ja tärppi tulis pian. Olis ihanaa saada tammi- tai helmivauva. <3

Nyt tuli tosi omanapainen kirjoitus, mutta luin niin paljon noita teiden edellisiä tekstejä etten enää yhtään muista mitä mun piti kommentoida. :D
 
Hups, tulipas edelliseen tekstiin paljon virheitä. :P Tässä vielä listan päivitys omalta osaltani.

Pauliina35 23.3. YK2
Pre 3.4. YK5
Alice76, 4.4, YK3
Talitinttinen 6.4, YK 5
Haaveileva Pu YK4
Papunen84 (yritys alkaa huhtikuussa)
Liinuska81 (yritys alkaa kesällä/syksyllä)
Wilhe

Plussanneet:
Pope (YK2) 23.9.
Laureli
matkailijarouva 18.10
Lenaki (YK2) 1.11.
Ms. Feelgood (YK1) 08.11
 
Hassua, mietinkin tanaan Papusta jostain syysta, tai itse asiassa siita syysta, etta telkkarissa tuli aamulla ohjelma, jossa katilo-opiskelijat avustivat synnytyksessa, ja etkos sa ollut suunnilleen samalla alalla...? Kiva kuulla sun uutisia, ja mahtavaa, etta teidan yritys alkaa nyt olla ajankohtaista.

Mites Pauliina35, jokos olis jotain oireita tarjolla meille, jotta voitaisiin spekuloida yhdessa?
 
Onpa kivaa saada Papunenkin pian meidän yrittäjien porukkaan. Mäkin mietin sua tässä yksi päivä, että missähän luuraat, kun ei ole mitään kuulunut :)

Ei ole kyllä mitään oireita suuntaan tai toiseen. No, jos oikein tarkkaan mietin, niin eilen ja tänään on kyllä alavatsaa nippaillut. Mitään väsyneisyyttä tai rintojen arkuutta ei ole. Viluttaa ja kurkku tuntuu karhealle, mutta se on nyt on varmaan ihan tavallista flunssaa. Eli ei musta ainakaan tunnu siltä, että tärppi olisi tapahtunut. Mutta pianhan se selviää!
 
Hienoa saada Papunen sinutkin meidän jännääjien ja toivottavasti pian plussaajien joukkoon!

Pauliinan puolesta on kaikkien raajojen ulokkeet sojollaan, jotta olisi tärppi käynyt! Vielä on muutama päivä jäljellä jännitystä. On kivaa jännitellä muiden puolesta, kun itsellä ei tällä hetkellä jännättävää ole.

Mulla vaan iltaa kohti tää painekipu pahenee. Pitää varmaan vielä vetää ennen nukkumaan menoa jotain kipulääkettä, että saa nukuttua kunnolla. Suoraan sanottuna, tää on aika syvältä, kun kivuttomia päiviä alkaa olla vähemmän kun kivuliaita. Ja tuo kipu jotenkin muistuttaa koko ajan siitä, että kaikki ei välttämättä ole ihan kunnossa. Mua vähän pelottaa, että minä kuulun siihen sakkiin, joka lasta ei omin avuin voi saada. Tietenkin koitan ajatella positiivisesti, mutta tää kipu aina saa ajatukset harhailemaan pelkojen puolelle.

Tulipas synkkä loppu tälle tilitykselle, mutta on ihanaa kun on paikka, jossa purkaa näitä kurjiakin fiiliksiä.
 
Heip! Kiva saada sut Papunen taas mukaan joukkoon. HArmittelut Leena, että lapsentekoasia ei ollutkaan teillä nyt ihan yksimielinen. Jutelkaa kovasti auki sitä asiaa. Ehkä siihen puhumalla ratkaisu löytyy.

Munkin mielestä se yrittäminen on sitä , että jätttää pillerit/muun ehkäisyn pois ja on sillä asenteella. että antaa lapsen tulla jos on tullakseen. Niin me tehtiin. Ei keskitytty vaas mihinkään ovispäiviin tai edes testailtu mitään. Stressittömästi paras tulos tulee.

Kerroin viikko sitten teille siitä ihme ihottumasta. Eilen ihotautilääkärillä selvisi syy siihen hirveeseen äppylöintiin ja syyhyttämiseen. Mulla on joku ihmeen punatäplähilseily -virus elimistössä. Ei liity mitenkään raskauteen, ei voi kehenkään tarttua tms. Taudin aiheuttajaa ei tiedä. Paranemiseen menee vielä 6-8 VIIKKOA!!! Siis kesällä vasta oon kunnossa. Mä oon kun jossain kauheessa rokossa! Kyllä pikkusen kiehuttaa. Ihan kun tässä ei muuta vaivaa olis jo tarpeeksi!!!

Tänään tein ensi vuoden hankintoja töitä varten työn puolesta. Ei hirveetä motivaatiota ole habkkia toiselle materiaaleja ja suunnitella tulevaa vuotta, kun tietää, että ei tule olemaan paikalla.... heh. Pitäs varmaan kohta pomolle ilmotella. Tuntuu, että mun vatsaa on alettu tuijotella... Mut salaisuus pitää yhä. Mietitään hyvää tapaa kertoa molempien vanhemmille. Ehdotuksia?
 
Kiitokset rauhoitteluista, ajattelinkin että nyt otetaan aikalisä ja jutellaan.On vain niin mahdottoman vaikeaa osata vaieta tästä asiasta, kun tajuan sen kuitenkin etten voi yhtenään höpöttää vauvakuumeestani ja lapsen hankinnasta...johan siinä palaa päreet vähemmästäkin.Odottelen nyt sellaista sopivaa hetkeä ottaa asia kunnolla esille ja keskustella niin kuin aikuiset, rakentavasti.

Kun en minä miestäni pakottaa halua mihinkään, osaan kuvitella kuinka kamalalta sellainen tuntuisi, enkä aio salaa hänen selkänsä takana jättää pillereitä pois.Sehän olisi kaikkein helpoin ratkaisu, muttei minusta ole valehtelemaan eikä pettämään...reilua tämän pelin pitää olla. =)

Eli nyt katastellaan ja odotellaan että se miehen mielikin alkaisi kypsymään asiaan.Kun ei ne niin katastrofaalisilta ne hänen perustelunsa kuulosta, lähinnä vain taloudellisesta tilanteesta johtuvaa ja hieman epävarmuutta hänen ikäänsä johtuen, mutten jaksa uskoa hänen olevan ainoa viisikymppinen kenestä tulee iskä.
 
Heippa!
Kiva kun Papunen on palannut kuvioihin! Joo, minulla on kanssa tuo tutkimussuunnitelma työn alla. Siihen tuli aika paljon korjattavaa... En tiedä ollaanko me vähän surkeampi gradun tekijäryhmä vai tuleeko kaikille yhtä paljon korjattavaa, kun kaikki sai vaan korjausehdotuksia. Kukaan ei tainnut saada hyvää palautetta tekemisistään. Joo-o... Noh, tietysti tuo negatiivisen palautteen antaminen voi olla sen opettajan tyylikin, jolla hän koittaa saada meitä perempiin tuloksiin. Mutta kun mä olen tottunut, että käsitellään kokonaisuus. Eli hyvätkin puolet otetaan käsittelyyn, eikä vaan keskitytä niihin huonompiin juttuihin. Äh!! Tänään pitäisi sitä suunnitelmaa korjailla...

Kiva juttu ken Leenakin on taas tullut kirjoittelemaan. Hankala paikka kyllä sulla. Toivottavasti saatte asiat juteltua selvemmiksi. Voipi olla miestäsi vaan jännittää suuri elämän muutos.

Kamalalta kuulostaa kyllä tuo Popen ihottuma juttu. On se kyllä aika pitkä aika parantua. Oi voi. En ole kyllä koskaan aikaisemmin kuullut tuollaisesta viruksesta. Vaikka taudin aiheuttajaa ei tiedetäkkään, niin sanoiko lääkäri, että mitkä asiat voisivat mahdollisesti laukaista tuon viruksen toiminnan.

Neuleasioista vielä. Tuollaiset lyjyet pöksyt olisi kyllä aika hauskat. Täytyykin koittaa etsiä, jos vaikka netistä löytyisi. Joku pieni peitto olisi myös kiva tehdä, mutta useasti näkäjään peitot tehdään virkkaamalla ja minä kun en ole virkkauksessa kovinkaan hyvä. Virkkasin pari myssyä viime syksynä, mutta en taida enää muistaa mitään virkkaus juttuja. Äidillä olisi sellainen oikein kunnon vanhanajan käsitöiden perusteos. Siinä on selitetty kuvien kanssa kaikki ketjusilmukat ja pylväät sekä vaikeammatkin jutut. Pitää varmaan mennä ottamaan näistä sivuista valokopioita ja katsoa niistä sitten, jos tulee epävarmuus hetkiä.

Kivaa päivää!
 
Flox, samaa mieltä olen melkolailla, että mieheni pelkää elämänmuutosta siinä eniten.Muuttuhan se minunkin elämäni, luulen että vielä miehen elämää enemmänkin.En ole heittänyt kirvestä vielä kaivoon, uskoisin että löytynee se yhteinen sävel vielä. =)
 
Kurjaa Leena, kun miehesi veti takapakkia. Ehkä hän tottuu ajatukseen, kun sitä hetken aikaa päässään pyörittelee, ja on sitten valmis vauvapuuhiin.

Voi Popen ihottumaa! Aika vaivan sait! Onneksi kesään mennessä kuitenkin pitäisi olla kunnossa, niin pääset sitten viimeiset parantelut tekemään lämpöisen auringon alla :-) Tässä yksi idea vauvauutisesta kertomiseen: jos Pope teillä on kuva ultrasta, tehkää siitä kortti ja antakaa tuleville isovanhemmille.

Mulla huomenna varhaisultra. Jänskättää ihan älyttömästi!!

Pauliinalle pidetään peukkuja tärppiin...

 
Moi taas,

Voi Pope, kuulostaa aika kamalalle, jos noin kauan menee parantumiseen! Onkos sulla kasvoissa sita ihottumaa, vaan pystytko vaatteilla suurimmaksi osaksi peittelemaan? Hyva kuitenkin, etta sait nyt selvyyden siihen, mika on vialla. Vanhemmille raskausuutisen kertominen on taallakin edessa, en tosin aikonut mitaan erityista seremoniaa kehittamaan tapauksen ymparille, vaan varmaankin ihan puhelimessa tulee kerrottua omille vanhemmille ja miehen vanhemmille ehkapa kun nahdaan jossain vaiheessa. Uskoisin, etta molemmat tahot ottavat uutiset riemuiten vastaan, joten se vahan vahentaa paineita. Mut viela olis monta viikkoa edessa, ennenkuin aiotaan uutinen paljastaa.

Pauliina35, ei mullakaan jannaysaikana ollut mitaan rintojen arkuutta tai vasymysta, joten noiden oireiden puuttuminen ei poissulje viela tarpin mahdollisuutta :) Kuulosteles niita nipistelyja tarkemmin, mulla ne erosi ihan selvasti kaikista menkkakivuiksi luokiteltavista nipistelyista. Viela ei kannata luovuttaa, mita tahansa saattaa tapahtua seuraavien parin paivan aikana.

Leenalle toivotan menestyksekkaita keskusteluja miehen kanssa. Mulla on useampikin kaveri, joilla on vanhempi mies, ja kylla ne siihen lapsentekoon ovat jossain vaiheessa kypsyneet (useimmilla tosin lapsia jo aiemmista suhteista).

Kovasti sisua Talitinttiselle kipujen kanssa. Ma en varmaan kestaisi tollaista tilannetta ilman taydellista diagnoosia. Mulla ei ole juuri koskaan ollut kuukautiskipuja (no joskus hieman ekana paivana), joten on vaikea ymmartaa, miten niiden kanssa selviaa kierrosta toiseen. Vakisinkin nousee mieleen ajatus, etta kaikki ei ehka ole ihan kunnossa, mutta tamanhan myonsit itsekin. Ala nyt ainakaan yhtaan jousta siita kesan takarajasta, jolloin lisatutkimuksia on suunniteltu, jos raskaus ei sita ennen ala. Uskomattoman sitkea sissi vaikutat olevan!

Sitten katsaus omaan tilanteeseen: pahoinvointiolo vaikuttaa alkaneen :( Pari viimeista paivaa on ollut vaihtelevina kellonaikoina etovaa oloa, ja viime yona herasin klo 3 siihen, etta meinasi tulla oksut. Join lasin tomaattimehua, joka sit liennytti tilannetta sen verran, etta pystyin jatkamaan nukkumista, ja aamulla olikin sit taas ihan normaali olo. Mulla on ens ma-pe tiedossa ulkomaan tyomatka (ihan ypoyksin, ilman kolleegoja), ja tulee kylla olemaan ihan kauheeta, jos tuo yokkiminen tulee jokapaivaiseksi tai viela pahenee. Naen jo silmieni edessa painajaistilanteen, jossa esitelmoidessani asiakkaiden edessa tulee oksu. Tai entas jos kay niinkuin Matkailijarouvalle, et joutuu tiputukseen? Ei mulla oo hajuakaan minne sairaalaan suunnata tuolla Ita-Euroopassa, jos tarve vaatii... Laittakaas nikseja, mita mun kannattaa harkita jo ennen matkalle lahtoa! Itse ajattelin pakata laukkuun hapankorppuja, suolakekseja ja muuta pienta naposteltavaa, jotta olis sit jotain syotavaa lahella, jos tulee hata. Kayn myos ennen lahtoa apteekin kautta katsomassa, jos taallakin olis tarjolla Suomessa myytavia pahoinvointirannekkeita. Mitahan muuta...?
 

Yhteistyössä